Surukonferenssi 19.-20.4.2018
Resilienssi surussa – sinnikkyys, joustavuus, selviytymiskyky vaikeissa elämäntapahtumissa
Torstai 19.4.2018
8.30 – 9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit (Päätalon tuloaula, 1 krs; juhlasalin aula)
9.30 – 10.00 Tervetulosanat (Juhlasali, 2 krs)
10:00 – 11:30 Luento: Soili Poijula (Juhlasali, 2 krs)
Traumapsykologian keskuksen Synolon Ltd:n toimitusjohtaja, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti Soili Poijula on kliinikkona ja tutkijana erikoistunut surun interventioihin ja psykoterapiaan, joissa yhtenä tavoitteena on resilienssin vahvistaminen. Hänen Resilienssi – tietokirjansa ilmestyi keväällä 2017 Kirjapajan julkaisemana. Lisätietoa luennoitsijasta: www.soilipoijula.fi
Soili Poijula, toimitusjohtaja, psykologi, kouluttajapsykoterapeutti
11.30 – 13.00 Lounas (Juvenes ravintola, 2 krs)
13.00 – 14.30 Työpajat ja tieteelliset sessiot
Työpaja 1: Kati Keskihannu, Kirjeitä kuolemalle - puheeksiottamisen väline pitkäaikaissairaan tai kuolleen lapsen läheisille (Luentosali A 08, Päätalo, 0 krs)
”Kirjeitä kuolemalle” on teatteri-ilmaisun ohjaaja Kati Keskihannun sooloteatteriesitys, jossa ääni annetaan pitkäaikaissairaalle lapselle. Näytelmä viedään puheeksiottamisen välineeksi sairaan tai kuolleen lapsen läheisille, tarkoituksena rohkaista lasta kysymään kuolemasta ja hälventää mielikuvituksen luomia pelkoja. Näytelmään olennaisesti liittyvissä taidetyöpajoissa kuolemaan liittyviä ajatuksia avataan pienryhmissä luovia ja terapeuttisia toimintoja hyödyntäen. Työpajat ohjataan aina yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Surukonferenssin työpajassa keskustelemme kuinka taiteilijaa voidaan käyttää kriisityön tukena ja käymme läpi erilaisia toiminnallisia tehtäviä, joita kukin voi teettää kohdatessaan surevan lapsen tai oman surunsa.
Kati Keskihannu, Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) ja Niina Ollikainen, toimintaterapeutti (AMK)
Työpaja 2: Heli Hulmi, kirjallisuus, Luopumisen tarinat – kirjoittaminen auraa tietä kohti tulevaa (Luentosali A 06, Päätalo 0 krs)
Tutustu kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin. Suru voi avautua sana sanalta, välimerkki välimerkiltä. Kokemuksesta kirjoittaminen antaa hienovaraisen mahdollisuuden itkeä, irrottaa otetta, löytää yhteyksiä, muistaa tarkemmin. Työpajassa teemme kirjoitusharjoituksia ja keskustelemme.
Heli Hulmi, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja, kirjailija
Työpaja 3: Anne Kolhinen, Voimauttava valokuva (Luentosali A 07, Päätalo 0 krs)
Tule kohtaamaan itseäsi ja muita valokuvatyöskentelyn avulla. Uskalla luovaan prosessiin, hetkessäkin voi tapahtua merkittäviä asioita. Ota mukaasi kolme sinulle sillä hetkellä tärkeää valokuvaa ja jonkinlainen kamera, kännykkäkamera käy hyvin.
Anne Kolhinen, voimauttava valokuva -menetelmäohjaaja
Työpaja 4: Laura Mannila, kehotietoisuus, Tunne mitä tunnet (Luentosali A 32, Päätalo, 2 krs)
Työpajan tavoitteena on avata tunteiden, ajatusten ja kehon järjestäytymisen kolmiyhteyttä. Tunteet tapahtuvat kehossa: ne ilmenevät autonomisen hermoston reaktioina, aistimuksina eri puolella kehoa, muutoksina hengityksessä, asennoissa, eleissä, liikkeissä ja ilmeissä. Lisäämällä tietoisuutta kehollisesta kokemuksestamme voimme päästä paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa sekä oppia säätelemään niitä. Tässä työpajassa teemme kehotietoisuutta lisääviä harjoitteita ja tutkimme, miten psykofyysinen näkökulma voi auttaa tulemaan toimeen vaikeiltakin tuntuvien tunteiden kanssa.
Laura Mannila, psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja
Työpaja 5: Tapio Malinen, tiedostava läsnäolo, Elävä elämä. Elävä kuolema. (Luentosali D 14, Päätalo, 0 krs)
Miten elää kuolemaa elämässä? Miten elää elämää kuolemassa?
Elämä on kuolemista. Kuolema on elämistä.
Jokainen syntyvä hetki kohdataan ensimmäistä kertaa.
Jokainen katoava hetki hyvästellään viimeistä kertaa.
Tästä syystä syntymä ja kuolema ovat yksi ja sama asia.
Lapsi ei synny maailmaan vain lopulta kuollakseen,
vaan syntyminen syntyy syntymistään ja kuoleminen kuolee kuolemistaan.
Syntyminen ja kuoleminen ovat tämän hetken tämän hetkistä täksi hetkeksi tulemista.
Työpajan aikana tutkitaan yhdessä, miten tiedostava läsnäolo, meditaatio voi olla elävän elämän ja elävän kuoleman harjoittamista. Yhdessäolo toteutetaan korostamalla kokemuksellisuutta, keskustelullista kumppanuutta ja reflektiota.
Tapio Malinen, psykologi, psykoterapeutti (VET), työnohjaaja (STOry) ja kouluttaja
Tieteellinen sessio A. Suru ja selviytymisprosessi (Juhlasali)
Puheenjohtaja: Ilona Pajari
HENKIRIKOKSEN UHRIEN LÄHEISTEN SURU
Valta Marko, TtK-opiskelija, ohjaaja TtT, dosentti Aho Anna Liisa, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Hoitotiede
NUORTEN SURUSSA SELVIYTYMINEN VANHEMMAN KUOLEMAN JÄLKEEN
Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Anna-Kaisa Isokangas, TtM, Marja Kaunonen, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
MIKÄ TUKEE KOHTUKUOLEMASTA AIHEUTUVASTA SURUSTA SELVIYTYMISESSÄ, MISTÄ JAKSAMISTA KOHTUKUOLEMAN PARISSA TEHTÄVÄÄN TYÖHÖN? – OTTEITA TERVEYSSOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN ROOLEJA KOHTUKUOLEMATILANTEISSA
Leino-Holm, Minka, YTK, maisterivaiheen opiskelija, Tampereen yliopiston Porin yksikkö
Tieteellinen sessio B. Kuoleman käsityksiä (Luentosali D 11, Päätalo, 0 krs)
Puheenjohtaja: Anja Terkamo-Moisio
HYVÄ KUOLEMA KANSALAISTEN KÄSITYKSISSÄ
Minna Jäntti-Leivo, TtK, sh, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Anna-Maija Pietilä, THT, professori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopion perusturvan ja terveyden huollon palvelualueet & Anja Terkamo-Moisio, TtT, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos
KUVITELLUN YHTEISÖN SURU JA JULKINEN LOHDUTUS – JULKINEN KUOLEMAN KÄSITTELY TORPEDOVENE S2:N JA HÖYRYLAIVA KURUN HAAKSIRIKKOJEN YHTEYDESSÄ
Huhtala, Anna, FM, tohtorikoulutettava, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, historian oppiaine
MILLAISENA HYVÄ KUOLEMA ILMENEE SAIRAANHOITAJIEN KÄSITYKSISSÄ?
Terkamo-Moisio, Anja, TtT, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos & Pietilä, Anna-Maija, THT, professori, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos
ALSIIN SAIRASTUNEEN EKSISTENTIAALINEN PROSESSI JA USKONNOLLINEN SPIRITUALITEETTI
Matti-Pekka Virtaniemi, TT (väit.), Helsingin yliopisto, Käytännöllisen teologian osasto
14.30 – 15.00 Kahvi (Juhlasalin aula)
15.00 – 15.30 Kokemuspuheenvuoro (Juhlasali)
15.30 – 16.30 Esitys: Kati Keskihannu (Juhlasali)
Kirjeitä kuolemalle on lastenkulttuuriin ja perhetyöhön erikoistuneen teatteri-ilmaisun ohjaaja Kati Keskihannu sooloteatteriesitys lapsen sairastamisesta, kuoleman pelosta ja kuolemasta. Näyttämöllä Keskihannu on kymmenvuotias tyttö, joka kirjoittaa kirjeitä keksimälleen Kuolema-hahmolle. Teos on tarkoitettu puheeksiottamisen välineeksi esimerkiksi pitkäaikaissairaan lapsen läheisille tai luokkaan, jonka oppilas on hiljattain kuollut. Aiheen käsittelyä jatketaan teokseen kuuluvissa taidetyöpajoissa, jotka Keskihannu ohjaa yhdessä lasten suruprosesseihin perehtyneen toimintaterapeutin tai paikallisen kriisityöntekijän kanssa.
Lisätietoja: www.kirjeitakuolemalle.wixsite.com/kirjeitakuolemalle
19.00 – 21.00 Iltajuhla Raatihuoneella
Perjantai 20.4.2018
9.00 – 9.30 Ilmoittautuminen perjantaina saapuville (Päätalon tuloaula, 1 krs)
9.30 – 10.30 Luento: Anna Liisa Aho ja Anja Terkamo-Moisio (Juhlasali, 2 krs)
Läheisten tukeminen omaisen äkkikuoleman jälkeen – Hoitotyön suositukset
Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede
Anja Terkamo-Moisio, TtT, nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos
10.30 – 11.30 Kokemuspuheenvuorot (Juhlasali, 2 krs)
11.30 – 13.00 Lounas (Juvenes ravintola, 2 krs)
13.00 – 14.30 Työpajat ja tieteelliset sessiot
Työpaja 1: Kati Keskihannu, Kirjeitä kuolemalle - puheeksiottamisen väline pitkäaikaissairaan tai kuolleen lapsen läheisille (Luentosali A 08, päätalo 0 krs)
”Kirjeitä kuolemalle” on teatteri-ilmaisun ohjaaja Kati Keskihannun sooloteatteriesitys, jossa ääni annetaan pitkäaikaissairaalle lapselle. Näytelmä viedään puheeksiottamisen välineeksi sairaan tai kuolleen lapsen läheisille, tarkoituksena rohkaista lasta kysymään kuolemasta ja hälventää mielikuvituksen luomia pelkoja. Näytelmään olennaisesti liittyvissä taidetyöpajoissa kuolemaan liittyviä ajatuksia avataan pienryhmissä luovia ja terapeuttisia toimintoja hyödyntäen. Työpajat ohjataan aina yhdessä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Surukonferenssin työpajassa keskustelemme kuinka taiteilijaa voidaan käyttää kriisityön tukena ja käymme läpi erilaisia toiminnallisia tehtäviä, joita kukin voi teettää kohdatessaan surevan lapsen tai oman surunsa.
Kati Keskihannu, Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) ja Niina Ollikainen, toimintaterapeutti (AMK)
Työpaja 2: Heli Hulmi, kirjallisuus, Luopumisen tarinat – kirjoittaminen auraa tietä kohti tulevaa (Luentosali A 06, päätalo 0 krs)
Tutustu kirjallisuusterapian mahdollisuuksiin. Suru voi avautua sana sanalta, välimerkki välimerkiltä. Kokemuksesta kirjoittaminen antaa hienovaraisen mahdollisuuden itkeä, irrottaa otetta, löytää yhteyksiä, muistaa tarkemmin. Työpajassa teemme kirjoitusharjoituksia ja keskustelemme.
Heli Hulmi, kirjallisuusterapiaohjaaja, kouluttaja, kirjailija
Työpaja 3: Anne Kolhinen, Voimauttava valokuva (Luentosali A 07, päätalo 0 krs)
Tule kohtaamaan itseäsi ja muita valokuvatyöskentelyn avulla. Uskalla luovaan prosessiin, hetkessäkin voi tapahtua merkittäviä asioita. Ota mukaasi kolme sinulle sillä hetkellä tärkeää valokuvaa ja jonkinlainen kamera, kännykkäkamera käy hyvin.
Anne Kolhinen, voimauttava valokuva -menetelmäohjaaja
Työpaja 4: Laura Mannila, kehotietoisuus, Tunne mitä tunnet (Luentosali A 32, päätalo 2 krs)
Työpajan tavoitteena on avata tunteiden, ajatusten ja kehon järjestäytymisen kolmiyhteyttä. Tunteet tapahtuvat kehossa: ne ilmenevät autonomisen hermoston reaktioina, aistimuksina eri puolella kehoa, muutoksina hengityksessä, asennoissa, eleissä, liikkeissä ja ilmeissä. Lisäämällä tietoisuutta kehollisesta kokemuksestamme voimme päästä paremmin kosketuksiin tunteidemme kanssa sekä oppia säätelemään niitä. Tässä työpajassa teemme kehotietoisuutta lisääviä harjoitteita ja tutkimme, miten psykofyysinen näkökulma voi auttaa tulemaan toimeen vaikeiltakin tuntuvien tunteiden kanssa.
Laura Mannila, psykofyysiseen psykoterapiaan erikoistunut psykoterapeutti, työnohjaaja, kouluttaja
Työpaja 5: Tapio Malinen, tiedostava läsnäolo, Elävä elämä. Elävä kuolema. (Luentosali D 14, päätalo 0 krs)
Miten elää kuolemaa elämässä? Miten elää elämää kuolemassa?
Elämä on kuolemista. Kuolema on elämistä.
Jokainen syntyvä hetki kohdataan ensimmäistä kertaa.
Jokainen katoava hetki hyvästellään viimeistä kertaa.
Tästä syystä syntymä ja kuolema ovat yksi ja sama asia.
Lapsi ei synny maailmaan vain lopulta kuollakseen,
vaan syntyminen syntyy syntymistään ja kuoleminen kuolee kuolemistaan.
Syntyminen ja kuoleminen ovat tämän hetken tämän hetkistä täksi hetkeksi tulemista.
Työpajan aikana tutkitaan yhdessä, miten tiedostava läsnäolo, meditaatio voi olla elävän elämän ja elävän kuoleman harjoittamista. Yhdessäolo toteutetaan korostamalla kokemuksellisuutta, keskustelullista kumppanuutta ja reflektiota.
Tapio Malinen, psykologi, psykoterapeutti (VET), työnohjaaja (STOry) ja kouluttaja
Tieteellinen sessio A. Lapsen kuolema (Juhlasali)
Puheenjohtaja: Mikko Kallionsivu
VANHEMPIEN KEHITTÄMISTOIVEITA LASTEN SAATTOHOIDOLLE
Nikkari Annukka, TtM & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede
HILJAISUUDEN SALALIITTOA MURTAMASSA – KERTOMUKSIA ÄÄNIOIKEUDETTOMASTA SURUSTA JA TOIMISTA SEN MUUTTAMISEKSI
Itkonen, Juha, TM, tohtori-koulutettava, Helsingin yliopisto, pastoraaliteologia
LAPSEN KUOLEMAN KOKENEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA VERTAISTUKIRYHMIEN OHJAAJISTA Lindström Liisa TtK, TtM-opiskelija, projektisuunnittelija KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry / Kokemuskouluttajahanke ja koordinaattori / MLL:n Hämeen piiri, Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto/ Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
ISOVANHEMPIEN SAAMA JA TARVITSEMA TUKI LAPSENLAPSEN KUOLEMAN JÄLKEEN
Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Sari Laitiola, TtM & Marja Kaunonen, TtT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
ÄITIEN TOIVOMA JA SAAMA TUKI LAPSEN KUOLEMAN JÄLKEISESSÄ RASKAUDESSA JA ELÄMÄSSÄ UUDEN LAPSEN KANSSA
Kunnari, Lotta, TtM, sh AMK, Tays, Aho, Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Tieteellinen sessio B. Surun käsittely ja sen seuraukset (Luentosali D 11, päätalo 0 krs)
Puheenjohtaja: Anna Huhtala
ITKUVIRRET SURUNKÄSITTELYSSÄ – POEETTINEN PÄÄTTYMÄTÖN YHTEYS TUONPUOLEISEEN
Silvonen, Viliina, FM, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto, folkloristiikka
TUKEA ANTAVA VIESTINTÄ ITSEMURHAUHKAA JA KUOLEMAAN LIITTYVÄÄ SURUA KÄSITTELEVISSÄ ONLINE-AUTTAMISKESKUSTELUISSA
Törrönen Minna, FM, väitöskirjatutkija, Viestintätieteiden tiedekunta, Viestinnän, median ja teatte-rin tohtoriohjelma, Tampereen yliopisto Isotalus Pekka, FT, professori, Viestintätieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto
KOSKETUS SAATTOHOIDOSSA
Styrman, Tuula, kehoterapeutti, koulutettu hieroja, Create amove Oy & Torniainen, Marika,
koulutettu hieroja, Create amove Oy
VANHEMMAN KUOLEMAN SEURAUKSET VARHAISAIKUISEN ELÄMÄSSÄ
Tiikkainen Lotta-Maija, TtM, kliininen opettaja, hoitotyö, HUS & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto
14.30 – 15.00 Kahvi (Juhlasalin aula, päätalo 2 krs)
15.00 – 16.00 Luento: Terhi Kotilainen (Juhlasali, päätalo 2 krs)
Terhi Kotilaisella on pitkä työhistoria lasten trauma- ja kriisiyksikössä TAYS:ssa. Hän on kouluttautunut erityisesti trauma- ja kriisityöhön, perheterapiaan ja tapaa työkseen perheitä erilaisissa muutos- ja kriisitilanteissa.
Terapeuttisessa työssä perheiden ja pariskuntien kanssa minua on aina kiinnostanut voimavarakeskeinen ajattelutapa – mikä on kunkin perheen tapa löytää omat vahvuutensa ja ratkoa ongelmia, selvitä kriiseistä. Tähän on hyvin sopinut Chicagolaisen sosiaalityön professori Froma Walshin kokoama tutkimustyö ja kirjallisuus ”normaalista terveydestä” ja perheiden selviytymiskyvystä – resilienssistä vastineena yksilötason coping -mekanismeille. Froma Walsh on yhdessä Monica McGoldrickin kanssa kirjoittanut myös menetyksiä käsittelevän ”Living Beyond Loss” -teoksen. Esityksessäni kuvaan noita perhetason selviytymismekanismeja sekä tutkimuksen että asiakastyön näkökulmista.
Terhi Kotilainen, YTM, perhe- ja pariterapian kouluttajapsykoterapeutti, työnohjaaja
16.00 – 16.15 loppupuheenvuoro (Juhlasali, päätalo 2 krs)