Ohjelma

Seuraava Surukonferenssi järjestetään 11.-12.4.2019, ja sen teemana on Suru perheessä. Konferenssissa käsitellään perheen surua monipuolisesti eri perheenjäsenten, eri kuolinsyiden ja selviytymiskeinojen näkökulmasta.

Ilmoittaudu tästä


Torstai 11.4.2019


8:30 – 9:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9:30 – 9:45 Tervetulosanat

9:45 – 10:30 Luento: Matti J. Kuronen, Siunattu läheisten läsnäollessa - suru perheessä

Matti J Kuronen on perustanut Tuonen Tupa (Death Cafe) toiminnan ja toimii leskien tukitoiminta-ryhmien ohjaajana. 

Matti J. Kuronen, TM, rovasti, perheneuvoja ja seksuaaliterapeutti (el.)  Lappeenranta

10:30 – 11:30 Surevan kohtaaminen -luento ja kokemuspuheenvuorot

10:30– 10:50  Neljän surujärjestön yhteinen Surevan kohtaaminen -hanke

Surevan kohtaaminen -hankkeessa autetaan ammattilaisia kohtaamaan läheisensä menettäneitä ja tiedotetaan sureville saatavilla olevasta tuesta. 

Surevan kohtaaminen -hankkeesta on apua kaikille, jotka työssään kohtaavat läheisensä menettäneitä. Esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa, poliisi- ja pelastuslaitoksilla sekä seurakunnissa työskentelevät kaipaavat usein tietoa surevan kohtaamisesta ja sureville saatavilla olevasta tuesta. Tietoa tarvitaan paljon myös kouluissa ja kaikenlaisilla työpaikoilla, sillä kriisi voi koskettaa ketä tahansa.

Hankkeen takana on neljä surujärjestöä: Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, KÄPY – Lapsikuolemaperheet ry, Suomen nuoret lesket ry ja Surunauha ry – vertaistukea itsemurhan tehneiden läheisille. Hanke rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön Veikkauksen tuotoista myöntämällä avustuksella ja se kestää kolme vuotta (2018–2020).

10:50– 11:10  Kokemuspuheenvuoro
11:10– 11:30  Kokemuspuheenvuoro

11:30 – 13:00 Lounas

13:00 – 14:30 Työpajat ja tieteelliset sessiot

Työpaja 1: Minna Turunen & Virpi Liirus-Mäkelä & Eeva Nurminen, Istuuko surulintu olkapäälläsi? –päihteisiin kuolleiden läheisten sururyhmät

Työpajassa työstetään surua näkyväksi Surulintu-menetelmän avulla. Menetelmää on hyödynnetty erityisesti päihteisiin läheisensä menettäneiden sururyhmissä, ja se soveltuu hyvin perheiden ja lasten kanssa työskentelyyn. Oman surulinnun tekemisen lomassa kuullaan kokemuksia päihdekuolemiin liittyvän surun erityispiirteistä.

Minna Turunen, diakonissa, työnohjaaja, Liperin seurakunta
Virpi Liirus-Mäkelä, Diakonissa, työnohjaaja, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia
Eeva Nurminen, päihde- ja kriminaalityön diakoni, Vantaan seurakunnat

Työpaja 2: Harri Filppa, Pöytälaatikon muistot
– surun pukeminen kuviksi ja sanoiksi

On aika keskittyä surun tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn sekä kuvien että sanojen välityksellä. Piirtäminen ja kirjoittaminen ovat yllättävän helppo keino tutkia omaa sisintään. Kannattaa aina pitää mielessään, että kukaan muu ei tulkitse teoksia vaan tekijä itse on niiden tärkein lukija. Muistojen arkistoon kätkeytyy monella raskaan surun läpikäyneellä iso määrä aineistoa. Sarjakuva on kuvien välityksellä kerrottu kertomus, jonka yhteyteen voidaan liittää muun muassa dialogia tai ääntä, liikettä ja tunnetta kuvaavia symboleja. 

Työpajassa käsitellään sarjakuvan keinoja toimia välineenä suruprosessin käsittelyssä.

Harri Filppa,sarjakuvantekijä ja toiminnanjohtaja (Oulun Sarjakuvakeskus), TaM

Työpaja 3: Eija Harmanen, Surun monet maisemat

Mitä runot ja sanat kutsuvat sinussa esiin, millaisia surun sävyjä ja tuntemuksia ne houkuttavat näkyville, miten ne kuljettavat eteenpäin. Tule tutkimaan omaa suruasi tai saamaan ideoita työskentelyyn surevan kanssa. Työpajassa työskennellään sanojen ja musiikin keinoin.

Eija Harmanen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, psykoterapeutti, TT, Huk
Virpi Sipola, sielunhoidon johtava asiantuntija, sairaalapastori, TM, TtM
Seppo Viljamaa, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, psykoterapeutti, TM

Työpaja 4: Liisa Liinamo, Luovia menetelmiä hetkiin, joita puhe ei tavoita

Tutustumme käytännön läheisiin toimintaterapiamenetelmiin, jotka ovat helposti sovellettavissa kaiken ikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Tavoitteena on koota teemakansio, josta löytyy välineitä surun ja menetyksen puheeksi ottamiseen.  

Liisa Liinamo, toimintaterapeutti, lasten ja nuorten sururyhmien ohjaaja

Työpaja 5: Sanna Laukkanen, Traumasensitiivinen jooga surun ja toipumisen tukena

Kannamme kehossamme traumaattisen surun jälkiä, kuten väsymystä, ahdistusta, fyysisiä kipuja, uniongelmia tai vaikka tunnottomuutta. Traumasensitiivisessä joogassa (TCTSY) lähestymme surua kehon kautta, harjoitellen tähän hetkeen ankkuroitumista, omien kehotunteiden tunnistamista ja niiden säätelyä turvallisessa ympäristössä. Kun pääsemme vahvistamaan turvallisuuden kokemusta omassa kehossamme, voimme lähteä vahvistamaan omaa toimijuuttamme myös elämän muilla osa-aluilla. Tämä kliinisesti tutkittu kehollinen hoitomuoto rakentuu vahvasti traumatutkimuksen, neurologian, kiintymyssuhdeteorian ja joogan viitekehykselle. Työpajassa pääset tutustumaan menetelmään ohjatun harjoituksen kautta, sitä varten tarvitset mukaasi mukavat, joustavat vaatteet.

Sanna Laukkanen, sosionomi, joogaopettaja, traumasensitiivisen joogan ohjaaja

Työpaja 6: Taina Häkkinen, Luopuminen – kuolemiseen liittyvien tunteiden kohtaamisesta

Aina syöpää ei ole voitu parantaa, vaan on tultu tilanteeseen, jossa vanhempi on joutunut hyvästelemään lapsensa. Kuolema on pelottanut niin sairastunutta itseään kuin hänen läheisiään. Juha Hänninen, Terhokodin entinen johtaja, on todennut, että vaatii uskallusta ja joskus huimapäistäkin rohkeutta kohdata kaikki kuolemiseen liittyvät tunteet, surut ja toiveet kasvosta kasvoihin.

Työpajassa jaamme kokemuksia kohdata kuolemiseen liittyvät tunteet ja opimme, miten tukea perhettä, jossa sairaus on johtanut perheenjäsenen kuolemaan. Opimme myös, mitkä tekijät tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä, vanhemman sairauden päättyessä kuolemaan.

Taina Häkkinen, Suomen Syöpäyhdistys ry, Neuvontapalveluiden päällikkö

Tieteellinen sessio A: Lapsen kuolema

Puheenjohtaja: (ilmoitetaan myöhemmin)
ÄITIEN KOKEMUKSIA SIKIÖPOIKKEAVASTA RASKAUDENKESKEYTYKSESTÄ
Koivunen, Kirsi-Maija, TtM, klö-th, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tays Äitiysultra & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede
VANHEMPIEN AMMATTIHENKILÖSTÖLTÄ SAAMA JA TOIVOMA TUKI LAPSEN SAATTOHOIDON AIKANA
Kritz Julia, TtM-opiskelija, röntgenhoitaja AMK & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede
SOSIAALITYÖNTEKIJÄN INHIMILLINEN ASIANTUNTIJUUS LAPSIKUOLEMAPERHEIDEN AMMATILLISESSA KOHTAAMISESSA
Kuronen-Ojala, Minttu (YTM), perhehoidon sosiaalityöntekijä, Nuorten Ystävät
MYÖNTEISET MUUTOKSET PERHEEN TOIMINNASSA LAPSEN KUOLEMAN JÄLKEEN
Pelttari Sari TtM, TtK, Sh, & Aho Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede Tampereen yliopisto

Tieteellinen sessio B: Läheisten kokemuksia kuolemasta

Puheenjohtaja: (ilmoitetaan myöhemmin)
IÄKKÄÄN IHMISEN KOTIKUOLEMA – KUOLEVAN JA OMAISEN KOKEMUKSET IHMISSUHTEISTA JA KODISTA MERKITYKSEN LÄHTEINÄ
Saarelainen, Suvi-Maria, TT, Sosiaalityön tutkijatohtori, Valtiotieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto.
”ELÄMÄN LOPPUVAIHEIDEN HOITO JA HYVINVOINTI – TYÖSSKÄYVIEN OMAISTEN NÄKÖKULMA”
Kaisa Kauppinen, dosentti, sosiaalipsykologia, Helsingin yliopisto
HENKIRIKOSUHRIEN LÄHEISTEN KOKEMAT KIELTEISET JA MYÖNTEISET ELÄMÄNMUUTOKSET
Marjo Siekkinen, TtM & Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta / Hoitotiede
AIVOKUOLLEEN ELINLUOVUTTAJAN LÄHEISTEN KOKEMUKSET
Salin, Salla, TtK-opiskelija, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteet / Hoitotiede & Aho, Anna Liisa, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Terveystieteet/ Hoitotiede

14:30 – 15:00 Kahvi

15:00 – 15:45 Luento: Antti Klemettilä, Empatia ja myötätuntouupumus

Antti Klemettilä on pitkään työskennellyt kriisipsykologina Turun kriisikeskuksessa. Hän on kouluttautunut erityisesti trauma- ja kriisityöhön, psykofyysiseen psykoterapiaan ja kognitiiviseen psykoterapiaan. Erityisosaamisalueena hänellä on monikulttuurinen ja varsinkin pakolaistaustaisten kanssa tehtävä mielenterveystyö. Klemettilä kouluttaa kohtaamisesta, empatiasta ja myötätuntouupumisesta niin ammattilaisia kuin vapaaehtoisiakin yhteistyössä mm. Suomen Punaisen Ristin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Maahanmuuttoviraston kanssa.

”Empatia on se joka luo yhteyden kahden ihmisen välille”

Antti Klemettilä, kriisipsykologi, projektikoordinaattori

15:45 – 16:00 Puheenjohtajan loppusanat

19:00 – 21:00 Konsertti

Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollisuus ostaa lippu to 11.4. klo 19.00 pidettävään iltakonserttiin. Konsertti pidetään yliopiston juhlasalissa ja lippu sisältää tarjoilun väliajalla. Konsertissa esiintyy tenori Reijo Ikonen ja säestää Ulla-Stina Uusitalo-Ikonen. Rakkaudesta sinuun -konsertti sisältää kappaleita Mauno Kuusiston tuotannosta, Surusta nousee laulu -levyn teoksia sekä klassisia napolilaissävelmiä. Konsertin kokonaiskesto on 1,5h, joka sisältää väliajan. Lippu á 18€.


Perjantai 12.4.2018


9:00 – 9:30 Ilmoittautuminen vain perjantaina osallistuville

9:30 – 10:15 Luento: Kati Kärkkäinen, Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Kati Kärkkäinen on sosiaalipsykologi, joka ohjaa vertaistukiryhmiä mm. läheisen menetyksen kokeneille lapsille ja nuorille. Hän on myös perehtynyt lasten resilienssin vahvistamiseen kasvatuksen keinoin.

Kati Kärkkäinen, sosiaalipsykologi (VTM), työnohjaaja

10:15 – 10:40 Kokemuspuheenvuoro

10:40 – 11:25 Luento: Harri Sihvola, Itsemurhayritykset ja itsemurhat

Harri Sihvola on tehnyt kriisityötä 15 vuotta. Nyt kuuden viimeisen vuoden aikana työ on ollut pääasiassa itsemurhaa yrittäneiden ihmisten tapaamista ASSIP-lyhytinterventio mallin mukaisesti. Luento käsittelee itsemurhien ja erityisesti itsemurhayritysten yleisyyttä, Copy Cat-ilmiötä ja itsetuhoisen ihmisen kohtaamista.

Harri Sihvola, kriisityöntekijä

11:25 – 11:50 Kokemuspuheenvuoro

11:50 – 13:00 Lounas

13:00 – 14:30 Työpajat ja tieteelliset sessiot

Työpaja 1: Minna Turunen & Virpi Liirus-Mäkelä & Eeva Nurminen, Istuuko surulintu olkapäälläsi? –päihteisiin kuolleiden läheisten sururyhmät

Työpajassa työstetään surua näkyväksi Surulintu-menetelmän avulla. Menetelmää on hyödynnetty erityisesti päihteisiin läheisensä menettäneiden sururyhmissä, ja se soveltuu hyvin perheiden ja lasten kanssa työskentelyyn. Oman surulinnun tekemisen lomassa kuullaan kokemuksia päihdekuolemiin liittyvän surun erityispiirteistä.

Minna Turunen, diakonissa, työnohjaaja, Liperin seurakunta
Virpi Liirus-Mäkelä, Diakonissa, työnohjaaja, Helsingin seurakuntayhtymän erityisdiakonia
Eeva Nurminen, päihde- ja kriminaalityön diakoni, Vantaan seurakunnat

Työpaja 2: Harri Filppa, Pöytälaatikon muistot -surun pukeminen kuviksi ja sanoiksi

On aika keskittyä surun tunteiden purkamiseen ja käsittelyyn sekä kuvien että sanojen välityksellä. Piirtäminen ja kirjoittaminen ovat yllättävän helppo keino tutkia omaa sisintään. Kannattaa aina pitää mielessään, että kukaan muu ei tulkitse teoksia vaan tekijä itse on niiden tärkein lukija. Muistojen arkistoon kätkeytyy monella raskaan surun läpikäyneellä iso määrä aineistoa. Sarjakuva on kuvien välityksellä kerrottu kertomus, jonka yhteyteen voidaan liittää muun muassa dialogia tai ääntä, liikettä ja tunnetta kuvaavia symboleja. 

Työpajassa käsitellään sarjakuvan keinoja toimia välineenä suruprosessin käsittelyssä.

Harri Filppa,sarjakuvantekijä ja toiminnanjohtaja (Oulun Sarjakuvakeskus), TaM

Työpaja 3: Eija Harmanen, Surun monet maisemat

Mitä runot ja sanat kutsuvat sinussa esiin, millaisia surun sävyjä ja tuntemuksia ne houkuttavat näkyville, miten ne kuljettavat eteenpäin. Tule tutkimaan omaa suruasi tai saamaan ideoita työskentelyyn surevan kanssa. Työpajassa työskennellään sanojen ja musiikin keinoin.

Eija Harmanen, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, psykoterapeutti, TT, Huk
Virpi Sipola, sielunhoidon johtava asiantuntija, sairaalapastori, TM, TtM
Seppo Viljamaa, perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja, psykoterapeutti, TM

Työpaja 4: Liisa Liinamo, Luovia menetelmiä hetkiin, joita puhe ei tavoita

Tutustumme käytännön läheisiin toimintaterapiamenetelmiin, jotka ovat helposti sovellettavissa kaiken ikäisille, erityisesti lapsille ja nuorille. Tavoitteena on koota teemakansio, josta löytyy välineitä surun ja menetyksen puheeksi ottamiseen.  

Liisa Liinamo, toimintaterapeutti, lasten ja nuorten sururyhmien ohjaaja

Työpaja 5: Sanna Laukkanen, Traumasensitiivinen jooga surun ja toipumisen tukena

Kannamme kehossamme traumaattisen surun jälkiä, kuten väsymystä, ahdistusta, fyysisiä kipuja, uniongelmia tai vaikka tunnottomuutta. Traumasensitiivisessä joogassa (TCTSY) lähestymme surua kehon kautta, harjoitellen tähän hetkeen ankkuroitumista, omien kehotunteiden tunnistamista ja niiden säätelyä turvallisessa ympäristössä. Kun pääsemme vahvistamaan turvallisuuden kokemusta omassa kehossamme, voimme lähteä vahvistamaan omaa toimijuuttamme myös elämän muilla osa-aluilla. Tämä kliinisesti tutkittu kehollinen hoitomuoto rakentuu vahvasti traumatutkimuksen, neurologian, kiintymyssuhdeteorian ja joogan viitekehykselle. Työpajassa pääset tutustumaan menetelmään ohjatun harjoituksen kautta, sitä varten tarvitset mukaasi mukavat, joustavat vaatteet.

Sanna Laukkanen, sosionomi, joogaopettaja, traumasensitiivisen joogan ohjaaja

Työpaja 6: Taina Häkkinen, Luopuminen – kuolemiseen liittyvien tunteiden kohtaamisesta

Aina syöpää ei ole voitu parantaa, vaan on tultu tilanteeseen, jossa vanhempi on joutunut hyvästelemään lapsensa. Kuolema on pelottanut niin sairastunutta itseään kuin hänen läheisiään. Juha Hänninen, Terhokodin entinen johtaja, on todennut, että vaatii uskallusta ja joskus huimapäistäkin rohkeutta kohdata kaikki kuolemiseen liittyvät tunteet, surut ja toiveet kasvosta kasvoihin.

Työpajassa jaamme kokemuksia kohdata kuolemiseen liittyvät tunteet ja opimme, miten tukea perhettä, jossa sairaus on johtanut perheenjäsenen kuolemaan. Opimme myös, mitkä tekijät tukevat lasten ja nuorten hyvinvointia ja kehitystä, vanhemman sairauden päättyessä kuolemaan.

Taina Häkkinen, Suomen Syöpäyhdistys ry, Neuvontapalveluiden päällikkö

Tieteellinen sessio A: Lasten ja nuorten suru

Puheenjohtaja: (ilmoitetaan myöhemmin)
NUOREN SURU VANHEMMAN KUOLLESSA JA SIIHEN YHTEYDESSÄ OLEVAT TEKIJÄT
Mantila Mira, TtK, TtM-opiskelija & Aho Anna-Liisa TtT, Dosentti, Tampereen Yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta/ Hoitotiede
TUNNESITEIDEN ÄÄRIVIIVAT MENETETTYYN− MENETYSNARRATIVIT LASTEN SURURYHMÄSSÄ (Contours of bereavement bonds− Narratives of loss in the children’s grief group context)
Korkalainen, Milla, teologian maisteri, Helsingin yliopisto, käytännöllinen teologia
”KUN KEIJUMAAILMA MURTUU” – PITKÄAIKAISSAIRAIDEN JA VAMMAISTEN LASTEN SISARUSTEN KOKEMUKSIA
Lehmuskoski Katri, toimintaterapeutti, projektipäällikkö, Erityinen sisaruus -juurrutusprojekti, Norio-keskus

Tieteellinen sessio B: Kuolemaan liittyvät käsitykset ja palvelut

Puheenjohtaja: (ilmoitetaan myöhemmin)
LAPSEN KUOLEMAN KÄSITTELY JA VAIKUTUKSET PERHEESSÄ TEUVO TULION MELODRAAMOISSA LEVOTON VERI (1946) JA MUSTASUKKAISUUS (1953)
Rosenholm, Heikki, FM, tohtorikoulutettava, Turun yliopisto, Historian ja taiteiden tutkimuksen laitos
”KUOLEMA ON TAVALLAAN AINA LÄSNÄ” – KANSALAISTEN KUVAAMIA KÄSITYKSIÄ JA TUNTEITA KUOLEMASTA
Vatanen Susanna TtM-opisk., Kehittämisosastonhoitaja KYS, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos; Anna-Maija Pietilä, Professori, emerita, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos; Anja Terkamo-Moisio, TtT, Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos
SUOMALAISTEN HAUTAUSPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN –opinnäytetyö
(Development of Finnish Funeral Service Concepts –Service concept proposals for the future business environment and customer needs)
Kuronen, Marja, medianomi, palvelumuotoilija Ambientia Oy:ssa. Opiskelija Novia AMK: Master of Culture and Arts (valmistun 2018) sekä Lapin yliopisto: Master of Arts (valmistun 2020)

14:30 – 15:00 Kahvi

15:00 – 15:45 Hanna Ekola, SANO SURUASI RAKKAUDEKSI - toivoa surun keskelle

Hanna Ekola tunnetaan läheisen menettämiseen liittyvää surua ja selviytymistä sanoittavista kirjoistaan ja lauluistaan. Lohdun ja toivon lauluja sisältävien konserttiensa ohella hän kiertää valtakunnallisesti kouluttamassa ja luennoimassa suruun liittyvistä aiheista. Hänen surukirjansa ja luentonsa pohjautuvat omakohtaisiin kokemuksiin viiden lähi-ihmisen kuolemasta. Hanna Ekola jäi leskeksi 47-vuotiaana, kymmenvuotiaan pojan äitinä vuonna 2008. Nykyisin hän pitää myös vertaiskursseja puolisonsa menettäneille.

Hanna Ekola, TM, muusikko, kirjailija

15:45 – 16:00 Loppupuheenvuoro

Ilmoittaudu tästä


Aikaisempien vuosien ohjelmia: 20182017, 2016, 2015, 2014.