Kahdestoista valtakunnallinen Surukonferenssi järjestettiin etänä 15.–16.4.2021. Konferenssin teemana oli Kenellä on oikeus surra. Konferenssissa käsitellään, kenen surua pidetään yhteiskunnassamme oikeutettuna tai kenen jää äänioikeudettomaksi.
Torstai 15.4.2021
9:15 – 9:45 Tervetuloa ja järjestäjien esittely, Anna Liisa Aho
9:45 – 10:10 Kokemuspuheenvuoro
10.10 – 10.15 Tauko
10.15-11.30 Kenellä on oikeus surra -paneelikeskustelu 11:30 – 12.30 Lounas 12.30 – 14:00 Syventävät luennot ja tieteelliset sessiot Syventävä luento I: Lasten ja nuorten surun kohtaaminen, kun läheinen on saattohoidossa Martta Holmevaara, Satu Marttila Suru voi olla hiljaista, sanatonta ja niin syvää ja kipeää, ettei siitä voi oikein puhua – mitä silloin voi tehdä? Miten saattohoidossa voi tukea läheisiä, kun hoitoajat yhä lyhyempiä, potilaat usein hyvin väsyneitä ja kuolema lähellä? Millaista sisarusten surun tukeminen voi olla kuoleman lähestyessä? Miten voit auttaa heitä olemaan läsnä, koskettamaan, osallistumaan arkeen ja leikkimään yhdessä? Voit aloittaa kysymällä potilaalta: ”Mitä olisit valmis tekemään, jotta lapsesi toipuisi paremmin sinun menettämisestäsi?”- Kuolemasta puhuminen ei vähennä toivoa. Martta Holmevaara, sairaanhoitaja AMK, Lapset puheeksi –kouluttaja, Saattohoidon asiantuntijakouluttaja, Kognitiivisen lyhytterapian lisäpätevyys, Pirkanmaan Hoitokoti Satu Marttila, lasten sairaanhoitaja AMK, traumapsykoterapeuttiopiskelija, Oulun yliopisto, psykososiaalisen tuen päällikkö, Pirkanmaan Hoitokoti Syventävä luento II: Suru ja kulttuurinen moninaisuus Anu Castaneda Esityksessä pohditaan suremisen ja kulttuurisen moninaisuuden risteyskohtia. Mitä ominaispiirteitä suruun ja suremiseen liittyy kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta? Mitä ja miten maahan muuttanut tai pakolainen suree? Mitä kulttuurinen moninaisuus tuo mukanaan suremiseen? Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, psykologian dosentti, psykoterapeutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Syventävä luento III: Raastava ja tukahtunut suru – rikokset, päihteet ja vaikeus menetyksen suremiseen Sami Puumala Luennolla
käsitellään rikosten ja/tai päihteiden seurauksena aiheutuneisiin menetyksiin
liittyvää surun vaikeutumista. Luennon keskiössä ovat rikoksiin tai päihteisiin
liittyvän kuoleman vaikutukset menetetyn ihmisen läheisten kannalta. Rikoksiin
liittyvä kuolema aina ja päihteisiin liittyvä kuolema usein on paha ei-normaali
kuolema, ei elämänkulkuun kuuluva elämän luonnollinen päättyminen. Rikoksiin
liittyvä kuolema on väkivaltaisen tuhoava, äärimmäisenä murha, päihteisiin
liittyvä kuolema itsetuhoinen, äärimmäisenä itsemurha. Luennolla pohditaan
sitä, onko ja millä tavoin tuhoisuuteen kiedotun kuoleman aiheuttamasta
raastavasta ja tukahtuneesta surusta mahdollista muodostua toisenlainen suru –
suru, joka ei muserra surijaa. Sami Puumala, asiantuntija, tutkija Syventävä luento IV: Suru sateenkaaren päässä – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt surutyön ammattilaisten vastaanotoilla Varpu Alasuutari Syventävä luento V: Henkirikoskuoleman erityisyys ja uhrin läheisten kohtaaminen Elina Välimäki Henkirikos on odottamaton, luonnoton kuolintapa, joka traumatisoi
uhrin läheisiä. Läheisten kohtaamiseen voi valmistautua. Miten lähestyä ja
auttaa traumaattisen tapahtuman kohdannutta? Miten henkirikoksen esitutkinta,
rikosuutisointi ja oikeudenkäynnit vaikuttavat läheisen suruun ja jaksamiseen?
Ammattilaisen ja uhrin läheisen onnistunut kohtaaminen merkitsee paljon –
parhaimmillaan se ei vain auta hetkeä eteenpäin, vaan se luo voimaa,
luottamusta ja toivoa. Elina Välimäki, toimittaja ja tietokirjailija Tieteellinen sessio A: Lapsen kuolema ja läheisten kokemuksia SISARUKSEN ITSEMURHAN JÄLKEISET ELÄMÄNMUUTOKSET Anna Liisa Aho, TtT, dosentti Johanna Järvi, TtM, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteet, Terveystiede / Hoitotiede HENKIRIKOSUHRIEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SAADUSTA JA TOIVOTUSTA TUESTA Virta Tanja, väitöskirjatutkija, TtM, sairaanhoitaja (AMK), Tays Kaunonen Marja, TtT, professori, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN ANTAMA TUKI KOHTUKUOLEMAN KOKENEILLE VANHEMMILLE Ijäs, Laura, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede. Aho, Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta, hoitotiede. Tieteellinen sessio B: Ikäihmiset, hyvä kuolema ja suruprosessi ”KULTAREUNAISET MUISTOT”- KUVAUS IKÄÄNTYNEIDEN (> 65v.) LESKIEN KUOLLEESEEN PUOLISOON LIITTYVIEN MUISTOJEN MERKITYKSESTÄ PIXELSTICK- VALOKUVAUSMENETELMÄÄ HYÖDYNTÄEN Salmenperä Liisa, TtT, psykoterapeutti, valokuvaterapian menetelmäohjaaja ja -kouluttaja, Aurinkoruusu Oy Laine Jukka, Valoilmaisun medianomi, AMK, Valopaja IKÄIHMISTEN KÄSITYKSET HYVÄSTÄ KUOLEMASTA Järviö, Tiina, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteiden yksikkö, Hoitotiede 14:00 – 14:15 Kahvitauko 14.15- 14.35 Kokemuspuheenvuoro 14:35 – 15.35 Keynote-luento: Saku Sutelainen, Suru ja ensilinjan auttajat Ensilinjan auttajat kohtaavat
surua päivittäin. Miten suru vaikuttaa auttajaan? Onko surun kokeminen ja
tunteiden näyttäminen sallittua työyhteisössä? Millaisia keinoja ensilinjan
auttajilla on surun käsittelyyn? Saku Sutelainen, projektipäällikkö Suomen Palopäällystöliitto 15.35 – 15.45 Puheenjohtajan loppusanat 9:15 – 9:25 Tervetulosanat ja käytännön asioihin liittyvä ohjeistus, Riika Hagman-Kiuru 9:25 – 10:40 Keynote-luento: Petteri Salonen, Suru uusperheessä: Petteri Salonen Työssään yksilö- ja pariterapeuttina Petteri Salonen kohtaa paljon uusperheellisiä ja tietää myös omasta kokemuksesta millaisia haasteita uusperheen dynamiikka tuo mukanaan. Petterin luennon aiheena on Lesken uusi parisuhde ja siihen liittyvät haasteet. 10:40 – 11:00 Kokemuspuheenvuoro 11:00 – 12:00 Lounas 12:00 – 13:30 Syventävät luennot ja tieteelliset sessiot Syventävä luento I: Lasten ja nuorten surun kohtaaminen, kun läheinen on saattohoidossa Martta Holmevaara, Satu Marttila Suru voi olla hiljaista, sanatonta ja niin syvää ja kipeää, ettei siitä voi oikein puhua – mitä silloin voi tehdä? Miten saattohoidossa voi tukea läheisiä, kun hoitoajat yhä lyhyempiä, potilaat usein hyvin väsyneitä ja kuolema lähellä? Millaista sisarusten surun tukeminen voi olla kuoleman lähestyessä? Miten voit auttaa heitä olemaan läsnä, koskettamaan, osallistumaan arkeen ja leikkimään yhdessä? Voit aloittaa kysymällä potilaalta: ”Mitä olisit valmis tekemään, jotta lapsesi toipuisi paremmin sinun menettämisestäsi?”- Kuolemasta puhuminen ei vähennä toivoa. Martta Holmevaara, sairaanhoitaja AMK, Lapset puheeksi –kouluttaja, Saattohoidon asiantuntijakouluttaja, Kognitiivisen lyhytterapian lisäpätevyys, Pirkanmaan Hoitokoti Satu Marttila, lasten sairaanhoitaja AMK, traumapsykoterapeuttiopiskelija, Oulun yliopisto, psykososiaalisen tuen päällikkö, Pirkanmaan Hoitokoti Syventävä luento II: Suru ja kulttuurinen moninaisuus Anu Castaneda Esityksessä pohditaan suremisen ja kulttuurisen moninaisuuden risteyskohtia. Mitä ominaispiirteitä suruun ja suremiseen liittyy kulttuurisen moninaisuuden näkökulmasta? Mitä ja miten maahan muuttanut tai pakolainen suree? Mitä kulttuurinen moninaisuus tuo mukanaan suremiseen? Anu Castaneda, tutkimuspäällikkö, psykologian dosentti, psykoterapeutti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Syventävä luento III: Raastava ja tukahtunut suru – rikokset, päihteet ja vaikeus menetyksen suremiseen Sami Puumala Luennolla
käsitellään rikosten ja/tai päihteiden seurauksena aiheutuneisiin menetyksiin
liittyvää surun vaikeutumista. Luennon keskiössä ovat rikoksiin tai päihteisiin
liittyvän kuoleman vaikutukset menetetyn ihmisen läheisten kannalta. Rikoksiin
liittyvä kuolema aina ja päihteisiin liittyvä kuolema usein on paha ei-normaali
kuolema, ei elämänkulkuun kuuluva elämän luonnollinen päättyminen. Rikoksiin
liittyvä kuolema on väkivaltaisen tuhoava, äärimmäisenä murha, päihteisiin
liittyvä kuolema itsetuhoinen, äärimmäisenä itsemurha. Luennolla pohditaan
sitä, onko ja millä tavoin tuhoisuuteen kiedotun kuoleman aiheuttamasta
raastavasta ja tukahtuneesta surusta mahdollista muodostua toisenlainen suru –
suru, joka ei muserra surijaa. Sami Puumala, asiantuntija, tutkija Syventävä luento IV: Suru sateenkaaren päässä – Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt surutyön ammattilaisten vastaanotoilla Varpu Alasuutari Syventävä luento V: Henkirikoskuoleman erityisyys ja uhrin läheisten kohtaaminen Elina Välimäki Henkirikos on odottamaton, luonnoton kuolintapa, joka traumatisoi uhrin läheisiä. Läheisten kohtaamiseen voi valmistautua. Miten lähestyä ja auttaa traumaattisen tapahtuman kohdannutta? Miten henkirikoksen esitutkinta, rikosuutisointi ja oikeudenkäynnit vaikuttavat läheisen suruun ja jaksamiseen? Ammattilaisen ja uhrin läheisen onnistunut kohtaaminen merkitsee paljon – parhaimmillaan se ei vain auta hetkeä eteenpäin, vaan se luo voimaa, luottamusta ja toivoa. Elina Välimäki, toimittaja ja tietokirjailija Tieteellinen sessio A: Vaiettu menetys ja vaikeutunut suruprosessi UUSPERHETILANNE VAIKEUTTAA LESKEN SURUA Auli Vähäkangas, TT, käytännöllisen teologian professori, Helsingin yliopisto VANHEMPIEN SURU JA SELVIYTYMINEN LAPSENSA PÄIHDEKUOLEMAN JÄLKEEN Susanna Vainio, TtM, Tohtori-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekuntaAnna Liisa Aho, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta SIELUNHOITO ÄÄNIOIKEUDETTOMASSA SURUSSA Itkonen, Juha, teologian tohtori, kappalainen, Oriveden seurakunta PERUTTU: VAIETTUMENETYS.FI-SIVUSTO TUO ESIIN PÄIHDEKUOLEMAAN KÄTKEYTYVÄÄ SURUA Tieteellinen sessio B: Kuoleman historiaa ja keskustelua nykyhetkestä KUOLEMA, KÄRSIMYS JA EUTANASIA: MITEN KOKEMUS LÄHEISEN KÄRSIMYKSESTÄ JA KUOLEMASTA VAIKUTTAA EUTANASIA-ASENTEISIIN? Leonsaari, Miia, TM, FM, Åbo Akademi, teologian laitos KUOLINHETKEN YHTEISÖLLISYYS MYÖHÄISKESKIAIKAISESSA EUROOPASSA Nissi, Jyrki, FM, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto KUOLEMA KOTIMAISESSA ELOKUVASSA 1940- JA 1950-LUVUILLA Rosenholm, Heikki, FM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos
Kuolema ja suru koskettavat ennen pitkää jokaista, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Luennolla tarkastellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia surutyön ammattilaisten kohtaamisesta. Lisäksi pohditaan, kuinka surevien erilaiset positiot näkyvät näissä kohtaamisissa ja kuinka ne tulisi huomioida. Keskeisenä teemana on surevaa kuunteleva ja kunnioittava kohtaaminen, sekä normatiivisten oletusten välttäminen.
Varpu Alasuutari, filosofian tohtori, post doc -tutkija
Perjantai 16.4.2021
Kuolema ja suru koskettavat ennen pitkää jokaista, myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Luennolla tarkastellaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia surutyön ammattilaisten kohtaamisesta. Lisäksi pohditaan, kuinka surevien erilaiset positiot näkyvät näissä kohtaamisissa ja kuinka ne tulisi huomioida. Keskeisenä teemana on surevaa kuunteleva ja kunnioittava kohtaaminen, sekä normatiivisten oletusten välttäminen.
Varpu Alasuutari, filosofian tohtori, post doc -tutkija
13:30 – 13:45 Kahvitauko
13.45 – 14:05 Kokemuspuheenvuoro
14.05 – 14:15 Puheenjohtajan loppusanat
Ilmoittautuminen vuoden 2021 Surukonferenssiin on päättynyt.Uusi ohjelma vuodelle 2025 julkaistaan järjestelyjen edetessä.
Muutokset mahdollisia.
Tutustu usein esitettyihin kysymyksiin Surukonferenssista tästä.
Aikaisempien vuosien ohjelmia: 2019, 2018, 2017, 2016, 2015, 2014.