Kahdestoista valtakunnallinen Surukonferenssi järjestettiin etänä 15.–16.4.2021. Konferenssin teemana oli Kenellä on oikeus surra. Konferenssissa käsitellään, kenen surua pidetään yhteiskunnassamme oikeutettuna tai kenen jää äänioikeudettomaksi.
Torstai 15.4.2021
9:15 – 9:45 Tervetuloa ja järjestäjien esittely, Anna Liisa Aho
9:45 – 10:10 Kokemuspuheenvuoro
10.10 – 10.15 Tauko
10.15-11.30 Kenellä on oikeus surra -paneelikeskustelu 11:30 – 12.30 Lounas 12.30 – 14:00 Syventävät luennot ja tieteelliset sessiot Syventävä luento I: Lasten ja nuorten surun kohtaaminen, kun läheinen on saattohoidossa Martta Holmevaara, Satu Marttila Suru voi olla hiljaista, sanatonta ja niin syvää ja kipeää, ettei siitä voi oikein puhua – mitä silloin voi tehdä? Miten saattohoidossa voi tukea läheisiä, kun hoitoajat yhä lyhyempiä, potilaat usein hyvin väsyneitä ja kuolema lähellä? Millaista sisarusten surun tukeminen voi olla kuoleman lähestyessä? Miten voit auttaa heitä olemaan läsnä, koskettamaan, osallistumaan arkeen ja leikkimään yhdessä? Voit aloittaa kysymällä potilaalta: ”Mitä olisit valmis tekemään, jotta lapsesi toipuisi paremmin sinun menettämisestäsi?”- Kuolemasta puhuminen ei vähennä toivoa. Martta Holmevaara, sairaanhoitaja AMK, Lapset puheeksi –kouluttaja, Saattohoidon asiantuntijakouluttaja, Kognitiivisen lyhytterapian lisäpätevyys, Pirkanmaan Hoitokoti Satu Marttila, lasten sairaanhoitaja AMK, traumapsykoterapeuttiopiskelija, Oulun yliopisto, psykososiaalisen tuen päällikkö, Pirkanmaan Hoitokoti Syventävä luento II: Suru ja kulttuurinen moninaisuus Anu Castaneda Esityksessä pohditaan suremisen ja kulttuurisen moninaisuuden risteyskohtia. Mitä ominaispiirteitä suruun ja suremiseen liittyy kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta? Mitä ja miten maahan muuttanut tai pakolainen suree? Mitä kulttuurinen moninaisuus tuo mukanaan suremiseen? Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, psykologian dosentti, psykoterapeutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Syventävä luento III: Raastava ja tukahtunut suru – rikokset, päihteet ja vaikeus menetyksen suremiseen Sami Puumala Luennolla
käsitellään rikosten ja/tai päihteiden seurauksena aiheutuneisiin menetyksiin
liittyvää surun vaikeutumista. Luennon keskiössä ovat rikoksiin tai päihteisiin
liittyvän kuoleman vaikutukset menetetyn ihmisen läheisten kannalta. Rikoksiin
liittyvä kuolema aina ja päihteisiin liittyvä kuolema usein on paha ei-normaali
kuolema, ei elämänkulkuun kuuluva elämän luonnollinen päättyminen. Rikoksiin
liittyvä kuolema on väkivaltaisen tuhoava, äärimmäisenä murha, päihteisiin
liittyvä kuolema itsetuhoinen, äärimmäisenä itsemurha. Luennolla pohditaan
sitä, onko ja millä tavoin tuhoisuuteen kiedotun kuoleman aiheuttamasta
raastavasta ja tukahtuneesta surusta mahdollista muodostua toisenlainen suru –
suru, joka ei muserra surijaa. Sami Puumala, asiantuntija, tutkija Syventävä luento IV: Suru sateenkaaren päässä – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt surutyön ammattilaisten vastaanotoilla Varpu Alasuutari Syventävä luento V: Henkirikoskuoleman erityisyys ja uhrin läheisten kohtaaminen Elina Välimäki Henkirikos on odottamaton, luonnoton kuolintapa, joka traumatisoi
uhrin läheisiä. Läheisten kohtaamiseen voi valmistautua. Miten lähestyä ja
auttaa traumaattisen tapahtuman kohdannutta? Miten henkirikoksen esitutkinta,
rikosuutisointi ja oikeudenkäynnit vaikuttavat läheisen suruun ja jaksamiseen?
Ammattilaisen ja uhrin läheisen onnistunut kohtaaminen merkitsee paljon –
parhaimmillaan se ei vain auta hetkeä eteenpäin, vaan se luo voimaa,
luottamusta ja toivoa. Elina Välimäki, toimittaja ja tietokirjailija Tieteellinen sessio A: Lapsen kuolema ja läheisten kokemuksia SISARUKSEN ITSEMURHAN JÄLKEISET ELÄMÄNMUUTOKSET Anna Liisa Aho, TtT, dosentti Johanna Järvi, TtM, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteet, Terveystiede / Hoitotiede HENKIRIKOSUHRIEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SAADUSTA JA TOIVOTUSTA TUESTA Virta Tanja, väitöskirjatutkija, TtM, sairaanhoitaja (AMK), Tays Kaunonen Marja, TtT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN ANTAMA TUKI KOHTUKUOLEMAN KOKENEILLE VANHEMMILLE Ijäs, Laura, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede. Aho, Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede. Tieteellinen sessio B: Ikäihmiset, hyvä kuolema ja suruprosessi ”KULTAREUNAISET MUISTOT”- KUVAUS IKÄÄNTYNEIDEN (> 65v.) LESKIEN KUOLLEESEEN PUOLISOON LIITTYVIEN MUISTOJEN MERKITYKSESTÄ PIXELSTICK- VALOKUVAUSMENETELMÄÄ HYÖDYNTÄEN Salmenperä Liisa, TtT, psykoterapeutti, valokuvaterapian menetelmäohjaaja ja -kouluttaja, Aurinkoruusu Oy Laine Jukka, Valoilmaisun medianomi, AMK, Valopaja IKÄIHMISTEN KÄSITYKSET HYVÄSTÄ KUOLEMASTA Järviö, Tiina, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede 14:00 – 14:15 Kahvitauko 14.15- 14.35 Kokemuspuheenvuoro 14:35 – 15.35 Keynote-luento: Saku Sutelainen, Suru ja ensilinjan auttajat Ensilinjan auttajat kohtaavat
surua päivittäin. Miten suru vaikuttaa auttajaan? Onko surun kokeminen ja
tunteiden näyttäminen sallittua työyhteisössä? Millaisia keinoja ensilinjan
auttajilla on surun käsittelyyn? Saku Sutelainen, projektipäällikkö Suomen Palopäällystöliitto 15.35 – 15.45 Puheenjohtajan loppusanat 9:15 – 9:25 Tervetulosanat ja käytännön asioihin liittyvä ohjeistus, Riika Hagman-Kiuru 9:25 – 10:40 Keynote-luento: Petteri Salonen, Suru uusperheessä: Petteri Salonen Työssään yksilö- ja pariterapeuttina Petteri Salonen kohtaa paljon uusperheellisiä ja tietää myös omasta kokemuksesta millaisia haasteita uusperheen dynamiikka tuo mukanaan. Petterin luennon aiheena on Lesken uusi parisuhde ja siihen liittyvät haasteet. 10:40 – 11:00 Kokemuspuheenvuoro 11:00 – 12:00 Lounas 12:00 – 13:30 Syventävät luennot ja tieteelliset sessiot Syventävä luento I: Lasten ja nuorten surun kohtaaminen, kun läheinen on saattohoidossa Martta Holmevaara, Satu Marttila Suru voi olla hiljaista, sanatonta ja niin syvää ja kipeää, ettei siitä voi oikein puhua – mitä silloin voi tehdä? Miten saattohoidossa voi tukea läheisiä, kun hoitoajat yhä lyhyempiä, potilaat usein hyvin väsyneitä ja kuolema lähellä? Millaista sisarusten surun tukeminen voi olla kuoleman lähestyessä? Miten voit auttaa heitä olemaan läsnä, koskettamaan, osallistumaan arkeen ja leikkimään yhdessä? Voit aloittaa kysymällä potilaalta: ”Mitä olisit valmis tekemään, jotta lapsesi toipuisi paremmin sinun menettämisestäsi?”- Kuolemasta puhuminen ei vähennä toivoa. Martta Holmevaara, sairaanhoitaja AMK, Lapset puheeksi –kouluttaja, Saattohoidon asiantuntijakouluttaja, Kognitiivisen lyhytterapian lisäpätevyys, Pirkanmaan Hoitokoti Satu Marttila, lasten sairaanhoitaja AMK, traumapsykoterapeuttiopiskelija, Oulun yliopisto, psykososiaalisen tuen päällikkö, Pirkanmaan Hoitokoti Syventävä luento II: Suru ja kulttuurinen moninaisuus Anu Castaneda Esityksessä pohditaan suremisen ja kulttuurisen moninaisuuden risteyskohtia. Mitä ominaispiirteitä suruun ja suremiseen liittyy kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta? Mitä ja miten maahan muuttanut tai pakolainen suree? Mitä kulttuurinen moninaisuus tuo mukanaan suremiseen? Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, psykologian dosentti, psykoterapeutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Syventävä luento III: Raastava ja tukahtunut suru – rikokset, päihteet ja vaikeus menetyksen suremiseen Sami Puumala Luennolla
käsitellään rikosten ja/tai päihteiden seurauksena aiheutuneisiin menetyksiin
liittyvää surun vaikeutumista. Luennon keskiössä ovat rikoksiin tai päihteisiin
liittyvän kuoleman vaikutukset menetetyn ihmisen läheisten kannalta. Rikoksiin
liittyvä kuolema aina ja päihteisiin liittyvä kuolema usein on paha ei-normaali
kuolema, ei elämänkulkuun kuuluva elämän luonnollinen päättyminen. Rikoksiin
liittyvä kuolema on väkivaltaisen tuhoava, äärimmäisenä murha, päihteisiin
liittyvä kuolema itsetuhoinen, äärimmäisenä itsemurha. Luennolla pohditaan
sitä, onko ja millä tavoin tuhoisuuteen kiedotun kuoleman aiheuttamasta
raastavasta ja tukahtuneesta surusta mahdollista muodostua toisenlainen suru –
suru, joka ei muserra surijaa. Sami Puumala, asiantuntija, tutkija Syventävä luento IV: Suru sateenkaaren päässä – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt surutyön ammattilaisten vastaanotoilla Varpu Alasuutari Syventävä luento V: Henkirikoskuoleman erityisyys ja uhrin läheisten kohtaaminen Elina Välimäki Henkirikos on odottamaton, luonnoton kuolintapa, joka traumatisoi uhrin läheisiä. Läheisten kohtaamiseen voi valmistautua. Miten lähestyä ja auttaa traumaattisen tapahtuman kohdannutta? Miten henkirikoksen esitutkinta, rikosuutisointi ja oikeudenkäynnit vaikuttavat läheisen suruun ja jaksamiseen? Ammattilaisen ja uhrin läheisen onnistunut kohtaaminen merkitsee paljon – parhaimmillaan se ei vain auta hetkeä eteenpäin, vaan se luo voimaa, luottamusta ja toivoa. Elina Välimäki, toimittaja ja tietokirjailija Tieteellinen sessio A: Vaiettu menetys ja vaikeutunut suruprosessi UUSPERHETILANNE VAIKEUTTAA LESKEN SURUA Auli Vähäkangas, TT, käytännöllisen teologian professori, Helsingin yliopisto VANHEMPIEN SURU JA SELVIYTYMINEN LAPSENSA PÄIHDEKUOLEMAN JÄLKEEN Susanna Vainio, TtM, Tohtori-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaAnna Liisa Aho, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta SIELUNHOITO ÄÄNIOIKEUDETTOMASSA SURUSSA Itkonen, Juha, teologian tohtori, kappalainen, Oriveden seurakunta PERUTTU: VAIETTUMENETYS.FI-SIVUSTO TUO ESIIN PÄIHDEKUOLEMAAN KÄTKEYTYVÄÄ SURUA Tieteellinen sessio B: Kuoleman historiaa ja keskustelua nykyhetkestä KUOLEMA, KÄRSIMYS JA EUTANASIA: MITEN KOKEMUS LÄHEISEN KÄRSIMYKSESTÄ JA KUOLEMASTA VAIKUTTAA EUTANASIA-ASENTEISIIN? Leonsaari, Miia, TM, FM, Åbo Akademi, teologian laitos KUOLINHETKEN YHTEISÖLLISYYS MYÖHÄISKESKIAIKAISESSA EUROOPASSA Nissi, Jyrki, FM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto KUOLEMA KOTIMAISESSA ELOKUVASSA 1940- JA 1950-LUVUILLA Rosenholm, Heikki, FM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Kuolema ja suru koskettavat ennen pitkää jokaista, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Luennolla tarkastellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia surutyön ammattilaisten kohtaamisesta. Lisäksi pohditaan, kuinka surevien erilaiset positiot näkyvät näissä kohtaamisissa ja kuinka ne tulisi huomioida. Keskeisenä teemana on surevaa kuunteleva ja kunnioittava kohtaaminen, sekä normatiivisten oletusten välttäminen.
Varpu Alasuutari, filosofian tohtori, post doc -tutkija
Perjantai 16.4.2021
Kuolema ja suru koskettavat ennen pitkää jokaista, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Luennolla tarkastellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia surutyön ammattilaisten kohtaamisesta. Lisäksi pohditaan, kuinka surevien erilaiset positiot näkyvät näissä kohtaamisissa ja kuinka ne tulisi huomioida. Keskeisenä teemana on surevaa kuunteleva ja kunnioittava kohtaaminen, sekä normatiivisten oletusten välttäminen.
Varpu Alasuutari, filosofian tohtori, post doc -tutkija
13:30 – 13:45 Kahvitauko
13.45 – 14:05 Kokemuspuheenvuoro
14.05 – 14:15 Puheenjohtajan loppusanat
Ilmoittautuminen vuoden 2021 Surukonferenssiin on päättynyt.Tarkat ohjelmatiedot näet, kun painat ohjelmanumeron vasemmalla puolella olevasta nuolesta.
Torstai 25.4.2024
8:30–9:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi (Kalevantie 4, tuloaula)
9:30–9:45 Tervetulosanat (Juhlasali, II kerros ja etäluento)
9:45–10:15 Kokemuspuheenvuoro (Juhlasali, II kerros ja etäluento)
10:15–10:30 Tauko
10:30–11:30 Keynote-luento: Florence Schmitt , Perheenjäsenen kuoleman vaikutukset koko perheeseen. (Juhlasali, II kerros ja etäluento) Läheisen kuoltua, tuntuu ensin siltä, ettei oma elämäkään jatku. Surun kesyttäminen vaatii aikaa ja tilaa. Läheisen kuolema jättää jälkiä koko lähipiiriin, puolisoon, lapsiin, vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin, ystäviin ja niin edelleen. Tämän luennon tarkoituksena on pohtia menetyksen vaikutuksia eri-ikäisiin perheenjäseniin, ja heidän välisiinsä suhteisiin ottaen huomioon menetetyn kuolinsyy. FT, Florence Schmitt, vaativan erityistason perhe-, yksilö-, ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti
11:30–13:00 Lounas ja esittelypöytiin tutustuminen (Juhlasalin aula ja Juvenes-ravintola 2. kerros)
13:00–14:30 Syventävät luennot ja tieteelliset sessiot
Syventävä luento 1: Florence Schmitt, Miten ammattilaisena tuen surevaa? (A1, II kerros) Monet Sote-alan työntekijät, päiväkodeissa ja koulussa työskentelevät, seurakuntien ja järjestöjen työntekijät sekä vapaaehtoiset kohtaavat surevia ihmisiä. Kaikki surevat eivät tarvitse psykoterapiaa, mutta kaikki surevat tarvitsevat hoitavaa kohtaamista, joka auttaa heitä selviytymään kriisistä ja löytämään elämäänsä uuden alun. Tässä luennossa pohditaan keinoja, joilla kohtaaminen olisi terapeuttinen ja ammattilainen voisi tukea surevaa huomioiden menetyksen ja surevan elämäntilanteen yksilöllisyys. Florence Schmitt on tehnyt yli 20 vuotta työtä syöpään sairastavien vanhempien ja heidän lastensa kanssa ja kulkenut yli 600 perheen kanssa surun polkua. Tarkoituksena on jakaa, mitä hän on oppinut perheenjäseniltä. FT, Florence Schmitt, vaativan erityistason perhe-, yksilö-, ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti
Syventävä luento 2: Virpi Sipola, Eksistentiaaliset kysymykset läheisen kuollessa (A32, II kerros) Lähestyvä kuolema aktivoi eksistentiaalisen prosessin sekä kuolevalla itsellään että hänen läheisillään. Kuolema pakottaa surevaa pohtimaan omaa kuolevaisuutta ja puntaroimaan elettyä elämää. Luennolla käsitellään tähän elämän taitekohtaan liittyviä eksistentiaalisia teemoja. Osallistuja saa myös välineitä surevan tukemiseen eksistentiaalisissa teemoissa. Virpi Sipola, asiantuntija henkinen ja hengellinen tuki, TtT, sairaalapappi, Työnohjaaja STOry
Syventävä luento 3: Tanja Pihlaja, Trauman ja surun käsittely kehollisesti (A3, II kerros) ”Rinnassa puristaa, henki ei kulje, tuntuu kuin kehoni rajat katoaisivat…” Millainen kaikenlainen voi olla surun ja trauman kokemus kehossamme? Tallentuvatko tunteet ja tapahtumat kehoomme ja miten niitä voi tarvittaessa purkaa? Luennolla kiinnostutaan surun kehollisesta ilmentymisestä yksilöissä ja suhteissa. Kokemuksellisen luennon myötä tullaan tietoiseksi kinesteettisestä empatiasta, somaattisista resursseista ja niiden hyödyntämisestä surun ja trauman käsittelyn välineinä. Tanja Pihlaja, Tanssi-liiketerapeutti, YTM, EMDR-terapeutti, Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, Työnohjaaja STOry, Yrittäjä Tuntumaa Oy
Tieteellinen sessio A: Lapsen kuoleman aiheuttama suru vanhemmissa (Juhlasali, II kerros ja etäluento) PARENTAL GRIEF: A SYSTEMATIC REVIEW OF MEANING-MAKING COPING Nur Atikah Mohamed Hussin, PhD, Marie Curie Research Fellow, Tampere University; Anna Liisa Aho, PhD, Adjunct Professor, Tampere University LAPSEN TRAUMAATTISEN KUOLEMAN KOKENEIDEN VANHEMPIEN KÄSITYKSET KUOLEMASTA Terhi Talvitie, TtK, TtM-opiskelija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Eetu Laitinen, TtK, TtM-opiskelija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Nur Athikah Mohamed Hussin TtT, Post-doc tutkija Marie Curie, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Anna Liisa Aho, TtT, Yliopistonlehtori, dosentti, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto SURUN PAIKKA: LAPSENSA MENETTÄNEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA SUREMISESTA Ulla Tuunanen, sosionomi YAMK, hallintotieteiden maisteri ja aluetieteen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto. Vapaaehtoistoiminnan vastaava, Käpy Lapsikuolemaperheet ry; Anna-Kaisa Kuusisto, professori, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto/ johtamisen ja talouden tiedekuntaja Anna-Kaisa Kuusisto VANHEMPIEN KOKEMUKSET SIKIÖPERUSTEISEN RASKAUDENKESKEYTYSPÄÄTÖKSEN TUOMISTA ELÄMÄNMUUTOKSISTA Alisa Kutila, sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaattiopiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Peppi Perttunen, sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaattiopiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Anna Liisa Aho, TtT, Dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, hoitotiede Tieteellinen sessio B: Erilaisten hoitomenetelmien merkitys palliatiivisessa hoidossa olevien ja parantumattomasti sairaiden potilaiden keskuudessa (A4, II kerros) KOGNITIIVISANALYYTTINEN LYHYTTERAPIA PALLIATIIVISESSA HOIDOSSA Elina Kiehelä, Master of Social Sciences: Psychology, laillistettu psykologi, Helsingin kaupungin Sosiaali, terveys- ja pelastustoimen psykologi palliatiivinen hoito, Palliatiivinen poliklinikka, Suursuon sairaalan palliatiiviset osastot sekä kotisairaala LÄMPIMÄSTI LÄHELLÄ – VAPAAEHTOISTOIMINTA OSANA PALLIATIIVISTA HOITOA Sarianne Hartonen, Master of Arts, projektipäällikkö, SPHY ry/SAAVA-hanke PARANTUMATTOMASTI SAIRAIDEN POTILAIDEN KOKEMUKSIA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAADUSTA TUESTA EKSISTENTIAALISEEN KÄRSIMYKSEEN Marjaana Väänänen, sairaanhoitaja (YAMK), saattohoidon kouluttaja (yksityisyrittäjä) SAIRAANHOITAJIEN UUPUMUS PALLIATIIVISESSA HOIDOSSA Riikka Tikkala, sairaanhoitaja (AMK), TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Pauliina Kesonen, sairaanhoitaja (AMK), TtM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu; Elina Haavisto, hoitotieteen professori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, ylihoitaja (osa-aikainen), Pirkanmaan hyvinvointialue 14:30–15:00 Kahvi (Juhlasalin aula ja Juvenes-ravintola, II kerros) 15:00–15:30 Kokemuspuheenvuoro (Juhlasali, II kerros ja etäluento) 15:30–16:30 Asiantuntijakeskustelu: Surujärjestöjen työntekijät, Tuen tarve ja tukipalveluiden haasteet eri menetyksissä (Juhlasali, II kerros ja etäluento) Surun lisäksi perheiden on jaksettava huolehtia monista läheisen kuolemaan liittyvistä käytännön asioista. Eri kuolinsyyt ja perhetilanteet tuovat mukanaan erilaisia hoidettavia asioita ja tukitarpeita. Miten sureva löytää oikea-aikaisen ja itselleen sopivimman tuen silloin kun voimavarat ovat vähissä ja pirstaleinen palvelujärjestelmä sekä lainsäädännön epäkohdat luovat omat haasteensa. Keskustelussa surujärjestöjen edustajat käyvät vuoropuhelua ratkaisuehdotuksista surevien tuen saannin parantamiseksi. 16:30 Puheenjohtajan loppusanat (Juhlasali, II kerros ja etäluento) 18:00–23:00 Iltajuhla Iltajuhlaan mahtuu 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Iltajuhla maksaa osallistujille 20 euroa. Juhla järjestetään Tampereen keskustassa Restaraunt Frenckell & Pihassa. Iltajuhlan hintaan sisältyy maukas Cocktailmenu. Luvassa myös livemusiikkia. Kuohuviinimalja Parès Balta Cava Brut Vintage (myös alkoholiton vaihtoehto) COCKTAILMENU Parsaa, mansikkaa ja romainesalaattia (G, L) Vuohenjuustoa, basilikaa ja tomaattihilloketta (G, L) Kirkasta kapris-perunasalaattia (G, L) Katkarapuja Skagen saaristolaisleivällä (L) Friteerattuja minimuikkuja ja punasipulitartaria (L) Kevätkananpoikaa sitruuna-ruohosipulikastikkeessa (G, M) Yrtti-kauraa ja paahdettuja kauden kasviksia (M) Talon leipää ja levitettä Kahvia, teetä ja suklaamakeisia Lisätietoa: Baari avoinna omakustanteisesti. Tarkat ohjelmatiedot näet, kun painat ohjelmanumeron vasemmalla puolella olevasta nuolesta. 9:20–9:30 Tervetulosanat (Juhlasali, II kerros ja etäluento) 9:30–10:15 Keynote-luento: Tuuli Lahti, Surun vaikutukset kehoon ja hyvinvointiin (Juhlasali, II kerros ja etäluento) Luennolla surua tarkastellaan hyvinvoinnin ja kehollisuuden näkökulmista ja puhutaan surevan hyvinvointia tukevista tekijöistä. Luennoitsijana yliopettaja, dosentti Tuuli Lahti. Tuuli on käsitellyt luennon teemoja toimittamassaan, vuonna 2020 julkaistussa Suru nimisessä tietokirjassa sekä tutkimustyössään, jossa hän on keskittynyt erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. 10:15–10:30 Tauko 10:30–11:00 Kokemuspuheenvuoro (Juhlasali, II kerros ja etäluento) 11:00–12:00 Lounas ja esittelypöytiin tutustuminen (Juhlasalin aula ja Juvenes-ravintola, II kerros) 12:00–13:30 Syventävät luennot ja tieteelliset sessiot Syventävä luento 1: Florence Schmitt, Miten ammattilaisena tuen surevaa? (A1, II kerros) Monet Sote-alan työntekijät, päiväkodeissa ja koulussa työskentelevät, seurakuntien ja järjestöjen työntekijät sekä vapaaehtoiset kohtaavat surevia ihmisiä. Kaikki surevat eivät tarvitse psykoterapiaa, mutta kaikki surevat tarvitsevat hoitavaa kohtaamista, joka auttaa heitä selviytymään kriisistä ja löytämään elämäänsä uuden alun. Tässä luennossa pohditaan keinoja, joilla kohtaaminen olisi terapeuttinen ja ammattilainen voisi tukea surevaa huomioiden menetyksen ja surevan elämäntilanteen yksilöllisyys. Florence Schmitt on tehnyt yli 20 vuotta työtä syöpään sairastavien vanhempien ja heidän lastensa kanssa ja kulkenut yli 600 perheen kanssa surun polkua. Tarkoituksena on jakaa, mitä hän on oppinut perheenjäseniltä. FT, Florence Schmitt, vaativan erityistason perhe-, yksilö-, ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti Syventävä luento 2: Virpi Sipola, Eksistentiaaliset kysymykset läheisen kuollessa (A32, II kerros) Lähestyvä kuolema aktivoi eksistentiaalisen prosessin sekä kuolevalla itsellään että hänen läheisillään. Kuolema pakottaa surevaa pohtimaan omaa kuolevaisuutta ja puntaroimaan elettyä elämää. Luennolla käsitellään tähän elämän taitekohtaan liittyviä eksistentiaalisia teemoja. Osallistuja saa myös välineitä surevan tukemiseen eksistentiaalisissa teemoissa. Virpi Sipola, asiantuntija henkinen ja hengellinen tuki, TtT, sairaalapappi, Työnohjaaja STOry Syventävä luento 3: Tanja Pihlaja, Trauman ja surun käsittely kehollisesti (A3, II kerros) ”Rinnassa puristaa, henki ei kulje, tuntuu kuin kehoni rajat katoaisivat…” Millainen kaikenlainen voi olla surun ja trauman kokemus kehossamme? Tallentuvatko tunteet ja tapahtumat kehoomme ja miten niitä voi tarvittaessa purkaa? Luennolla kiinnostutaan surun kehollisesta ilmentymisestä yksilöissä ja suhteissa. Kokemuksellisen luennon myötä tullaan tietoiseksi kinesteettisestä empatiasta, somaattisista resursseista ja niiden hyödyntämisestä surun ja trauman käsittelyn välineinä. Tanja Pihlaja, Tanssi-liiketerapeutti, YTM, EMDR-terapeutti, Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, Työnohjaaja STOry, Yrittäjä Tuntumaa Oy Tieteellinen sessio A: Suru ja surevien tukeminen (Juhlasali, II kerros ja etäluento) SURUVALMENTAJAT VERTAISINA JA KAUPALLISINA TOIMIJOINA SOSIAALISESSA MEDIASSA Linda Pentikäinen, Väitöskirjatutkija, VTM (sosiaalipsykologi), Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma, Viestintä KUOLEVAN SURUSTA Astrid Joutseno FT, Helsingin yliopisto, tutkijakollegiumi, PERUUNTUNUT LOHTUA YLI PIMEÄN – PUHETTA VERTAISTUESTA ITSEMURHAN TEHNEIDEN LÄHEISILLE SEKÄ OMASTA KOKEMUKSESTA KUMPUAVIA VINKKEJÄ AMMATTIAUTTAJILLE Riitta Ahvenjärvi, KM, luokanopettaja Eeva Peura, TM, uskonnon ja psykologian opettaja, Tarja Tervahauta, perhe- ja psykoterapeutti, EMD -terapeutti TUKENA KEHITYSVAMMAISEN IHMISEN KOKEMASSA SURUSSA Marjo Rikkinen, vastaava asiantuntija, perhelomituksen johtaja, geronomi AMK, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö; Helvi Hellsten, erityisohjaaja, Setlementti Tampere Tieteellinen sessio B: Sisaruksen poikkeuksellinen kuolema ja ikäihmisten toiveet hyvästä kuolemasta (A4, II kerros) HENKIRIKOKSEN UHRIEN SISARUSTEN SURUPROSESSI Anna Kauppinen, TtK, TtM-opiskelija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto SISARUSTEN KOKEMUKSET SISARUKSENSA PÄIHDEKUOLEMAN JÄLKEEN Heidi Jokipii, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/ Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede; Ohjaaja: TtT, dosentti Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/ Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede TOIVEENA HYVÄ KUOLEMA: SUOMESSA ASUVIEN IKÄIHMISTEN NÄKÖKULMA PANDEMIAN AIKANA Tiina Järviö, TtM, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede; Nosraty Lily, PhD, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Gerontologian tutkimuskeskus – GEREC; Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede 13:30–14:00 Kahvi (Juhlasalin aula ja Juvenes-ravintola, II kerros) 14:00–15:00 Keynote-luento: Maaret Kallio, Toivo on valoa pimeässä (Juhlasali, II kerros ja etäluento) Toivo on elämän keskeinen perusvoimavara, joka auttaa meitä läpi myös elämämme vaikeimpien aikojen. Toivo ei kaihda pimeyttä, vaan liikkuu sujuvasti epätoivon ja toivon maastoissa. Toivoa voi tietoisesti vahvistaa sekä itse että ennen kaikkea yhteydessä toiseen ihmiseen. Maaret Kallio, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Maaret Kallio on kirjoittanut useita erittäin luettuja tietokirjoja toivosta, inhimillisyydestä ja mielenterveydestä. Kallion kirjoittamat lastenkirjat käsittelevät tunteita, rakkautta ja rauhoittumista. Kallion kolumnit Helsingin Sanomissa ovat vuosien ajan käsitelleet elämän arvokkaimpia teemoja, vaikeuksia väistelemättä. 15:00 Loppusanat (Juhlasali, II kerros ja etäluento) Muutokset mahdollisia. Tutustu usein esitettyihin kysymyksiin Surukonferenssista tästä.
Perjantai 26.4.2024
9:10–9:20 Ilmoittautuminen vain perjantaina osallistuville (Kalevantie 4, tuloaula)
Aikaisempien vuosien ohjelmia: 2019, 2018, 2017, 2016, 2015, 2014.