Surukonferenssi 2022

Sirpa Tapiolla on pitkä työkokemus akuutista kriisi- ja traumatyöstä, jälkihoidosta sekä pidempiaikaisesta traumaterapiasta. Hän on toiminut eri surujärjestöjen kuntoutus- ja vertaisryhmien ohjaajana, sekä työnohjaajana kriisityön ammattilaisille ja vapaaehtoisille.

Luennossaan hän tarkastelee sitä, kuinka kohdata ja tukea äkillisesti kuolleen henkilön läheisiä, perhettä ja yhteisöä akuutissa tilanteessa, sekä myöhempää tuen tarvetta. Lisäksi hän käy läpi kriisityön erilaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, sekä eri tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä.

Sirpa Tapio, psykoterapetti ET (kriisi-ja traumatyö), EMDR-terapeutti, työnohjaaja

Odotettukin kuolema yllättää usein lähiomaisen: valintoja on välittömästi edessä, käytännön asioiden järjestely vie aikaa ja mielessä voi olla monia kysymyksiä. Kuoleman herättämät tunteet tulevat nekin usein yllätyksenä. Omainen kohtaa läheisen kuoleman yhteydessä laajan kirjon eri ammattilaisia ja joutuu ottamaan jokaiseen osa-alueeseen kantaa. Prosessit voivat olla monimutkaisia, ja tavat ja perinteet vaihdella alueellisesti.

Tällä luennolla aiheena ovat kuolemaan ja hautajaisiin liittyvät käytännöt, tavat ja vaihtoehdot. Luennoitsija on kirjoittanut aiheesta tietokirjan ajatuksenaan lisätä tietoa kuolemasta ja helpottaa samalla valmistautumista kuolemaan.

Sarianne Hartonen, tietokirjailija, Master of Arts

Miten työyhteisö voi huomioida surevan? Miten surevan työhön paluuta ja työssä jaksamista voidaan tukea? Onko suru erilaista erilaisissa perhetilanteissa? Kaunisto tarkastelee luennollaan myös äänioikeudetonta surua työelämässä.

Tiina-Emilia Kaunisto, Työelämän erityisasiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto

Tässä syventävässä luennossa lähestytään äkillisen kuoleman teemaa sairaalassa sairaalapapin työn näkökulmasta.  

”Siinä hetkessä, jossa en voi tehdä mitään muuttaakseni tosiasioita. Voin vain olla toiselle, pysähtyä vierelle jakamaan sen hetken. Näkemään hänen kipunsa ja kuulemaan, mitä hän sanoo sanoin ja sanattomasti. Kannattelemaan häntä omassa mielessäni, selviämään hengenvedosta toiseen.”  

Anne-Maria Oikarinen, sairaalapastori

Luennolla käsitellään kohtukuolemaa ja keskenmenoa menetyksenä sekä menetyksen kokeneiden kohtaamista ja tukemista.

Juha M. Itkonen Teologian tohtori, surututkija

”EN ENÄÄ PELKÄÄ KUOLEMAA” – MITEN KUOLEMANRAJAKOKEMUKSET TUOVAT LOHTUA JA MUUTTAVAT NÄKEMYKSIÄ KUOLEMASTA Kontro, Miia, TM, FM, Åbo Akademi

SELITTÄMÄTTÖMÄT KOKEMUKSET LÄHEISEN KUOLEMAN YHTEYDESSÄ Mäkikomsi Milla, TtM, TtT-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

PALLIATIIVISESSA HOIDOSSA JA SAATTOHOIDOSSA OLEVAN POTILAAN LÄHEISTEN TUKEMINEN Eironen, Sanna, TtM, tuntiopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala; Havusto, Johanna, TtM, sosiaali- ja terveysalan kouluttaja, Tampereen aikuiskoulutuskeskus

KOHTASIMME KERRAN KUOLEMAN Kekäläinen, Piia, TtM, lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu; Lehto, Ronja, shd, HUS

EN HALUAISI KUOLLA YKSIN Niemelä Kristiina, FT, projektipäällikkö ja Pihlaja Ritva, geronomi, vanhustyön asiantuntija, Lohtua läsnäolosta -saattohoidon vapaaehtoishanke

Luennon teemana on käsitellä sitä, mitä käytännön asioita ja lakisääteisiä velvoitteita on hoidettava läheisen ihmisen kuoleman jälkeen. Luennolla käsitellään muun muassa kuolinpesän selvittämiseen ja hoitamiseen liittyviä kysymyksiä, perunkirjoitusta ja perinnönjakoa.

Luennoitsijana toimii lakimies, OTM Laura Backström. Laura Backströmilla on laajaa kokemusta hyvin vaikeissakin elämäntilanteissa olevien ihmisten kohtaamisista. Hänellä on pitkä työkokemus yksityishenkilöiden oikeudellisten asioiden hoitamisesta, ja hän on luennoinut perhe- ja jäämistöoikeuteen liittyvistä teemoista.

Laura Backström, OTM, lakimies

HUOM! Elokuvanäytös vain paikanpäällä osallistuville, elokuvaa ei valitettavasti näytetä etäyhteydellä.

Surunkesyttäjät on dokumentaarinen elokuva ihmisistä, jotka ovat päättäneet kohdata surun sitä väistämättä tai pakenematta. Filmille kuvattu elokuva kertoo rakkaudesta, muutoksesta ja luopumisesta. 

Elokuvan kesto: 66 min

Paikka: Arthouse Cinema Niagara, Kehräsaari, Tampere

Ohjaus ja käsikirjoitus: MINA LAAMO

Kuvaus: PÄIVI KETTUNEN F.S.C.

Leikkaus: TUULI KUITTINEN F.C.E.

Äänisuunnittelu: JANNE LAINE

Tuotanto: MINA LAAMO / KOKO PRODUCTION OY

Levitys: PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

Luennolla käsitellään kuolinviestin viemistä ja läheisensä menettäneiden kohtaamista poliisin ohjeistuksen sekä luennoitsijan omien kokemusten ja ajatusten näkökulmista.  

Marko Lehtoranta, kuolemansyyn- ja väkivaltarikostutkinnan opettaja, Poliisiammattikorkeakoulu

Odotettukin kuolema yllättää usein lähiomaisen: valintoja on välittömästi edessä, käytännön asioiden järjestely vie aikaa ja mielessä voi olla monia kysymyksiä. Kuoleman herättämät tunteet tulevat nekin usein yllätyksenä. Omainen kohtaa läheisen kuoleman yhteydessä laajan kirjon eri ammattilaisia ja joutuu ottamaan jokaiseen osa-alueeseen kantaa. Prosessit voivat olla monimutkaisia, ja tavat ja perinteet vaihdella alueellisesti.

Tällä luennolla aiheena ovat kuolemaan ja hautaisiin liittyvät käytännöt, tavat ja vaihtoehdot. Luennoitsija on kirjoittanut aiheesta tietokirjan, ajatuksenaan lisätä tietoa kuolemasta ja helpottaa samalla valmistautumista kuolemaan.

Sarianne Hartonen, tietokirjailija, Master of Arts

Miten työyhteisö voi huomioida surevan? Miten surevan työhön paluuta ja työssä jaksamista voidaan tukea? Onko suru erilaista erilaisissa perhetilanteissa? Kaunisto tarkastelee luennollaan myös äänioikeudetonta surua työelämässä.

Tiina-Emilia Kaunisto, Työelämän erityisasiantuntija, Monimuotoiset perheet -verkosto

Tässä syventävässä luennossa lähestytään äkillisen kuoleman teemaa sairaalassa sairaalapapin työn näkökulmasta.  

”Siinä hetkessä, jossa en voi tehdä mitään muuttaakseni tosiasioita. Voin vain olla toiselle, pysähtyä vierelle jakamaan sen hetken. Näkemään hänen kipunsa ja kuulemaan, mitä hän sanoo sanoin ja sanattomasti. Kannattelemaan häntä omassa mielessäni, selviämään hengenvedosta toiseen.”  

Anne-Maria Oikarinen, sairaalapastori

Luennolla käsitellään kohtukuolemaa ja keskenmenoa menetyksenä sekä menetyksen kokeneiden kohtaamista ja tukemista.

Juha M. Itkonen Teologian tohtori, surututkija

SURU LASTEN, NUORTEN JA SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KOKEMUKSISSA Pirskanen, Henna, YTT, apulaisprofessori, sosiaalityö, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta; Vainikka, Paula, YTM, nuorempi tutkija, sosiaalityö, Lapin yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta

PALVELUPOLKU TUKENA HENKIRIKOKSEN UHRIEN OMAISIA KOHTAAVILLE Henkirikoksen uhrien omaisten tukipalveluiden kehittämishanke. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) ja Henkirikoksen uhrien läheiset ry:n (HUOMA ry) kumppanuushanke (30.8.2020–31.12.2021). Sivill, Katja, suunnittelija, Henkirikoksen uhrien omaisten tukipalveluiden kehittämishanke, Rikosuhripäivystys (RIKU)

ITSETUHOISUUS COVID-19-PANDEMIAN AIKANA Laitinen Eetu, TtK-opiskelija, Tampereen Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede; Talvitie Terhi, TtK-opiskelija, Tampereen Yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede; Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede

Luento käsittelee median ja kuoleman suhdetta historiassa ja nykypäivässä. Luennolla tutkitaan, miten media muokkaa kuoleman näkyvyyttä julkisuudessa? Millainen kuolema päätyy julkisuuteen? Miten kuolema ritualisoituu tämän päivän sosiaalisessa mediassa? Entä millaista on elää digitaalisten haamujen ja zombien maailmassa?

Johanna Sumiala, apulaisprofessori, median ja viestinnän tutkimus, Helsingin yliopisto

Läheisen kuoltua, tuntuu ensin siltä, ettei oma elämäkään jatku. Surun kesyttäminen vaatii aikaa ja tilaa. Läheisen kuolema jättää jälkiä koko lähipiiriin, puolisoon, lapsiin, vanhempiin, sisaruksiin, isovanhempiin, ystäviin ja niin edelleen. Tämän luennon tarkoituksena on pohtia menetyksen vaikutuksia eri-ikäisiin perheenjäseniin, ja heidän välisiinsä suhteisiin ottaen huomioon menetetyn kuolinsyy.

FT, Florence Schmitt, vaativan erityistason perhe-, yksilö-, ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti

Monet Sote-alan työntekijät, päiväkodeissa ja koulussa työskentelevät, seurakuntien ja järjestöjen työntekijät sekä vapaaehtoiset kohtaavat surevia ihmisiä. Kaikki surevat eivät tarvitse psykoterapiaa, mutta kaikki surevat tarvitsevat hoitavaa kohtaamista, joka auttaa heitä selviytymään kriisistä ja löytämään elämäänsä uuden alun. Tässä luennossa pohditaan keinoja, joilla kohtaaminen olisi terapeuttinen ja ammattilainen voisi tukea surevaa huomioiden menetyksen ja surevan elämäntilanteen yksilöllisyys.

Florence Schmitt on tehnyt yli 20 vuotta työtä syöpään sairastavien vanhempien ja heidän lastensa kanssa ja kulkenut yli 600 perheen kanssa surun polkua. Tarkoituksena on jakaa, mitä hän on oppinut perheenjäseniltä.

FT, Florence Schmitt, vaativan erityistason perhe-, yksilö-, ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti

Lähestyvä kuolema aktivoi eksistentiaalisen prosessin sekä kuolevalla itsellään että hänen läheisillään. Kuolema pakottaa surevaa pohtimaan omaa kuolevaisuutta ja puntaroimaan elettyä elämää. Luennolla käsitellään tähän elämän taitekohtaan liittyviä eksistentiaalisia teemoja. Osallistuja saa myös välineitä surevan tukemiseen eksistentiaalisissa teemoissa.

Virpi Sipola, asiantuntija henkinen ja hengellinen tuki, TtT, sairaalapappi, Työnohjaaja STOry

”Rinnassa puristaa, henki ei kulje, tuntuu kuin kehoni rajat katoaisivat…” Millainen kaikenlainen voi olla surun ja trauman kokemus kehossamme? Tallentuvatko tunteet ja tapahtumat kehoomme ja miten niitä voi tarvittaessa purkaa?  Luennolla kiinnostutaan surun kehollisesta ilmentymisestä yksilöissä ja suhteissa. Kokemuksellisen luennon myötä tullaan tietoiseksi kinesteettisestä empatiasta, somaattisista resursseista ja niiden hyödyntämisestä surun ja trauman käsittelyn välineinä. 

Tanja Pihlaja, Tanssi-liiketerapeutti, YTM, EMDR-terapeutti, Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, Työnohjaaja STOry, Yrittäjä Tuntumaa Oy

PARENTAL GRIEF: A SYSTEMATIC REVIEW OF MEANING-MAKING COPING Nur Atikah Mohamed Hussin, PhD, Marie Curie Research Fellow, Tampere University; Anna Liisa Aho, PhD, Adjunct Professor, Tampere University

LAPSEN TRAUMAATTISEN KUOLEMAN KOKENEIDEN VANHEMPIEN KÄSITYKSET KUOLEMASTA Terhi Talvitie, TtK, TtM-opiskelija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Eetu Laitinen, TtK, TtM-opiskelija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Nur Athikah Mohamed Hussin TtT, Post-doc tutkija Marie Curie, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Anna Liisa Aho, TtT, Yliopistonlehtori, dosentti, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

SURUN PAIKKA: LAPSENSA MENETTÄNEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA SUREMISESTA Ulla Tuunanen, sosionomi YAMK, hallintotieteiden maisteri ja aluetieteen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto. Vapaaehtoistoiminnan vastaava, Käpy Lapsikuolemaperheet ry; Anna-Kaisa Kuusisto, professori, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto/ johtamisen ja talouden tiedekuntaja Anna-Kaisa Kuusisto

VANHEMPIEN KOKEMUKSET SIKIÖPERUSTEISEN RASKAUDENKESKEYTYSPÄÄTÖKSEN TUOMISTA ELÄMÄNMUUTOKSISTA Alisa Kutila, sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaattiopiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Peppi Perttunen, sairaanhoitaja, terveystieteiden kandidaattiopiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Anna Liisa Aho, TtT, Dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, hoitotiede

KOGNITIIVISANALYYTTINEN LYHYTTERAPIA PALLIATIIVISESSA HOIDOSSA Elina Kiehelä, Master of Social Sciences: Psychology, laillistettu psykologi, Helsingin kaupungin Sosiaali, terveys- ja pelastustoimen psykologi palliatiivinen hoito, Palliatiivinen poliklinikka, Suursuon sairaalan palliatiiviset osastot sekä kotisairaala

LÄMPIMÄSTI LÄHELLÄ – VAPAAEHTOISTOIMINTA OSANA PALLIATIIVISTA HOITOA Sarianne Hartonen, Master of Arts, projektipäällikkö, SPHY ry/SAAVA-hanke

PARANTUMATTOMASTI SAIRAIDEN POTILAIDEN KOKEMUKSIA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAADUSTA TUESTA EKSISTENTIAALISEEN KÄRSIMYKSEEN Marjaana Väänänen, sairaanhoitaja (YAMK), saattohoidon kouluttaja (yksityisyrittäjä)

SAIRAANHOITAJIEN UUPUMUS PALLIATIIVISESSA HOIDOSSA Riikka Tikkala, sairaanhoitaja (AMK), TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö; Pauliina Kesonen, sairaanhoitaja (AMK), TtM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu; Elina Haavisto, hoitotieteen professori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, terveystieteiden yksikkö, ylihoitaja (osa-aikainen), Pirkanmaan hyvinvointialue

Surun lisäksi perheiden on jaksettava huolehtia monista läheisen kuolemaan liittyvistä käytännön asioista. Eri kuolinsyyt ja perhetilanteet tuovat mukanaan erilaisia hoidettavia asioita ja tukitarpeita.

Miten sureva löytää oikea-aikaisen ja itselleen sopivimman tuen silloin kun voimavarat ovat vähissä ja pirstaleinen palvelujärjestelmä sekä lainsäädännön epäkohdat luovat omat haasteensa. Keskustelussa surujärjestöjen edustajat käyvät vuoropuhelua ratkaisuehdotuksista surevien tuen saannin parantamiseksi.

Iltajuhlaan mahtuu 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Iltajuhla maksaa osallistujille 20 euroa. Juhla järjestetään Tampereen keskustassa Restaraunt Frenckell & Pihassa. Iltajuhlan hintaan sisältyy maukas Cocktailmenu. Luvassa myös livemusiikkia.

Kuohuviinimalja Parès Balta Cava Brut Vintage (myös alkoholiton vaihtoehto) 

COCKTAILMENU 

Parsaa, mansikkaa ja romainesalaattia (G, L) 

Vuohenjuustoa, basilikaa ja tomaattihilloketta (G, L) 

Kirkasta kapris-perunasalaattia (G, L) 

Katkarapuja Skagen saaristolaisleivällä (L) 

Friteerattuja minimuikkuja ja punasipulitartaria (L) 

Kevätkananpoikaa sitruuna-ruohosipulikastikkeessa (G, M) 

Yrtti-kauraa ja paahdettuja kauden kasviksia (M) 

Talon leipää ja levitettä 

Kahvia, teetä ja suklaamakeisia 

Lisätietoa: Baari avoinna omakustanteisesti. 

Luennolla surua tarkastellaan hyvinvoinnin ja kehollisuuden näkökulmista ja puhutaan surevan hyvinvointia tukevista tekijöistä.

Luennoitsijana yliopettaja, dosentti Tuuli Lahti.  Tuuli on käsitellyt luennon teemoja toimittamassaan, vuonna 2020 julkaistussa Suru nimisessä tietokirjassa sekä tutkimustyössään, jossa hän on keskittynyt erityisesti hyvinvoinnin edistämiseen ja palvelujärjestelmän kehittämiseen liittyviin kysymyksiin.

Monet Sote-alan työntekijät, päiväkodeissa ja koulussa työskentelevät, seurakuntien ja järjestöjen työntekijät sekä vapaaehtoiset kohtaavat surevia ihmisiä. Kaikki surevat eivät tarvitse psykoterapiaa, mutta kaikki surevat tarvitsevat hoitavaa kohtaamista, joka auttaa heitä selviytymään kriisistä ja löytämään elämäänsä uuden alun. Tässä luennossa pohditaan keinoja, joilla kohtaaminen olisi terapeuttinen ja ammattilainen voisi tukea surevaa huomioiden menetyksen ja surevan elämäntilanteen yksilöllisyys.

Florence Schmitt on tehnyt yli 20 vuotta työtä syöpään sairastavien vanhempien ja heidän lastensa kanssa ja kulkenut yli 600 perheen kanssa surun polkua. Tarkoituksena on jakaa, mitä hän on oppinut perheenjäseniltä.

FT, Florence Schmitt, vaativan erityistason perhe-, yksilö-, ja varhaisten vuorovaikutussuhteiden psykoterapeutti

Lähestyvä kuolema aktivoi eksistentiaalisen prosessin sekä kuolevalla itsellään että hänen läheisillään. Kuolema pakottaa surevaa pohtimaan omaa kuolevaisuutta ja puntaroimaan elettyä elämää. Luennolla käsitellään tähän elämän taitekohtaan liittyviä eksistentiaalisia teemoja. Osallistuja saa myös välineitä surevan tukemiseen eksistentiaalisissa teemoissa.

Virpi Sipola, asiantuntija henkinen ja hengellinen tuki, TtT, sairaalapappi, Työnohjaaja STOry

”Rinnassa puristaa, henki ei kulje, tuntuu kuin kehoni rajat katoaisivat…” Millainen kaikenlainen voi olla surun ja trauman kokemus kehossamme? Tallentuvatko tunteet ja tapahtumat kehoomme ja miten niitä voi tarvittaessa purkaa?  Luennolla kiinnostutaan surun kehollisesta ilmentymisestä yksilöissä ja suhteissa. Kokemuksellisen luennon myötä tullaan tietoiseksi kinesteettisestä empatiasta, somaattisista resursseista ja niiden hyödyntämisestä surun ja trauman käsittelyn välineinä. 

Tanja Pihlaja, Tanssi-liiketerapeutti, YTM, EMDR-terapeutti, Perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, Työnohjaaja STOry, Yrittäjä Tuntumaa Oy

SURUVALMENTAJAT VERTAISINA JA KAUPALLISINA TOIMIJOINA SOSIAALISESSA MEDIASSA Linda Pentikäinen, Väitöskirjatutkija, VTM (sosiaalipsykologi), Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma, Viestintä

KUOLEVAN SURUSTA Astrid Joutseno FT, Helsingin yliopisto, tutkijakollegiumi, PERUUNTUNUT

LOHTUA YLI PIMEÄN – PUHETTA VERTAISTUESTA ITSEMURHAN TEHNEIDEN LÄHEISILLE SEKÄ OMASTA KOKEMUKSESTA KUMPUAVIA VINKKEJÄ AMMATTIAUTTAJILLE Riitta Ahvenjärvi, KM, luokanopettaja Eeva Peura, TM, uskonnon ja psykologian opettaja, Tarja Tervahauta, perhe- ja psykoterapeutti, EMD -terapeutti

TUKENA KEHITYSVAMMAISEN IHMISEN KOKEMASSA SURUSSA Marjo Rikkinen, vastaava asiantuntija, perhelomituksen johtaja, geronomi AMK, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö; Helvi Hellsten, erityisohjaaja, Setlementti Tampere

HENKIRIKOKSEN UHRIEN SISARUSTEN SURUPROSESSI Anna Kauppinen, TtK, TtM-opiskelija, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto; Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

SISARUSTEN KOKEMUKSET SISARUKSENSA PÄIHDEKUOLEMAN JÄLKEEN Heidi Jokipii, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/ Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede; Ohjaaja: TtT, dosentti Anna Liisa Aho, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta/ Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede

TOIVEENA HYVÄ KUOLEMA: SUOMESSA ASUVIEN IKÄIHMISTEN NÄKÖKULMA PANDEMIAN AIKANA Tiina Järviö, TtM, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede; Nosraty Lily, PhD, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Gerontologian tutkimuskeskus – GEREC; Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede

Toivo on elämän keskeinen perusvoimavara, joka auttaa meitä läpi myös elämämme vaikeimpien aikojen. Toivo ei kaihda pimeyttä, vaan liikkuu sujuvasti epätoivon ja toivon maastoissa. Toivoa voi tietoisesti vahvistaa sekä itse että ennen kaikkea yhteydessä toiseen ihmiseen.

Maaret Kallio, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. 

Maaret Kallio on kirjoittanut useita erittäin luettuja tietokirjoja toivosta, inhimillisyydestä ja mielenterveydestä. Kallion kirjoittamat lastenkirjat käsittelevät tunteita, rakkautta ja rauhoittumista. Kallion kolumnit Helsingin Sanomissa ovat vuosien ajan käsitelleet elämän arvokkaimpia teemoja, vaikeuksia väistelemättä.