Surua käsittelevää kirjallisuutta

Alle on koottu kuolemaa ja surua käsittelevää kirjallisuutta (runokirjallisuus ei ole mukana näissä listoissa). Tutkimustietoa aiheesta löytyy oppilaitosten tietokantojen lisäksi surujärjestöjen nettisivuilta.

HENKIRIKOS

ITSEMURHA

LAPSEN KUOLEMA

LÄHEISEN SAIRASTUMINEN

OPPAAT JA MUUT

PUOLISON KUOLEMA

VANHEMMAN KUOLEMA

LASTENKIRJOJA KUOLEMASTA JA SURUSTA

NUORTENKIRJOJA KUOLEMASTA JA SURUSTA





HENKIRIKOS

AHO, Satu
Suru saa siivet, 2012
Tosielämän tapahtumiin perustuva Satu Ahon muistelmateos antaa sanat sille, mistä pienessä maalaispitäjässä ja kauppiaanperheessä vaiettiin kolmenkymmenen vuoden ajan.

CARSWELL, Jonathan & WRIGHT, Joanna
En tahdo kostoa – Susanne Gesken tarina, Uusi Tie 2009
Carswell ja Wright kertovat Susanne Gesken haastatteluun perustuen hänen miehensä kuolemasta ja Susannen omasta surutyöstä. Aviomies Tilmann ja hänen kaksi ystäväänsä surmattiin vuonna 2007 Kaakkois-Turkissa. Kirja on kertomus ystävyydestä, rakkaudesta, uskosta, surutyöstä ja anteeksiannosta.

CLEAVE, Chris
Poikani ääni, 2012
Isä ja pieni poika kuolevat jalkapallostadioniin tehdyssä terrori-iskussa. Pojan kädessä ollut pieni kangaspupu löytyy kaiken tuhon ja hävityksen keskeltä. Kirja alkaa surun murtaman äidin kirjeellä Osama bin Ladenille. Kirja on kertomus äidin surusta, kaaoksesta ja luokkaerojen murtumisesta tuhansia koskettavan tragedian keskellä.


CONROY, Pat
Vuorovetten prinssi, 1987
Vuorovetten prinssi on Etelä-Carolinan maisemiin sijoittuva tarina sisaruksista, joihin lapsuuden traumat ovat jättäneet jälkensä. Luken piti olla sisaruksista vahvin, mutta se koitui lopulta hänen kohtalokseen.
Runoilijasielu Savannah on paennut perhettään New Yorkiin, mutta hän on yrittänyt itsemurhaa. Tom saapuu New Yorkiin puhumaan Savannahin terapeutille Luken kuolemaan ja heidän lapsuuteensa liittyvistä muistoista, jotka hänkin on yrittänyt unohtaa.


HENSCHEN, Helena
Rikoksen varjossa, 2005


KOSKINEN, Elina
Jokin astalo, 2004
Surmatun tytön äidin kirjoittama kirja. Elina Koskinen kirjoitti kirjan auttaakseen kohtalotovereitaan.


LIND, Olli
Lapseni on tapettu: poikani Ville Lindin elämä muille isille ja kasvattajille opiksi, 2004
Tämä kirja kertoo Villen isän näkemänä ja kokemana tapahtumat tapon jälkeen ja surutyöstä kolmen vuoden aikana. Tässä hän muistelee myös kaikkea mitä kasvattajana oppi, mitä teki väärin, mitä teki oikein ja miten se tehtiin. Kuoleman jälkeiset otsikot, tappajan selviäminen, oikeudenkäynti, kaikki kerrotaan tässä kirjassa. (Lähde: suomalainen.com)


MUSTONEN, Ilmari

Vuorilla kruunatut – Eeva ja Erik Barendsenin marttyyrikertomus, Uusi Tie 2009
Eeva Ja Erik Barendsen asuivat Keski-Aasiassa kahden lapsensa kanssa. He olivat siellä kristillisen lääkärijärjestön palveluksessa. Tulee kuitenkin päivä, kun heidän asuntoonsa tunkeudutaan, lapset huumataan ja vanhemmat puukotetaan hengiltä. Rikosta ei koskaan tutkittu kunnolla. Eevan veli kertoo kirjassaan siskonsa elämästä ja kuolemasta, omasta surustaan ja myös lähetystyöstä ja kristinuskosta.


SEBOLD, Alice
Oma taivas, WSOY 2010
14-vuotias Susie joutuu naapurin murhaamaksi vuonna 1973. Taivaasta käsin hän seuraa surun murtamaa perhettään ja kaipaa takaisin omaan elämäänsä. Perhe ei tiedä mitä Susielle on tapahtunut, kunnes tutkinta ja etsinnät alkavat tuottaa tulosta. Kummankin täytyy sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Tarina on järkyttävä, mutta samalla valoisa ja toiveikas.


VÄLIMÄKI, Elina
Ei unohdu koskaan: Henkirikoksen jäljet, 2017.
Henkirikos on julma, luonnoton kuolinsyy. Tuo kohtalokas tapahtuma mullistaa uhrin omaisten ja läheisten elämän täysin. Henkirikosuhrien läheiset eroavat muista surevista, ja heidän kohtaamisensa vaatii paljon myös kokeneelta ammattilaiselta. Millaista kriisiapua uhrien omaiset ja läheiset kaipaavat ja millaisten tukimuotojen piiriin heidät voi ohjata? Miten he kokevat poliisin, oikeuslaitoksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja median toiminnan? Kuinka heidän kokemuksensa voitaisiin paremmin ottaa palveluissa huomioon?
Tässä kirjassa tarinansa kertovat ihmiset, joiden perheenjäsen on kuollut henkirikoksen uhrina. Omaisten lisäksi äänen saavat eri alojen ammattilaiset, jotka valottavat henkirikosten jälkien syvyyttä ja moninaisuutta.



ITSEMURHA


CONROY, Pat
Aaltojen soitto, 1996
Amerikkalainen Jack McCall pakenee kipeitä muistojaan vaimonsa itsemurhan jälkeen Italiaan. Siellä hän yrittää aloittaa elämänsä uudelleen tyttärensä kanssa. Hänen on kuitenkin palattava takaisin kotimaahansa tapaamaan kuolemansairasta äitiään. Kotiinsa Etelä-Carolinaan palattuaan, hän ryhtyy auttamaan lapsuuden ystäviään kadonneen toverin löytämisessä. Hänen täytyy myös kohdata tuskalliset muistot kuolleesta vaimostaan. Aaltojen soitto kertoo surusta ja menetyksen tuskasta, parantumattomista haavoista ja uuden onnen löytämisestä.


FISKE, Heather
Elämästä on kysymys ­– itsemurhakriisin ratkaisukeskeinen hoito, Lyhytterapiainstituutti Oy 2015.
Myötätuntoinen teos, joka herättää toivoa lukijassa. Se opastaa meitä alalla työtä tekeviä ymmärtämään, miten voimme erilaisten hienovaraisten voimavara- ja ratkaisukeskeisten työkalujen avulla sekä asiakkaiden sosiaalista verkostoa hyödyntäen auttaa asiakkaitamme vapautumaan toivottomuudesta ja löytämään uusia syitä elää.


FORSSTRÖM, Sari, FRANSKI, Rauni & TAMMINEN, Sirkka
Surunauhalla sidotut – läheisen itsemurha ja vertaistuki, 2007
Joka vuosi arviolta 1000 suomalaista tekee itsemurhan. He jättävät jälkeensä tuhansia surevia läheisiä. Itsemurha herättää jäljelle jääneissä kysymyksiä, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Surunauhalla sidotut käsittelee läheisen itsemurhaa ja kertoo, miten viiltävästä tuskasta voi selvitä, kun mahdollisuus hyvästijättöön on riistetty. Surunauha – Itsemurhan tehneiden läheiset ry:n 10-vuotisjuhlakirja tarjoaa samastumiskohteen, tietoa ja apua. Kirjan kirjoittajat ovat läheisensä itsemurhan kokeneita omaisia ja itsemurhan aiheuttamaan suruun, shokkiin ja vertaistukeen perehtyneitä ammattilaisia. ”Siitä, mistä ei voi puhua, ei voi vapautua.”


GAMBOTTA, Antonella
Pimennys. Itsemurhamuistelmat 2005
Australialainen kirjailija Antonella Gambotto on nelikymmenvuotisen elämänsä aikana menettänyt yhdeksän läheistään itsemurhan kautta. Pimennys on Gambotton sielunmessu kuolleille rakkailleen. Vimmaisesti menetysten mieltä ja merkitystä etsivä kirjailija luonnostelee heistä julman kauniit muotokuvat, jotka puhuvat pakahduttavaa kieltään rakkaudesta, luopumisesta, ilosta ja surusta.


HEISKANEN, Tarja
Viimeinen ratkaisu? Kokemuksia ja näkemyksiä itsemurhan syistä, ehkäisystä, avunsaannista ja asenteista, 2007
Miksi hätää ei oteta vakavasti? Miksi apua ei saa ajoissa? Miksi itsemurhaa yrittäneitä ja itsemurhan tehneiden läheisiä kohdellaan huonosti? Miksi moni joutuu kantamaan syyllisyyden ja häpeän taakkaa? Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen Itsemurhan voi ehkäistä -tiedonkeruukampanjassa ihmisten kokemuksista piirtyy vahva todistusaineisto. Sen ytimenä kulkee kolme keskeistä asiaa: apua on usein lähes mahdoton saada, kohtelu on monesti täysin kohtuutonta ja itsemurhavaarassa olevan hätää ei oteta todesta. Jos viesteihin suhtaudutaan vakavasti, ehkä silloin jokaisella olisi joku, joka tarttuisi käteen ja sanoisi: älä tee sitä.


HEISKANEN, Tarja (toim.)
Särkynyt sydän. Omainen ja itsemurha, 1996
Palkittu teos kertoo itsemurhan monet syyt ja seuraukset. Omainen jää usein yksin surun ja ahdistuksen keskelle. Mistä hän saa tukea. Mikä auttaa. Omaisten kirjoitusten lisäksi asiantuntijakirjoittajina ovat mm. Kalle Achté, Anni Kauppinen, Jouko Lönnqvist, Liisa Ollikainen, Raili Rinne.


HÄRKÖNEN, Anna-Leena
Loppuunkäsitelty, 2005
Anna-Leena Härkönen kirjoittaa romaanissaan pikkusiskonsa Kirsti Härkösen keskivaikeasta masennuksesta, itsemurhasta ja sen omaisille tuottamasta surusta. Romaani on syntynyt Härkösen oman surupäiväkirjan pohjalta. Härkönen kirjoittaa kirjassaan paljaasti, suorasukaisen raportin tavoin ajasta läheisen ihmisen kuoleman jälkeen. Hän käsittelee kirjassaan tunnetiloja aikana, jolloin pitäisi pysyä vahvana, valmistella hautajaisia, tyhjentää vainajan asunto ja ennen kaikkea jatkaa omaa elämäänsä. Härkönen tuokin teoksessaan esille omat kipeät tunteensa sekä yhteiskunnan mielenterveyshoidon säästöt, jotka kohdistuvat eniten apua tarvitseviin.


JAATINEN, Eila
Äläkä sure, Sakari, 2009
Eila ja Raimo Jaatisen 21-vuotias poika Sakari poistui kotoaan lokakuisena sunnuntaipäivänä ja pyöräili radanvarteen. Lyhyt jäähyväisviesti löytyi kotoa, tietokoneen vierestä, saman päivän iltana. Useita kirjoja ja runoteoksia julkaissut toimittaja-kirjailija Eila Jaatinen vie lukijan surun maahan, josta elämän äänet ovat vaienneet. Runon ja proosan keinoin hän käy lävitse niitä tuntoja, kysymyksiä ja muistoja, joista menetyksen jälkeinen aika on täyttynyt. Siitä ei ole puuttunut kipua, kaipausta eikä itsesyytöksiäkään. Monet kysymykset jäävät vaille vastausta. Vain rakkaat muistot ja periksi antamaton toivo kannattelevat, antavat voimaa jatkaa.


JANIN Carlos, Dougan Anne
Itsemurhan sanakirja, Radium-kirjat 2014
Tälle itsemurhista kootulle sanakirjalle sopisi vallan mainiosti nimeksi myös ”Tuhat ja yksi itsemurhaa”, sillä sen itsemurhista rakennettuun monisyiseen labyrinttiin on eksynyt muiden mukana esimerkiksi lukuisia romaanien sankareita, kirjailijoita, mytologisia taruolentoja, oopperoiden sekä elokuvien fiktiivisiä itsemurhantekijöitä ja jopa yksittäisiä maitakin. Carlos Janín syntyi Pamplonassa vuonna 1944, opiskeli romaanista filologiaa Salamancan yliopistossa, väitteli tohtoriksi Montpellierissä Ranskassa ja on opettanut espanjalaista kirjallisuutta sekä kääntämistä Lyonin yliopistossa aina vuoteen 2008 saakka. (Lähde: booky.fi)


KANERVA, Eeva (toim.) Helsingin yliopisto, käytännöllisen teologian laitos
Toivoa ja tukea itsemurhakriisissä, 2008
Artikkeliteos sisältää ainutlaatuista aineistoa itsemurhan tehneiden läheisten, vertaistukijoiden ja työntekijöiden sekä itsetuhoisen ihmisen mietteistä ja kokemuksista. Se on tehty kaikille, jotka omakohtaisesti, läheisenä tai työssään ovat itsemurhakriisiä koskevien kysymysten äärellä, tai jotka haluavat tietää, mitä kaikkea itsemurhakriisin kohtaamiseen liittyy. Kirja on syntynyt käytännöllisestä ajatuksesta tukea ihmisiä vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta kirja on tehty siksi, että tietoisuus aihepiirin luonteesta leviäisi mahdollisimman laajalle.


KILPELÄINEN, Tapani
Itsemurhan filosofia, 2012
Itsemurhaa on käsitelty filosofiassa hämmästyttävän vähän, ja silloinkin useimmiten yksinkertaisesti sallien tai tuomiten. Aristoteles ja Kant vastaan, Hume puolesta. Mutta itsemurha välttää yleistykset ja kategorisoinnit: se muodostaa ongelman, joka on ajateltava jokaisessa yksittäistapauksessa uudelleen. Itsemurhan filosofia on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys itsemurhasta filosofisena ja käsitteellisenä ongelmana. (Lähde: booky.fi)


KIURU, Reidunn
Surun päiväkirja – ja ilon, 1996
Kirja koostuu äidin päiväkirjamerkinnöistä vuoden ajalta sen jälkeen, kun 23-vuotias poika Kalevi kuoli oman käden kautta. Kirjoittaja toivoo kirjan tuovan voimaa, uskoa ja vertaistukea samassa tilanteessa oleville.


KIURU, Sakari ja Reidunn
Kaarnalaiva, 1995
Yleisradion eläkkeelle siirtynyt pääjohtaja Sakari Kiuru ja psykologi Reidunn Kiuru käyvät Kaarnalaiva-kirjassaan uudelleen läpi poikansa itsemurhaa.


KOSKENVESA, Marjatta
Lunta, sanoi perhonen, 1990
Pastori Marjatta Koskenvesa on kirjoittanut koskettavan ja rohkean kirjan tyttärensä Päivin tragediasta. Kertomus kuvaa vaiheita, jotka johtivat tyttären itsemurhaan 17-vuotiaana. Kirjan päiväkirjamuistiinpanot ja kirjeet tuovat tekstiin vahvaa totuudellisuutta; kipeitä ja inhimillisiä syitä katsotaan sellaisinaan.

Lunta, sanoi perhonen-kirjassa uskonelämä ja rukouksen maailma kietoutuvat tavalliseen arkeen, ja tappioita pohtiessaan Koskenvesa koskettelee elämäntaidon kysymyksiä huumorinpilke silmäkulmassaan.

Äidin voimakkaasta puheenvuorosta huolimatta kirja on myös Päivin oma puheenvuoro ikätovereilleen. (Lähde: bookcrossing.com)


LAAKSO, Seppo
Kitara soi niin hiljaa – miehet puhuvat surustaan, 2007
Kirjaan on koottu eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien miesten surukokemuksia. Kokemuksistaan kertovat muun muassa eri-ikäiset leskeksi jääneet miehet, lapsensa menettänyt isä, itsemurhan tehneen veli ja vanhempansa menettänyt nuori mies. Lisäksi kirjan toimittanut Seppo Laakso kertoo omasta surutyöstään. Kirjan henkilöt haluavat omilla tarinoillaan auttaa ja rohkaista menetyksen kokeneita ja vertaistukea kaipaavia miehiä selviytymään surussaan.


LEPPÄNEN, Anne
Surupilven salaisuus – Miten kertoa lapselle itsemurhasta, 2019
Kun seisoin siinä eteisessä, äiti tuli luokseni. Hän halasi minua lujasti ja sanoi, ettei siskoa ole enää. Päälleni satoi pisaroita. Ehkä ne olivat äidin kyyneleitä, tai kenties ne tipahtelivat pilvestä, joka alkoi silloin ympäröidä kotiamme paksuna ja mustana.
Läheisen kuolema herättää lapsessa monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat olla erityisen vaikeita käsitellä, jos läheinen on tehnyt itsemurhan. Surupilven salaisuus on lapselle suunnattu kertomus siskon itsemurhasta, musertavista tunteista ja perheen yhteisestä surusta.
Lämpimästi kerrottu tarina herkkine kuvituksineen sopii aikuisen ja lapsen yhdessä luettavaksi. Keskustelu ja tunteiden näyttäminen tuovat lapselle turvaa. Mukana on myös ohjeita, jotka auttavat käsittelemään itsemurhaa lapsen kanssa.
Kirja on tarkoitettu tueksi perheille ja työvälineeksi lasten kanssa toimiville tahoille. Se on tehty yhteistyössä Surunauha ry:n kanssa.


LINDROOS-ANNALA, Pirjo

Tuulelan tupa, 2013
Romaanin teemoja ovat miehen sota-ajan kokemukset, lapsen menetys ja läheisen itsemurha. Sota menetyksineen on lähempänä kuin sodan jälkeen syntyneet aina ymmärtävätkään – se vaikuttaa yhä suomalaisperheiden elämään. Vaikka Lindroos-Annalan teos on todellisuuteen pohjautuva kirja, jolla ei ole onnellista loppua, sen pohjavire on kuitenkin elämänmyönteinen. Kirjan kantavaksi sanomaksi nousee suru ja selviytyminen, ajan ja vertaistuen avulla. Sanomansa lisäksi kirja on jo saanut kiitosta osuvasta ajankuvauksesta.

LINTUNEN, Martti
Älä yritä unohtaa, Prometheus 2010
Tunnetko jonkun, joka on kuollut itsemurhaan. Jos tunnet, et ole yksin. Suomessa noin tuhat ihmistä vuodessa kuolee itsemurhaan. Jos ajattelet, että jokainen heistä tunsi läheisesti vaikkapa vain 10 ihmistä, niin 10 000 ihmistä on kokenut itsemurhan seuraukset. Se on suuri joukko. Pienen kaupungin verran. Millaisia ovat nuo itsemurhaan kuolleet ihmiset? He ovat äitejä, isiä, veljiä, siskoja, isovanhempia, ystäviä, tuttavia, koulukavereita…


MOROTTAJA, Taina
Ajanvirrassa, 2010
Ajanvirrassa on kertomus äidin surusta pojan itsemurhan jälkeen. Se kertoo epäuskosta, syyllisyydentunteista ja syvästä surusta, kun lapsi on poissa. Avioliiton kariutuminen, rakkaiden koirien menettäminen ja oma sairastuminen koettelevat jo valmiiksi vaikeassa elämäntilanteessa. Kuvitus kulkee hyvin tarinan mukana. Morottaja kertoo kirjan kirjoittamisen olleen auttava voima surun keskellä, kun hänen oma poikansa kuoli.


MÄKINEN, Heta
Riikka, tyttäreni taivaassa, 2008
Mäkinen kertoo avoimesti tyttärensä sairastumisesta, elämänhalun kadottamisesta ja kuolemasta. Tytär löydettiin kotoaan kuolleena. Hän oli jättänyt jäähyväiskirjeitä lähimmäisilleen selittääkseen, miksi päätyi tähän ratkaisuun. Kaksi vuotta myöhemmin Mäkinen löysi myös poikansa kotoaan sairauskohtaukseen menehtyneenä. Hän kertoo kirjan kirjoittamisen olleen iso osa hänen surutyötään. Hän toivoo, että kirjasta on apua toisille läheisensä menettäneille.


RIIKONEN, Teuvo
Isäni, miksi, 1996
Kirjoittaja kertoo isänsä itsemurhasta ja sen vaikutuksista hänen lapsuuteen ja koko elämään. Riikonen ei koskaan tavannut isäänsä, sillä tämä kuoli ennen kuin hän syntyi. Hän kertoo lapsuudestaan ilman isää, pohtii tunteitaan aina vihasta suruun ja anteeksiantoon. Kirjallaan hän haluaa tuoda toivoa kohtalotovereilleen.


SAAVALAINEN, Teuvo
Ja poika vaikenee, 1985
Elämän pahuus ja kuoleman valta. – Teoksesta Ja poika vaikenee aukeavat lukijalle samat ulottuvuudet kuin maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien pohdinnoista. Yli läikkyvä herkkyys, vaille mahdollisuuksia jäävä lahjakkuus. – Teuvo Saavalainen kartoittaa syitä, jotka saavat nuoren ihmisen mielen järkkymään hyvinvoinnin keskellä. Syyllisyydentunne ja vastuu. – Omista kipeistä kokemuksistaan jalostaa isä helmen, joka on osoitus siitä, ettei hänen uhrinsa ole ollut turha. Ja poika vaikenee on surullinen mutta ei epätoivoinen kirja. Finlandia-palkintoehdokkuutta mittana pitäen yksi ilmestymisvuotensa parhaista.


SIHVOLA, Arja
Jälkeen Kasperin, 2008
Kirjassa kerrotaan äidin surusta kun 23-vuotias poika tekee itsemurhan. Suru on aluksi ylitsepääsemättömän tuskaista, mutta vähitellen se muuttuu sellaiseksi, jonka kanssa voi asettua elämään. Kirjan kirjoittaja Arja Sihvola on ollut perustamassa Surunauha ry:tä.


SPIIK, Karl-Magnus
Isän suru, 2010
Oman lapsen menettäminen on raskain asia, jonka ihminen voi joutua kokemaan. Kirjoittajan ja hänen perheensä taakkaa lisäsi se, että nuori Camilla kuoli oman käden kautta. Kertomus isän surutyöstä auttaa samanlaisen kokemuksen läpikäynyttä lukijaa käsittelemään menetystään. Samalla se antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle vanhemmalle. Tiedänkö oikeasti, mitä lapseni mielessä liikkuu, millaisia murheita ja vastoinkäymisiä seesteisen kulissin takaa voi löytyä? Olenko aidosti läsnä hänen elämässään? Camilla pääsee vahvasti ääneen päiväkirjakatkelmien ja runojen kautta. Yhtä suuressa määrin teos on rehellinen dokumentti siitä kasvuprosessista, jonka Camillan kuolema hänen isässään käynnistää. Kirjoittaja analysoi omia tunteitaan ja reflektoi kokemaansa. Hän osoittaa hyvin suurta rohkeutta päästäessään lukijan näin lähelle itseään. Kertomuksen lopputunnelma on valoisa. Kirjoittaja on kohdannut tyttärensä kuoleman avoimesti ja kunnioittaa hänen ratkaisuaan. Kaipuusta huolimatta elämä menee eteenpäin, eikä läheisten ihmisten suhde pääty kuolemaan.


TEINILÄ, Mari
Lopun elämää – itsemurhan tehneiden läheiset kertovat, 2006
Noin tuhat suomalaista päätyy vuosittain itsemurhaan. Jokaisella heistä on keskimäärin kuusi läheistä. Miten äiti, isä, puoliso, tytär, poika, veli, sisko ja ystävä jaksavat jatkaa elämäänsä läheisensä itsemurhan jälkeen? Miten elää surun ja syyllisyyden kanssa? Mistä on saanut tukea? Saako itsemurhasta vieläkään puhua? Omaisten ja läheisten kymmenen selviytymistarinaa siitä, miten he ovat selvinneet läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen. Kirjassa on myös asiantuntijoiden puheenvuoroja. Mari Teinilä, s.1960, on Kotimaa-lehden toimituspäällikkö, joka asuu Helsingissä ja Anjalankoskella. Pitkän lehtimiesuran ohessa hän on muun muassa kirjoittanut henkilökuvan kirjailija Anna-Maija Raittilasta (Anna-Maija Raittila – Luottamuksen pyhiinvaeltaja, Kirjapaja


TUOMENOJA, Oili
Kiitos käynnistä, Matti, Compania Comder 2014
Toimittaja Oili Tuomenoja tarttuu arkaan ja tabuun aiheeseen kirjoittaessaan poikansa Matin itsemurhaan katkenneen elämän tarinan. Etsiessään vastauksia pojan epätoivoiseen tekoon hän luki Matin päiväkirjoja, runoja ja mietelmiä. Kirja on erityisesti tervetullut vaikeissa elämäntilanteissa kamppailevien nuorten, heidän vanhempiensa sekä heitä tukevien luettavaksi. Lukija pääsee mukaan huumorin ja kyynelten pehmentämään tarinaan, jonka toivoisi sittenkin päättyvän onnellisesti. -Marja Räihä.


UUSITALO, Tuula
Yli mahdottoman: itsemurha ja läheinen, 2007
Läheisen itsemurha jättää jälkeensä syvät arvet. Itsemurhan tehneiden läheiset tuntevat usein surunsa keskellä syyllisyyttä, vihaa ja häpeää. Kirjassa käsitellään itsemurhaa ilmiönä, itsemurhien syitä ja seurauksia, itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä ja tukemista sekä itsemurhien ehkäisytyön haasteita. Kirja sisältää itsemurhien tehneiden läheisten kertomuksia kokemastaan surusta.


VUORI, Katariina & PULKKINEN, Jonna
Kourallinen tabuja, kertomuksia itsemurhasta, Atena 2014


ÅBERG, Christer
Syvänteessä: läheiseni päätti kuolla – kuinka selvisin surussa, 2005                                                            
Itsemurha on hätkähdyttävä kokemus perheessä. Kirjoittaja toteaa eläneensä sokkivaiheen menetettyään vaimonsa äkillisesti. Hän tuskin olisi selvinnyt ilman aikuisten lastensa, ymmärtävän ystävän, joskus jopa tuntemattoman lähimmäisen tukea. Tapahtumasta on kulunut nyt seitsemän vuotta. Teoksen pohjana ovat päiväkirjat, joihin suruprosessin aikana kertyi mittava määrä tekstiä. Raskaasta aiheestaan huolimatta teos on valoisa ja rohkaiseva.



LAPSEN KUOLEMA

AHNVE, Karin
On vasta aamu, 1996
Eräänä varhaisaamun hetkenä katkeaa pienen ihmisen elämä. Samalla murtuvat itsestäänselvyydet kahden nuoren aikuisen maailmassa. Linn ja Mats joutuvat etsimään tietä eteenpäin sekä oman itsensä että toistensa suhteen. Rakkaus, työ, vapauden ja riippumattomuuden mallit ja hyvän elämän odotukset joutuvat puntariin.


BENDT, Ingela

Kun pieni lapsi kuolee, 1999
Bendt käsittelee kirjassaan pienen lapsen kuoleman aiheuttamaa surua, kuolinsyitä erittelemättä. Jokainen kokee järkytystä, tuskaa ja surua lapsen menettäessään. Kirjailijalla itsellään on omakohtaista kokemusta pienen lapsen kuolemasta, sillä hänen kaksoslapset kuolivat molemmat pieninä. Kirja jakautuu kahteen osioon, josta ensimmäinen on tarkoitettu perheen tueksi. Toinen osa on tarkoitettu niille, jotka ammatissaan kohtaavat lapsen kuoleman kokeneen perheen jäseniä.


BENDT, Ingela
Ett litet barn dör. Ett ögonblicks skillnad. Andra upplagen 2006, första 1997


BLOMQVIST, Anni
Eikä merta enää ole, Gummerus 1990
Myrskyluodon Maijan kirjoittajalta omaelämäkerrallinen kirja, jossa hän kertoo poikansa kuolemasta ja surutyöstä. Vuosikymmenet aikaisemmin hän menetti miehensä ja toisen poikansa myös myrskyävälle merelle. Tämä on kuitenkin Bengtin tarina.


BLOMQVIST, Anni
Meri yksin ystäväni, Gummerus 1977
Blomqvist kertoo nuoruudestaan saaristossa, rakastumisesta ja kalastajan raskaasta työstä. Saaristolaisnaisen elämään liittyy paljon raskasta työtä, odottelua ja toivomista, että miehet pääsevät ehjänä takaisin kotiin. Pahin kuitenkin tapahtuu, kun meri vie mukanaan kirjoittajan miehen ja toisen pojista.


BROWN, Helen
Cleo – How a small black cat helped heal a family, Hodder 2010
Helenin poika Sam oli viemässä haavoittunutta lintua eläinlääkäriin veljensä kanssa, mutta ei koskaan päässyt perille. Sam jäi auton alle. Kirja kertoo lapsen menetyksestä, perheen surusta ja pienestä kissasta, joka omalla tavallaan auttoi perhettä lähemmäksi toisiaan vaikeana aikana.


CLEAVE, Chris
Poikani ääni, 2012
Isä ja pieni poika kuolevat jalkapallostadioniin tehdyssä terroriiskussa. Pojan kädessä ollut pieni kangaspupu löytyy kaiken tuhon ja hävityksen keskeltä. Kirja alkaa surun murtaman äidin kirjeellä Osama bin Ladenille. Kirja on kertomus äidin surusta, kaaoksesta ja luokkaerojen murtumisesta tuhansia koskettavan tragedian keskellä.


ELLILÄ, Kirsti
Kaivatut, 2013
Saaran tyttö on kuollut. Gilbertin perhe on kateissa. Henrikin tytär on muuttanut elämäänsä pakoon luostariin. Suomalaisen kaupungin sykkeessä heidän elämänsä nivoutuvat yhteen. Kirja kertoo yksinäisyydestä, monikulttuurisuudesta ja elämäntarkoituksen etsimisestä.


ERVAST, Johanna
Jäähyväiset Einolle, 2008
3-vuotias Eino saa keskellä yötä aivoverenvuodon. Aiemmin terve pikkupoika makaa yhtäkkiä sairaalassa puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Välillä vanhemmat elävät parantumisen toivossa, välillä hirvittävässä tuskassa. Kuinka äiti ja isä kestävät, kun perusterve lapsi sairastuu vakavasti ja aivan yllättäen? Onko elämää mielekästä pitkittää, jos ihminen on parantumattomasti sairas? Miten äiti voi hyväksyä ajatuksen, että hän joutuu luopumaan pienestä pojastaan, päästämään lopullisesti irti? Voiko lapsen kuolemasta toipua koskaan? Ei sittenkään, vielä et ole tervetullut, kuolema, odota vähän. Anna hiukan lisää aikaa toivoa ihmettä. Jos sittenkin tapahtuisi jotakin toipumista ja palautumista. Johanna Ervast kirjoittaa esikoisensa yhdeksän viikon kamppailusta kuolemaa vastaan. Hän kuvaa omia tunteitaan, ympärillä olevien ihmisten reaktioita, sairaaloiden toimintaa, toivon rippeitä ja luopumisen tuskaa. Jäähyväiset Einolle on aito ja raastava kuvaus siitä, miltä tuntuu äidistä, joka istuu viikko toisensa jälkeen lapsensa kuolinvuoteen äärellä ihmettä odottaen.


ERVAST, Johanna
Jäähyväisten jälkeen – kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen, 2009
Surusta ei voi toipua. Mutta surussa voi toipua. Vuonna 2005 Johanna Ervastin perheen elämä järkkyi. Kolmevuotias Eino kuoli yhdeksän viikon sairauden jälkeen. Jäljelle jäivät suru, muistot, tuska ja kaipuu sekä valtava haaste koota elämä uudelleen. Jäähyväisten jälkeen kertoo elämän pysähtymisestä, sen kääntymisestä taaksepäin ja vähitellen kriisien kautta löytyvästä jalansijasta, hiljalleen kasvavasta varmuudesta: ehkä elämä voi sittenkin jatkua. Lohduttomuuden ja uupumuksen jälkeen voimat palaavat ja surun kuvat alkavat pehmentyä. Elämään astuu ilo, ensin varovasti ja huomaavaisesti, sitten vahvistuen, arjen pieninä askareina. Aika haavat parantaa, sanotaan, ja haavoistaan aika tunnetaan. Jäähyväisten jälkeen kuvaa suruprosessin eri vaiheita ja surun monia kasvoja. Koskettava teos tarjoaa myös vertaistukea jokaiselle läheisensä menettäneelle. Jäähyväisten jälkeen on selviytymistarina suruista suurimmasta takaisin elämään.


HALME, Liisa
Kun Sampo on poissa, 2003
Kirja on surukirja, jonka Liisa Halme on kirjoittanut kuolemansurun omakohtaisesti kokeneena. Kirja kuvaa äidin ja perheen tuskaa, mutta myös surun määrätietoista työstämistä. Kirja auttaa ymmärtämään lapsen menettämiseen liittyvän surun ja yleensäkin kuoleman surun eri vaiheita, mutta paljastaa myös jokaisen vaiheen uuvuttavuuden. Kirja on tarkoitettu vastaavaan elämäntilanteeseen joutuvalle sekä jokaiselle, joka haluaa tai jonka tarvitsee ymmärtää, miten vaativa prosessi on lapsen menettämiseen liittyvä surutyö.


HEINO, Tarja
Pieni enkeli. Kuvaus kätkytkuolemasta, 1999
Tarja Heino menetti oman tyttövauvansa.  Hän kuvaa kirjassaan aikaa raskaudesta lapsen kuolemaan, pitkää surutyötään sekä läheisten ja hoitavan henkilökunnan reaktioita.


HUOVINEN, Veikko
Pojan kuolema, 2007, 2. tekijän korjaama painos
Pojan kuolema on Veikko Huovisen koruton mutta lämmin teos. Se on isän viimeinen viesti, kirja pojan kuolemasta mutta myös hänen elämästään ja siitä mitä jäljelle jää. Kirjailija toivoo, että siitä on apua muille vastaavassa tilanteessa oleville omaisille.


JAATINEN, Eila
Äläkä sure, Sakari, 2009
Eila ja Raimo Jaatisen 21-vuotias poika Sakari poistui kotoaan lokakuisena sunnuntaipäivänä ja pyöräili radanvarteen. Lyhyt jäähyväisviesti löytyi kotoa, tietokoneen vierestä, saman päivän iltana. Useita kirjoja ja runoteoksia julkaissut toimittaja-kirjailija Eila Jaatinen vie lukijan surun maahan, josta elämän äänet ovat vaienneet. Runon ja proosan keinoin hän käy lävitse niitä tuntoja, kysymyksiä ja muistoja, joista menetyksen jälkeinen aika on täyttynyt. Siitä ei ole puuttunut kipua, kaipausta eikä itsesyytöksiäkään. Monet kysymykset jäävät vaille vastausta. Vain rakkaat muistot ja periksi antamaton toivo kannattelevat, antavat voimaa jatkaa.


JALLI, Tarja
Naisen suru, 2005
Tarja Jallin kirja on avoin kuvaus lapsen menetyksen tuomasta surusta, kivusta ja pimeydestä. Se tarjoaa mahdollisuuden jakaa naisen kokemusta surusta ja avaa samalla näköalan toivoon ja rakkauteen.


JUNTTILA, Tatjana
Poikani Jussi, 2005
Kirja odotuksesta, synnytyksestä ja elämästä kuoleman jälkeen.


JÄRVI, Ulla
Syntymätön: tietoa ja kertomuksia keskenmenosta, 2007
Joka viides nainen joutuu elämänsä aikana kokemaan keskenmenon. Yleisyydestään huolimatta keskenmeno on yhä varsin vaiettu asia. Siitä ei välttämättä puhuta perheen ulkopuolella, ja usein pariskunta jää kovin yksin menetyksensä kanssa. Keskenmenossa on kysymys paljon muustakin kuin vain keskeytyneestä raskaudesta. Tätä ei aina ymmärretä. Moni keskenmenon kokenut nainen tuntee jopa terveydenhuollossa tulleensa huonosti kohdelluksi. Syntymätön kertoo keskenmenosta sekä fyysisenä että psyykkisenä tapahtumana. Siihen on koottu keskeinen tieto keskenmenon syistä ja hoidosta. Surutyötä kuvataan naisen, miehen ja läheisten näkökulmasta. Mukana on myös aitoja kertomuksia siitä, miltä keskenmeno tuntuu.

Kirja on tarkoitettu tietolähteeksi ja vertaistueksi keskenmenon kokeneille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.


KALLIO, Päivi
Kun sieluni särkyi, Mediapinta 2009
Kirja kertoo koskettavan tositarinan siitä, miten yksi onnettomuus yhtäkkiä hajottaa koko elämän palasiksi. Kallio vie lukijan ensijärkytyksen hetkistä kohti tuskaista toipumista, luopumista ja asioiden hyväksymistä. Kunnes kesken kaiken kohtalo puuttuu jälleen peliin. (Lähde: adlibris.com/fi/)


KANDELIN, Kaisu
Iiris Anna Helena – Syöpälapsen, neurofibromatoosilapsen tarina, 2003
Kaisu Kandelinin on kirjoittanut tyttärestään kirjan Iiris Anna Helena. Kirja koostuu Iiriksen elämän aikaisista tapahtumista alkaen tarinasta, joka liittyy hänen nimeensä. Jälkisanat on kirjoitettu pyhäinpäivänä 2002. Monet tapahtumat asiat liittyvät Kuorttiin, Lastenklinikkaan ja siellä tapahtuneisiin asioihin. Mielenkiintoisinta kirjassa ovat Iiriksen omat päiväkirjamerkinnät, tuntemukset eri elämän vaiheissa. Läpi kirjan huokuu Iiriksen positiivinen asenne elämään, jopa siinä tapauksessa, kun ei enää ollut toivoa, hän alkoi kirjoittaa päiväkirjoissaan loppuelämänsä ensimmäisestä päivästä lähtien aina 110 päivään asti.


KARF, Gösta
En junisöndag kvart over tolv, 1999
Gösta Karf skriver naket och gripande om hur det känns att förlora ett barn, om sorgen efter barnet men också om möjligheterna att bearbeta sorgen.


KARF, Gösta
Kun elämä pysähtyy. Lapseni on poissa, 2005
Lohdullinen kirja vanhemmille, jotka ovat menettäneet lapsen. Tärkeä myös menetyksen kokeneen läheiselle sekä ammattilaisille. On kesäsunnuntai, taivaalla ei ole pilvenhattaraakaan. Kaikki on hyvin. Tästä alkaa Gösta Karfin kertomus onnettomuudesta, joka muutti hänen perheensä elämän perusteellisesti.  Gösta Karf kirjoittaa riipaisevasti isän näkökulmasta, miltä tuntuu menettää lapsi traagisessa onnettomuudessa. Rohkeasti Karf kuvaa omia syyllisyydentunteitaan ja tunnemyrskyjä, joita perhe joutui kokemaan. Karf kertoo teoksessaan mittaamattomasta surusta mutta myös keinoista, joilla surua voi käsitellä.


KIURU, Reidunn
Surun päiväkirja – ja ilon, 1996
Kirja koostuu äidin päiväkirjamerkinnöistä vuoden ajalta sen jälkeen, kun 23-vuotias poika Kalevi kuoli oman käden kautta. Kirjoittaja toivoo kirjan tuovan voimaa, uskoa ja vertaistukea samassa tilanteessa oleville.


KIURU, Sakari ja Reidunn
Kaarnalaiva, 1995
Yleisradion eläkkeelle siirtynyt pääjohtaja Sakari Kiuru ja psykologi Reidunn Kiuru käyvät Kaarnalaiva-kirjassaan uudelleen läpi poikansa itsemurhaa.


KLOOSTERMAN, Brigitte & Smith Czerniak, Ruth
Vaikeat jäähyväiset, Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus 2010
Brigitte menetti alle kymmenen vuoden sisällä molemmat vanhempansa ja molemmat lapsensa eri tapahtumien johdosta. Kirjassaan hän käy läpi menetyksiä muistojen ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Hän puhuu surutyöstään painottaen, että toipumisen kannalta on tärkeää antaa itselle aikaa surra menetystä. Brigitte toivoo kirjan tuovan toivoa ja uskoa siihen, että elämän mustimmistakin hetkistä voi selvitä, kun antaa itsensä surra, eikä yritä tukahduttaa tunteitaan.


KOSKELA, Harri
Lapseni elää aina sydämessäni: lapsen menetyksen merkitys vanhemman spiritualiteetin muotoutumisessa, 2011
Väitöskirjan tekijällä, Harri Koskelalla, on omakohtainen kokemus lapsen menetyksestä. Hän lähestyy tutkimuksessaan vanhempien kokemusta kokonaisvaltaisesti. Lähdemateriaalina ovat vanhempien lähettämät kirjeet. Tutkimus on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Koskela tarkastelee väitöstyössään lapsen menetyksen vaikutuksia vanhemman spiritualiteettiin ja vanhemman suhtautumista menetykseen. Tarkastelun kohteena ovat myös vanhempien käyttämät hengelliset ja psyykkiset selviytymiskeinot. Tutkimus tarjoaa tietoa surun ja kuoleman kohtaamisesta auttamistyössä mukana oleville. Erityisesti seurakuntien ja hoitoalan työntekijät voivat käyttää tutkimustuloksia lapsensa menetystä surevan vanhemman hengellisten ja henkisten prosessien ymmärtämisessä. (Lähde: sakasti.evl.fi)


KOSKENVESA, Marjatta
Lunta, sanoi perhonen, 1990
Pastori Marjatta Koskenvesa on kirjoittanut koskettavan ja rohkean kirjan tyttärensä Päivin tragediasta. Kertomus kuvaa vaiheita, jotka johtivat tyttären itsemurhaan 17-vuotiaana. Kirjan päiväkirjamuistiinpanot ja kirjeet tuovat tekstiin vahvaa totuudellisuutta; kipeitä ja inhimillisiä syitä katsotaan sellaisinaan.
Lunta, sanoi perhonen-kirjassa uskonelämä ja rukouksen maailma kietoutuvat tavalliseen arkeen, ja tappioita pohtiessaan Koskenvesa koskettelee elämäntaidon kysymyksiä huumorinpilke silmäkulmassaan.
Äidin voimakkaasta puheenvuorosta huolimatta kirja on myös Päivin oma puheenvuoro ikätovereilleen. (Lähde: bookcrossing.com)


KOSKINEN, Elina
Jokin astalo, 2004 (henkirikos)
Surmatun tytön äidin kirjoittama kirja. Elina Koskinen kirjoitti kirjan auttaakseen kohtalotovereitaan.


KREULA, Rita
Kuvittelenko, vai kuoliko jotain? 2008
Kuvittelenko vai kuoliko jotain? -kirjaan on koottu yli 25 naisen kokemuksia arasta ja hyvin vaietusta aiheesta, raskauden keskeytyksestä sikiöpoikkeavuuden vuoksi.  Kirja koostuu Enkelinkosketusvertaistukiryhmään kuuluvien naisten kokemuksista, tuntemuksista ja ajatuksista. Kirja sisältää myös tietopaketit sikiöpoikkeavuuksista sekä niiden seulontamenetelmistä, että itse keskeytyksestä toimenpiteenä. Ei tiedä mistä pitäisi alkaa ja mitä tehdä. Kirja lähestyy hautajaisten järjestämistä sekä käytännön että surutyötä tekevän omaisen näkökulmasta. Kirjassa on runsaasti tietoa hautajaisista ja vinkkejä siitä, kuinka ne voi järjestää persoonallisesti ja läheisen muistoa kunnioittaen.


KUOPPALA, Pertti
Arjen pieni pikkurilli, 2007 (lapsen kuolema)
Teos on kirjoittajan omasta elämästä ja sen kohokohdista, myöskin menetyksistä. Se kertoo sukupolvien välisestä ketjusta, jossa suvun nuorin jäsen pitää pikkurillillään tiukasti vaarin omasta pikkurillistä kiinni heidän nukkuessaan päiväunia viikkoa ennen tsunamia. Paratiisisaaren rantaan iskenyt hyökyaalto murskasi unelman riistämällä pikku-Aren isänsä sylistä. Kirja on erilaisten tunteiden sävyttämää vuoropuhelua isän ja tyttären välillä katastrofin jälkeen. Se on tarina kirjoittajan omasta ja Tuulan perheen selviytymisestä, mukana tuttujen ja läheisten, mutta aivan vieraidenkin ihmisten antama suurenmoinen tuki. Kirjoittaja haluaa omien kokemustensa pohjalta kannustaa kuitenkin erilaisissa elämän myllerryksissä kamppailevia lukijoita kirjan lopussa rohkaisemalla heitä: ”Aina on toivoa”.


KÄPY Ry
Lapsen kuolema: tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, 2014


KÄPY ry
Kun lapsi kuolee, 2011


LAAKSO, Seppo
Kitara soi niin hiljaa – miehet puhuvat surustaan, 2007
Kirjaan on koottu eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien miesten surukokemuksia. Kokemuksistaan kertovat muun muassa eri-ikäiset leskeksi jääneet miehet, lapsensa menettänyt isä, itsemurhan tehneen veli ja vanhempansa menettänyt nuori mies. Lisäksi kirjan toimittanut Seppo Laakso kertoo omasta surutyöstään. Kirjan henkilöt haluavat omilla tarinoillaan auttaa ja rohkaista menetyksen kokeneita ja vertaistukea kaipaavia miehiä selviytymään surussaan.


LAINE-PUHAKAINEN, Teresa
Liian lyhyt elämä. Kirja surusta ja hiljaisuudesta, 2007
Yhtäkkiä tapahtuu käsittämätön: lapsi kuolee. Kaiken piti olla hyvin, perheeseen oli syntymässä kolmas lapsi, oli kesä ja vauvanvaatteet odottivat valmiina. Sitten tuli suru. Varoittamatta ja lupaa kysymättä. Miten tästä eteenpäin? Kirjailija käsittelee kokemustaan surusta syvällisesti ja itseään säästelemättä. Surukirja pohtii suremista myös yksilötasoa laajemmin ja ihmettelee yhteiskuntaamme, missä pienille ihmisille ja suurille tunteille on liian vähän tilaa.


LARSEN, Judy Merrill
Kaipauksen aika, 2009
Ellenin 11-vuotias poika James on uimassa muiden lasten kanssa, kun vesiskootteri ajaa liian läheltä kohtalokkain seurauksin. Ellen haluaa nuoren kuskin vastuuseen teostaan. Kirjassa kuvataan oikeusprosessin kulkua ja äidin tuntemaa surua, vihaa ja syyllisyyttä. Lopulta kuitenkin anteeksiannollekin löytyy tilaa sydämestä.


LIND, Olli
Lapseni on tapettu: poikani Ville Lindin elämä muille isille ja kasvattajille opiksi, 2004
Tämä kirja kertoo Villen isän näkemänä ja kokemana tapahtumat tapon jälkeen ja surutyöstä kolmen vuoden aikana. Tässä hän muistelee myös kaikkea mitä kasvattajana oppi, mitä teki väärin, mitä teki oikein ja miten se tehtiin. Kuoleman jälkeiset otsikot, tappajan selviäminen, oikeudenkäynti, kaikki kerrotaan tässä kirjassa. (Lähde: suomalainen.com)


LINDROOS-ANNALA, Pirjo
Tuulelan tupa, 2013
Romaanin teemoja ovat miehen sota-ajan kokemukset, lapsen menetys ja läheisen itsemurha. Sota menetyksineen on lähempänä kuin sodan jälkeen syntyneet aina ymmärtävätkään – se vaikuttaa yhä suomalaisperheiden elämään. Vaikka Lindroos-Annalan teos on todellisuuteen pohjautuva kirja, jolla ei ole onnellista loppua, sen pohjavire on kuitenkin elämänmyönteinen. Kirjan kantavaksi sanomaksi nousee suru ja selviytyminen, ajan ja vertaistuen avulla. Sanomansa lisäksi kirja on jo saanut kiitosta osuvasta ajankuvauksesta.


LIPPONEN-PÖNNIÖ ARJA (toim.)
Pieniä sanoja suuresta surusta – vuodenaikojen mukaan, 2007
Tämän kirjan myötä olen halunnut kiittää siitä tuesta, jota itse olen Kävyltä ja Kävyn jäseniltä saanut. Samalla olen halunnut antaa mahdollisuuden myös muille kertoa omasta lapsenmenetyksestään ja myös siitä, miten on menetyksestä selvinnyt.


LUOMA, Jorma
Viimeinen hyppy, 2014
Isä kertoo päiväkirjamuodossa uimahyppyharjoittelussa menestyneen tyttärensä sairastumisesta ja taistelusta elämästä ja kuolemasta.


MANNERI, Tuija
Vaiettu suru, 1992
Tässä kirjassa lapsen kuolemasta puhuvat muun muassa vanhemmat ja terveydenhuollon henkilöstö. Julkaisussa käsitellään myös lapsensa menettäneiden tukiryhmiä ja tukimuotoja.


MANSIKKAMÄKI, Jaana
Varten taivasta luotu: Rasmuksen ja enkelitytön muistolle, 2003
”Kirja on kaksi pientä lastaan seitsemässä kuukaudessa menettäneen äidin puheenvuoro. Aito ja syvällinen elämäntarina”.


MOROTTAJA, Taina
Ajanvirrassa, 2010
Ajanvirrassa on kertomus äidin surusta pojan itsemurhan jälkeen. Se kertoo epäuskosta, syyllisyydentunteista ja syvästä surusta, kun lapsi on poissa. Avioliiton kariutuminen, rakkaiden koirien menettäminen ja oma sairastuminen koettelevat jo valmiiksi vaikeassa elämäntilanteessa. Kuvitus kulkee hyvin tarinan mukana. Morottaja kertoo kirjan kirjoittamisen olleen auttava voima surun keskellä, kun hänen oma poikansa kuoli.


MUSTONEN, Saara
Sara, 2002 (lapsen kuolema)
16-vuotiaan Saran kuolema vuonna 1979 Suomen maajoukkueen harjoitteluleirillä järkytti koko perhettä. Kirjassa käydään läpi Saran elämää, kuolemaan johtaneita asioita ja kuoleman jälkeistä aikaa. Mustonen kritisoi vahvasti Suomen hiihtoliiton toimintaa, sitä miksi hiihtäjien annettiin harjoitella kielletyllä alueella ja miksi vastuu kuolemasta sysättiin nuorten tyttöjen niskoille.


MÄKINEN, Heta
Riikka, tyttäreni taivaassa, 2008
Mäkinen kertoo avoimesti tyttärensä sairastumisesta, elämänhalun kadottamisesta ja kuolemasta. Tytär löydettiin kotoaan kuolleena. Hän oli jättänyt jäähyväiskirjeitä lähimmäisilleen selittääkseen, miksi päätyi tähän ratkaisuun. Kaksi vuotta myöhemmin Mäkinen löysi myös poikansa kotoaan sairauskohtaukseen menehtyneenä. Hän kertoo kirjan kirjoittamisen olleen iso osa hänen surutyötään. Hän toivoo, että kirjasta on apua toisille läheisensä menettäneille.


NISSINEN, Elina
Mereen haudattu unelma, 2009
Mereen haudattu unelma on lapsensa menettäneen äidin henkilökohtainen tarina. Se on tarkoitettu vertaistueksi kohtukuoleman kokeneille perheille. Kirjassa käsitellään lapsen kuolemaan liittyneitä tapahtumia, syitä ja seurauksia, tunteita ja ajatuksia. Se sisältää myös selviytymiskeinoja, sekä vinkkejä surun käsittelytavoista.


PAASI, Kauko
Lintu lensi ikkunaan, Myllylahti 2004
Paasi kertoo poikansa Timon äkillisestä kuolemasta. Timo oli urheileva poika, jonka kohtaloksi koitui sydämen pettäminen. Isä käy läpi poikansa kuolemanhetkeä ja sen jälkeisiä tunteita, järkytyksestä, surusta, syyllisyydentunteista, vastaamatta jääneistä kysymyksistä… Miksi? Miksi näin tapahtui? Olisiko jotain ollut tehtävissä? Kirja on kertomus isän surusta ja kamppailusta saada oikeutta ja vastauksia kysymyksiinsä.


PEART, Neil
Ghost Rider – Taipaleita toipumisen tiellä, Paasilinna 2012Rushin rumpali Neil Peart kertoo surustaan menetettyään ensin tyttärensä auto-onnettomuudessa ja vähän ajan kuluttua siitä myös vaimonsa. Hän hyppäsi moottoripyörän selkään ja matkasi yhteensä 88 000 kilometriä pitkin Kanadaa, Yhdysvaltoja ja Etelä-Amerikkaa, vailla varsinaista päämäärää. Matkallaan hän kirjoitti päiväkirjaa. Vuoden mittaiselle matkalle sisältyy paljon tunteita, edistysaskeleita ja takaiskuja. Matkallaan hän onnistui löytämään uudelleen elämänilonsa ja merkityksen elämälleen.


RANTALAIHO, Anneli (toim.)
Sinua en unohda. Lapsensa menettäneet kertovat, 1999
Vanhemmat menettävät kolme poikaansa auto-onnettomuudessa. Toisaalla mies tekee itsemurhan ja vie pienen tytönkin mennessään. Kirjassa on yhteensä 16 tarinaa joissa sisaret, vanhemmat ja isovanhemmat kertovat menetyksestä, surusta, tuskasta ja selviytymisestä. Kirja on kirjoitettu kaikille läheisensä menettäneille ja liian nuorena kuolleiden muistolle.


RUUSUNEN, Raija & HEIKKINEN, Mervi & MONNI, Anne
Ei itkeä saa, 2019
Tämä kirja kertoo tarinan, jossa äiti menettää tyttärensä. Tarinassa kulkevat rinnatusten mennyt ja nykyisyys, mielikuvitus ja todellisuus sekä elävät ja kuolleet. Punaisena lankana tarinassa on surun ja työn yhteensovittaminen. Kirja kertoo, miten työyhteisö reagoi ja toimii haastavassa tilanteessa. Se antaa vinkkejä surevan kohtaamiseen. Kirja on kirjoitettu vertaistueksi.


SAAVALAINEN, Teuvo
Ja poika vaikenee, 1985
Elämän pahuus ja kuoleman valta. – Teoksesta Ja poika vaikenee aukeavat lukijalle samat ulottuvuudet kuin maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien pohdinnoista. Yli läikkyvä herkkyys, vaille mahdollisuuksia jäävä lahjakkuus. – Teuvo Saavalainen kartoittaa syitä, jotka saavat nuoren ihmisen mielen järkkymään hyvinvoinnin keskellä. Syyllisyydentunne ja vastuu. – Omista kipeistä kokemuksistaan jalostaa isä helmen, joka on osoitus siitä, ettei hänen uhrinsa ole ollut turha. Ja poika vaikenee on surullinen mutta ei epätoivoinen kirja. Finlandia-palkintoehdokkuutta mittana pitäen yksi ilmestymisvuotensa parhaista.


SAIRANEN, Petter
Muisti on unta, Helsinki-kirjat 2012
Luonto on toiminut väärin päin, sillä isän ei pitäisi joutua hautaamaan tytärtään. Kirjassa isä muistelee kuollutta tytärtään, ja välissä on tytön kirjoittamia runoja. Kaunis ja koskettava kirja kertoo muistojen ja rakkauden pysyvyydestä, vaikka läheinen on poissa.


SALONEN, Tuula
Ei kai hän vaan ole kuollut, 2000
Tämä on kertomus äidin ja perheen surusta, kun perheen nuorimmainen poika Tuomo kuolee tapaturmaisesti. Kirja aloittaa kolmen kirjan sarjan, joissa Salonen kertoo elämästään poikansa kuoleman jälkeen.


SEBOLD, Alice
Oma taivas, WSOY 2010
14-vuotias Susie joutuu naapurin murhaamaksi vuonna 1973. Taivaasta käsin hän seuraa surun murtamaa perhettään ja kaipaa takaisin omaan elämäänsä. Perhe ei tiedä mitä Susielle on tapahtunut, kunnes tutkinta ja etsinnät alkavat tuottaa tulosta. Kummankin täytyy sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Tarina on järkyttävä, mutta samalla valoisa ja toiveikas.


SIHVOLA, Arja
Jälkeen Kasperin, 2008
Kirjassa kerrotaan äidin surusta kun 23-vuotias poika tekee itsemurhan. Suru on aluksi ylitsepääsemättömän tuskaista, mutta vähitellen se muuttuu sellaiseksi, jonka kanssa voi asettua elämään. Kirjan kirjoittaja Arja Sihvola on ollut perustamassa Surunauha ry:tä.


SPIIK, Karl-Magnus
Isän suru, 2010
Oman lapsen menettäminen on raskain asia, jonka ihminen voi joutua kokemaan. Kirjoittajan ja hänen perheensä taakkaa lisäsi se, että nuori Camilla kuoli oman käden kautta. Kertomus isän surutyöstä auttaa samanlaisen kokemuksen läpikäynyttä lukijaa käsittelemään menetystään. Samalla se antaa ajattelemisen aihetta jokaiselle vanhemmalle. Tiedänkö oikeasti, mitä lapseni mielessä liikkuu, millaisia murheita ja vastoinkäymisiä seesteisen kulissin takaa voi löytyä? Olenko aidosti läsnä hänen elämässään? Camilla pääsee vahvasti ääneen päiväkirjakatkelmien ja runojen kautta. Yhtä suuressa määrin teos on rehellinen dokumentti siitä kasvuprosessista, jonka Camillan kuolema hänen isässään käynnistää. Kirjoittaja analysoi omia tunteitaan ja reflektoi kokemaansa. Hän osoittaa hyvin suurta rohkeutta päästäessään lukijan näin lähelle itseään. Kertomuksen lopputunnelma on valoisa. Kirjoittaja on kohdannut tyttärensä kuoleman avoimesti ja kunnioittaa hänen ratkaisuaan. Kaipuusta huolimatta elämä menee eteenpäin, eikä läheisten ihmisten suhde pääty kuolemaan.


SYLVA RY
Lapseni on kuollut – jäi jälkeeni kaipuu, jäi sanaton suru, 2005


TALONEN, Marjaana
Enkeliveli, 1996
Surullinen muistelmateos pienestä Ossista, joka kuolee syöpään. Kirja keskittyy äidin kokemuksiin lapsen sairauden aikana. Pojan sairaus opettaa perheen elämään ensin päivä, sitten hetki kerrallaan. Talonen kirjoittaa, että vain toinen saman kokenut voi ymmärtää parantumattomasti sairaan lapsen perhettä. Kirja onkin kirjoitettu vertaistueksi. Talonen kuvaa kauniisti surua ja elämänarvojen uutta järjestystä, kun kaikki turha on pudonnut pois elämästä äärimmäisten kokemusten äärellä.


THOMÉSE, Pieter Frans
Varjolapsi, 2004
Kuvaus pienokaisensa menettäneen isän mittaamattomasta tuskasta. Kirjailijan tytär kuoli puolentoista vuoden ikäisenä aivoverenvuotoon. Isä tunsi joutuneensa kuolemanhiljaisiin huoneisiin, keskelle kokemattomia sanoja, jotka hänen pitäisi oppia kirjoittamaan. Koskettava teos on yhtä aikaa rakkaudentunnustus tyttärelle, elegia ja kirjoittajana itsetutkiskelua.


TUOMENOJA, Oili
Kiitos käynnistä, Matti, Compania Comder 2014
Toimittaja Oili Tuomenoja tarttuu arkaan ja tabuun aiheeseen kirjoittaessaan poikansa Matin itsemurhaan katkenneen elämän tarinan. Etsiessään vastauksia pojan epätoivoiseen tekoon hän luki Matin päiväkirjoja, runoja ja mietelmiä. Kirja on erityisesti tervetullut vaikeissa elämäntilanteissa kamppailevien nuorten, heidän vanhempiensa sekä heitä tukevien luettavaksi. Lukija pääsee mukaan huumorin ja kyynelten pehmentämään tarinaan, jonka toivoisi sittenkin päättyvän onnellisesti. -Marja Räihä.


VILKKA, Leena
Teklan vuosi, 2006


VILKKA, Leena
Viimeinen vuosi, 2007


VILKKA, Leena (toim.)
Rakas lapseni. Kertomuksia lapsen kuolemasta, 2008


VILKKA, Leena
Suruvuosi, 2008


VILPPOLA, Helmi
Perhosen lento, 1998


VÄISÄNEN, Leena
Lapsen menetys: perheen suru ja toipuminen, 1999


WOLTERSTORFF, Nicholas
Surulaulu pojalleni 1991



LÄHEISEN SAIRASTUMINEN

AALTO, Kirsti
Saattohoito kuolevan tukena, 2013
Kirja koostuu asiantuntijoiden artikkeleista, ja käsittelee saattohoidon merkitystä sekä kuolevan että saattajan kannalta, kuolevan sielunhoitoa, surevan tukemista ja lohduttamista ja toivon ylläpitämistä kuolevan potilaan hoidossa.


AHERN, Cecelia
P.S. Rakastan sinua, 2011
Cecilia Ahernin esikoisromaani. Holly ja Gerry ovat aikoneet olla yhdessä elämänsä loppuun asti, mutta kohtalo päättää toisin. Gerry kuolee yllättäen vain vähän alle kolmekymmentävuotiaana, ja Holly vaipuu surun syövereihin.


BERGMAN, Ingmar
Kolme päiväkirjaa, 2005
Maria sai vasta aikuisena tietää, että hänen isänsä ei olekaan äidin ensimmäinen mies, vaan toinen – että hänen isänsä on Ingmar Bergman. Kun Ingrid syksyllä 1994 sairastui vatsasyöpään, heidän maailmansa luhistui. Ingrid, Ingmar ja Maria yrittivät päiväkirjoissaan ymmärtää tapahtuneen. Osana surutyötä nämä ainutlaatuisen kauniit ja hienosävyiset päiväkirjat kuvaavat kuoleman katastrofia. (Lähde: like.fi)


DIDION, Joan
Maagisen ajattelun aika, Like 2007
Joan on vasta miehensä kanssa ollut sairaalassa katsomassa koomassa olevaa tytärtään, ja he ovat istuutumassa ruokapöytään, mutta mies saa äkillisen massiivisen sydänkohtauksen ja kuolee. Kirja on kirjoitettu surun vallassa, yhdeksän kuukautta tapahtuman jälkeen. Joan Didion pukee sanoiksi ne tunteet, joita läheisen ihmisen äkillinen menettäminen aiheuttaa.


EHNQVIST, Johanna
Isää ei enää ole, 2007
Koskettava selviytymistarina elämän romahtamisesta uuden alkuun, kun puoliso ja isä sairastuu vakavasti ja menehtyy muutamassa kuukaudessa.


ERVAST, Johanna
Jäähyväiset Einolle, 2008
3-vuotias Eino saa keskellä yötä aivoverenvuodon. Aiemmin terve pikkupoika makaa yhtäkkiä sairaalassa puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Välillä vanhemmat elävät parantumisen toivossa, välillä hirvittävässä tuskassa. Kuinka äiti ja isä kestävät, kun perusterve lapsi sairastuu vakavasti ja aivan yllättäen? Onko elämää mielekästä pitkittää, jos ihminen on parantumattomasti sairas? Miten äiti voi hyväksyä ajatuksen, että hän joutuu luopumaan pienestä pojastaan, päästämään lopullisesti irti? Voiko lapsen kuolemasta toipua koskaan? Ei sittenkään, vielä et ole tervetullut, kuolema, odota vähän. Anna hiukan lisää aikaa toivoa ihmettä. Jos sittenkin tapahtuisi jotakin toipumista ja palautumista. Johanna Ervast kirjoittaa esikoisensa yhdeksän viikon kamppailusta kuolemaa vastaan. Hän kuvaa omia tunteitaan, ympärillä olevien ihmisten reaktioita, sairaaloiden toimintaa, toivon rippeitä ja luopumisen tuskaa. Jäähyväiset Einolle on aito ja raastava kuvaus siitä, miltä tuntuu äidistä, joka istuu viikko toisensa jälkeen lapsensa kuolinvuoteen äärellä ihmettä odottaen.


ERVAST, Johanna
Jäähyväisten jälkeen – kertomus elämästä lapsen kuoleman jälkeen, 2009
Surusta ei voi toipua. Mutta surussa voi toipua. Vuonna 2005 Johanna Ervastin perheen elämä järkkyi. Kolmevuotias Eino kuoli yhdeksän viikon sairauden jälkeen. Jäljelle jäivät suru, muistot, tuska ja kaipuu sekä valtava haaste koota elämä uudelleen. Jäähyväisten jälkeen kertoo elämän pysähtymisestä, sen kääntymisestä taaksepäin ja vähitellen kriisien kautta löytyvästä jalansijasta, hiljalleen kasvavasta varmuudesta: ehkä elämä voi sittenkin jatkua. Lohduttomuuden ja uupumuksen jälkeen voimat palaavat ja surun kuvat alkavat pehmentyä. Elämään astuu ilo, ensin varovasti ja huomaavaisesti, sitten vahvistuen, arjen pieninä askareina. Aika haavat parantaa, sanotaan, ja haavoistaan aika tunnetaan. Jäähyväisten jälkeen kuvaa suruprosessin eri vaiheita ja surun monia kasvoja. Koskettava teos tarjoaa myös vertaistukea jokaiselle läheisensä menettäneelle. Jäähyväisten jälkeen on selviytymistarina suruista suurimmasta takaisin elämään.


ERÄPUU, Tiina
Susiakan surukirja, 2017
Läheisen sairastuminen mullistaa hetkessä koko elämän. Susiakan surukirjan tavoitteena on tehdä vaikeasti lähestyttäviä kokemuksia näkyväksi sanoin ja kuvin. Teksti on syöpäpotilaan sairaskertomus vierelläkulkijan näkökulmasta sisältäen myös potilaan kokemuksia omin sanoin sekä pohdintaa puolison kuoleman jälkeiseltä ajalta. Teksti etenee päiväkirjanomaisesti. Tunneskaala on laaja syvästä tuskasta tai hämmennyksestä arjen hupaisiinkin pikku havaintoihin. Aleksis Kiven sanoin “Sininen on rakkauden karva.” Kirjan grafiikan menetelmillä toteutettu kuvitus tuo oman lisänsä teemojen käsittelyyn. Siinä kuva-aiheet toistuvat ja muuntuvat kuten tarinassa tilanteet. Susiakan surukirja on suunnattu vertaistueksi sekä ihmisille joita aihe ei ole vielä kohdannut. Kirjan kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja se kulkee helposti mukana. Siihen voi myös aina palata. Kertomus on puheenvuoro keskusteluun jokaisen oikeudesta inhimilliseen saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan.


HAAPA-AHO, Jari
Hengitä edes hiljaa, 2010
Miten ihmisen käy, kun asiat eivät sujukaan omien odotusten mukaisesti? Tositapahtumiin perustuva tarina ajoittuu 1970-luvun puoliväliin. Mikä on ihmisen oma panos ja vastuu, kun sairaus murentaa hänet pala palalta? Entä lähimmäisten? Milloin on aika puhua ja milloin vaieta? Miten puhumaton asia luo vuosikausia kestävän jännitteisen, näkymättömän siteen ihmisten välille?


HOKKANEN Erkki
Surun kanssa sinuiksi, 2015 (leskeys)
Tämä kirja on syntynyt surun keskellä ja sen puristamana. Tässä kirjassa käydään läpi surun, ikävän ja kaipauksen vuorottelua arjessa. ”Kirja on henkilökohtainen. Se kuvaa niitä tunteita ja sitä arkea, jonka puoliso kokee saatuaan kuulla rakkaimpansa vakavasta sairastumisesta, elämästä sairauden kanssa, toiminnasta omaishoitajana ja sopeutumisesta leskeyteen. Kirja kuvaa niitä tuntemuksia, joita kohdataan kotisaattohoidossa puolison rinnalla ja vielä kuoleman jälkeen, kirjoittaja kertoo.


JAKOBY Bernard, Tapani Antti
Tien tuolle puolen: miltä kuoleminen tuntuu, 2012
Rajakokemusten lisäksi teos käsittelee surutyön vaiheita ja kuoleman kokemusta universaalina, uskonnollisena ja historiallisena ilmiönä. Kirja kertoo myös kuoleman tutkimuksesta ja tutkimusten perusteella laaditusta saattohoitomallista, jossa sekä kuoleva että omaiset otetaan huomioon ja heitä tuetaan koko prosessin ajan. Jakoby korostaa, kuinka tärkeää on suoda jokaiselle mahdollisuus arvokkaaseen kuolemaan ja vapaus päättää, milloin ei enää halua elämää jatkettavan keinotekoisesti.


KANDELIN, Kaisu
Iiris Anna Helena – Syöpälapsen, neurofibromatoosilapsen tarina, 2003
Kaisu Kandelinin on kirjoittanut tyttärestään kirjan Iiris Anna Helena. Kirja koostuu Iiriksen elämän aikaisista tapahtumista alkaen tarinasta, joka liittyy hänen nimeensä. Jälkisanat on kirjoitettu pyhäinpäivänä 2002. Monet tapahtumat asiat liittyvät Kuorttiin, Lastenklinikkaan ja siellä tapahtuneisiin asioihin. Mielenkiintoisinta kirjassa ovat Iiriksen omat päiväkirjamerkinnät, tuntemukset eri elämän vaiheissa. Läpi kirjan huokuu Iiriksen positiivinen asenne elämään, jopa siinä tapauksessa, kun ei enää ollut toivoa, hän alkoi kirjoittaa päiväkirjoissaan loppuelämänsä ensimmäisestä päivästä lähtien aina 110 päivään asti.


LEHTOLA LAURA
Pelkääjän paikalla, 2015 (leskeys)
Rakkaus ei lopu, kun toinen osapuoli kuolee. Riipaiseva, lämpimän huumorin sävyttämä romaani nuoresta perheenisästä, joka selviää vaimonsa kuolemasta, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Aapon ja Annan avioliitto muuttaa muotoaan, kun Anna sairastuu vakavasti. Leskeksi jäätyään Aapo yrittää jatkaa elämää: huolehtii tyttärestä, hoitaa työnsä ja etsii elämälle uusia merkityksiä. Insinöörin logiikalla tuntuu anteeksiantamattomalta, että toinen on noin vain häipynyt kuvioista. Surusta huolimatta on käytävä parturissa, puettava lapsi päiväkodin valokuvaukseen ja kestettävä netti­treffejä. Lukija tutustuu myös Veeraan, joka osuu Aapon tielle ihan väärällä hetkellä. Vai onko hetki sittenkin juuri oikea?


LEWIS, C.S
Muistiinpanoja surun ajalta, 2009
Lewisin puoliso Helen Joy Davidman kuoli syöpään vuonna 1960 heidän oltuaan avioliitossa vain muutaman vuoden. Lewis pohtii omaa suruaan tunteiden ja älyn tasolla, mistä kapinointikaan ei ole kaukana.


LINDQVIST, Martti
Surun tie, 1999
Martti Lindqvist puhuu kirjassaan surijalle. Hän on itse kokenut vanhempiensa kuoleman, läheisten ihmisten sairastumisen ja poismenon ja vaimon äkkikuoleman. Hän ei anna kirjassaan yksityiskohtaisia neuvoja tai kerro mitä pitää tehdä. Hän vain puhuu surusta, kertoo kokemuksistaan ja myös muiden surukokemuksista. Pohdinnan kautta hän johdattelee surijan omalle surun tielleen, jota pitkin on kuljettava.


LUOMA, Jorma
Viimeinen hyppy, 2014
Isä kertoo päiväkirjamuodossa uimahyppyharjoittelussa menestyneen tyttärensä sairastumisesta ja taistelusta elämästä ja kuolemasta.


PAUSCH, Randy & ZASLOW, Jeffrey
Jäähyväisluento, 2009
Amerikkalaisen Carnegie Mellon -yliopiston ohjelmassa oli taannoin luentosarja, johon kutsuttujen toivottiin puhuvan siitä, mikä heille oli kaikkein tärkeintä ja mitä he haluaisivat sanoa muille ennen kuolemaansa. Oli siis puhuttava niin kuin kyseessä olisi jäähyväisluento. Tällaisen luennon yhteydessä kuulijatkin tulisivat miettineeksi, mitä itse haluaisivat sanoa, jos kyseessä olisi viimeinen mahdollisuus. Kun tietojenkäsittelytieteen professoria Randy Pauschia pyydettiin pitämään tällainen luento, hän oli juuri saanut tietää sairastavansa parantumatonta syöpää. Hänen ei siis tarvinnut kuvitella. Hän ei kuitenkaan käsitellyt kuolemaa, vaan puhui elämästä otsikolla ”Kuinka todella toteutat lapsuudenhaaveesi”. Hän puhui esteiden voittamisen, muiden ihmisten unelmien mahdollistamisen ja hetkeen tarttumisen tärkeydestä. Luentoon Pausch tiivisti kaiken sen, mitä piti tärkeänä; hän puhui arvoista ja elämisestä. Jäähyväisluennossa Randy Pausch on antanut pysyvän muodon huumorille, innoitukselle ja älykkyydelle, jotka tekivät hänestä kollegoitten mielestä ”parhaan puhujan tietojenkäsittelytieteen laitoksella ikinä”. (Lähde: adlibris.com/fi/)


PITKÄNEN, Seija
Turvallisesti perille, 2008
Isän sairastuminen, kamppailu syöpää vastaan, saattohoito, lopullinen ero ja surutyö kuvataan koskettavasti. Omaa suruaan läpikäyvä voi helposti samaistua Pitkäsen intiimin henkilökohtaiseen tekstiin. (Lähde: adlibris.com/fi/)


SAVE, Laura
Paljain jaloin, 2013
Laura, tuore äiti ja vaimo, saa puhelun lääkäriltä magneettikuvauksensa tuloksista. Diagnoosi on tyly. Polven kierukkavammaepäily muuttuu osteosarkoomaksi, reisiluuhun pesiytyneeksi luusyöväksi, ja keuhkoissa piilee mahdollisesti etäispesäkkeitä. Lauralla, nuorella lääketieteen opiskelijalla, on edessään toisenlaisten opintojen aika. Mitä seuraavaksi tapahtuu? Pitääkö jalka amputoida? Kuinka käy Otso-pojan ja Sofia-puolison? Entä koko parisuhteen? Voiko kaikki sittenkin olla vain yhtä suurta väärinkäsitystä ja kääntyä vielä valoisaksi? Vaikka kello pysähtyy ja arki muuttuu vuoristoradaksi, syövänkin kanssa voi silti elää. Päivän kerrallaan. Paljain jaloin on elämästään kertaheitolla ulos temmatun ihmisen vimmainen, osittain muistoihin ja päiväkirjamerkintöihin pohjautuva teos, joka kääntyy lohdulliseksi kertomukseksi vaivihkaa ohikiitävien päivien merkityksestä. (Lähde: adlibris.com/fi/)


TALONEN, Marjaana
Enkeliveli, 1996
Surullinen muistelmateos pienestä Ossista, joka kuolee syöpään. Kirja keskittyy äidin kokemuksiin lapsen sairauden aikana. Pojan sairaus opettaa perheen elämään ensin päivä, sitten hetki kerrallaan. Talonen kirjoittaa, että vain toinen saman kokenut voi ymmärtää parantumattomasti sairaan lapsen perhettä. Kirja onkin kirjoitettu vertaistueksi. Talonen kuvaa kauniisti surua ja elämänarvojen uutta järjestystä, kun kaikki turha on pudonnut pois elämästä äärimmäisten kokemusten äärellä.


WITH, Mikko
Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta, 2019
Kolmen alaikäisen lapsen perusterveellä äidillä todetaan kuukauden sisällä kaksi eri syöpää. Miksi lapset luulevat syöpää koiranpennuksi? Perutaanko Kreikan matka? Voiko sytostaattikrapulassa imuroida? Täytyykö miehen lopettaa harrastukset? Saako seksiä ajatella? Milloin pääsee takaisin töihin? Mikä suunnistusrata kannattaa valita terminaalivaiheessa? Olisiko polttohautaus kiva? Paljonko vielä on aikaa? Tiinan rinta- ja munasarjasyöpä diagnosoidaan syksyllä 2008. Pian hän alkaa kirjoittaa suosituksi nousevaa blogiaan Vasen rintani ja muuta sairasta. Leikkauksia ja hoitoja seuraa kaivattu arki, jonka uusiutuva tauti katkaisee. Perinteisten keinojen ohella kokeillaan uutta geenilääkettä. Syöpä tulee osaksi hyvää elämää aina viimeiseen päivään asti. Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta on Tiinan miehen Mikon kirja. Tositarinaa kerrotaan kirjassa kaunistelematta sekä Tiinan että Mikon näkökulmasta kahdeksan vuoden ajan. Välillä naurattaa ja välillä itkettää. Lääkärinlausunnoista poimitut otteet tuovat mukaan myös hoitavan tahon näkemykset. (Lähde: akateeminen.com)



PUOLISON KUOLEMA


AHERN, Cecelia
P.S. Rakastan sinua, 2011
Cecilia Ahernin esikoisromaani. Holly ja Gerry ovat aikoneet olla yhdessä elämänsä loppuun asti, mutta kohtalo päättää toisin. Gerry kuolee yllättäen vain vähän alle kolmekymmentävuotiaana, ja Holly vaipuu surun syövereihin.


AHO, Sulo
Surun puhuteltavana: omakohtaisia kokemuksia surusta, 1995
Jokainen suree omalla tavallaan, sillä suru on subjektiivista. Samaa poisotettua läheistä surraan eri tavoin. Mutta surussa on myös jotain samaa, siksi usein kaipaamme vertaistukea. Aho pohtii surun kohtaamista, murhetta ja toivoa omakohtaisten kokemusten


BLOMQVIST, Anni
Meri yksin ystäväni, Gummerus 1977
Blomqvist kertoo nuoruudestaan saaristossa, rakastumisesta ja kalastajan raskaasta työstä. Saaristolaisnaisen elämään liittyy paljon raskasta työtä, odottelua ja toivomista, että miehet pääsevät ehjänä takaisin kotiin. Pahin kuitenkin tapahtuu, kun meri vie mukanaan kirjoittajan miehen ja toisen pojista.


CARSWELL, Jonathan & WRIGHT, Joanna
En tahdo kostoa – Susanne Gesken tarina, Uusi Tie 2009
Carswell ja Wright kertovat Susanne Gesken haastatteluun perustuen hänen miehensä kuolemasta ja Susannen omasta surutyöstä. Aviomies Tilmann ja hänen kaksi ystäväänsä surmattiin vuonna 2007 Kaakkois-Turkissa. Kirja on kertomus ystävyydestä, rakkaudesta, uskosta, surutyöstä ja anteeksiannosta.


CLEAVE, Chris
Poikani ääni, 2012
Isä ja pieni poika kuolevat jalkapallostadioniin tehdyssä terroriiskussa. Pojan kädessä ollut pieni kangaspupu löytyy kaiken tuhon ja hävityksen keskeltä. Kirja alkaa surun murtaman äidin kirjeellä Osama bin Ladenille. Kirja on kertomus äidin surusta, kaaoksesta ja luokkaerojen murtumisesta tuhansia koskettavan tragedian keskellä.


CONROY, Pat
Aaltojen soitto, 1996
Amerikkalainen Jack McCall pakenee kipeitä muistojaan vaimonsa itsemurhan jälkeen Italiaan. Siellä hän yrittää aloittaa elämänsä uudelleen tyttärensä kanssa. Hänen on kuitenkin palattava takaisin kotimaahansa tapaamaan kuolemansairasta äitiään. Kotiinsa Etelä-Carolinaan palattuaan, hän ryhtyy auttamaan lapsuuden ystäviään kadonneen toverin löytämisessä. Hänen täytyy myös kohdata tuskalliset muistot kuolleesta vaimostaan. Aaltojen soitto kertoo surusta ja menetyksen tuskasta, parantumattomista haavoista ja uuden onnen löytämisestä.


DIDION, Joan
Maagisen ajattelun aika, Like 2007
Joan on vasta miehensä kanssa ollut sairaalassa katsomassa koomassa olevaa tytärtään, ja he ovat istuutumassa ruokapöytään, mutta mies saa äkillisen massiivisen sydänkohtauksen ja kuolee. Kirja on kirjoitettu surun vallassa, yhdeksän kuukautta tapahtuman jälkeen. Joan Didion pukee sanoiksi ne tunteet, joita läheisen ihmisen äkillinen menettäminen aiheuttaa.


DIECKMANN, Maijaliisa
Kun toinen on poissa: yksin jääneen selviytymisen keinot, Mediapinta 2013
Kirja sisältää eri henkilöiden kokemuksia elämänkumppanin menettämisestä. Dieckmann on halunnut painottaa heille esittämissään kysymyksissä sitä, miten he ovat selviytyneet kokemuksesta. Heidän jakamistaan tarinoista voi löytää lohtua ja voimaa oman surun käsittelemiseen. Dieckmann on laittanut kirjan alkuun haastattelukysymykset, joihin tässä kirjassa kokemuksistaan kertovat henkilöt ovat vastanneet. Hän antaa myös lukijoille mahdollisuuden vastata kysymyksiin ja kertoa menetyksestään hänelle.


DILLON, Lucy
Uuden onnen jäljillä, 2013
Julietin miehen kuolemasta on kulunut kahdeksan kuukautta. Nykyään Julietista tuntuu, että hän on vain taakka ystävilleen, eikä kukaan ymmärrä hänen suruaan. Kun hän saa tehtäväkseen kävelyttää äitinsä koiraa Cocoa, alkaa myös hiljalleen toipuminen. Koiran kautta hän tutustuu paremmin naapureihin ja elämä alkaa taas näyttää valoisammalta. Vaikka kirjassa käsitellään vaikeaa aihetta, kepeyttä ja huumoriakin löytyy.


EHNQVIST, Johanna
Isää ei enää ole, 2007
Koskettava selviytymistarina elämän romahtamisesta uuden alkuun, kun puoliso ja isä sairastuu vakavasti ja menehtyy muutamassa kuukaudessa.


EKOLA, Hanna
Leskenlehti, Aurinko Kustannus 2014
Ekola käy läpi omaa suruaan puolison kuoleman jälkeen. Elämä jatkuu, mutta kovin toisenlaisena kuin ennen. Hän puhuu ihmisten vaikeudesta ymmärtää surevaa, ikävästä, muistoista ja yksinäisyydestä. Ilonkin voi löytää uudestaan, mutta rakas puoliso on aina muistoissa mukana. Hän on pukenut ajatuksiaan myös puhutteleviksi runoiksi.


ELÄKELIITTO, KIRJAPAJA, MUSEOVIRASTO
Yhtäkkiä yksin. Leskeksi jääneet kertovat, 1995


ERÄPUU, Tiina
Susiakan surukirja, 2017
Läheisen sairastuminen mullistaa hetkessä koko elämän. Susiakan surukirjan tavoitteena on tehdä vaikeasti lähestyttäviä kokemuksia näkyväksi sanoin ja kuvin. Teksti on syöpäpotilaan sairaskertomus vierelläkulkijan näkökulmasta sisältäen myös potilaan kokemuksia omin sanoin sekä pohdintaa puolison kuoleman jälkeiseltä ajalta. Teksti etenee päiväkirjanomaisesti. Tunneskaala on laaja syvästä tuskasta tai hämmennyksestä arjen hupaisiinkin pikku havaintoihin. Aleksis Kiven sanoin “Sininen on rakkauden karva.” Kirjan grafiikan menetelmillä toteutettu kuvitus tuo oman lisänsä teemojen käsittelyyn. Siinä kuva-aiheet toistuvat ja muuntuvat kuten tarinassa tilanteet. Susiakan surukirja on suunnattu vertaistueksi sekä ihmisille joita aihe ei ole vielä kohdannut. Kirjan kanssa voi vaihtaa ajatuksia ja se kulkee helposti mukana. Siihen voi myös aina palata. Kertomus on puheenvuoro keskusteluun jokaisen oikeudesta inhimilliseen saattohoitoon ja arvokkaaseen kuolemaan.


HALLANORO, Heikki
Viivalla, 2012
Todenmakuinen kertomus löytämisestä ja menettämisestä. Kirjan sanoma on alleviivaus siitä, että elämä on lopultakin sitä, mitä meille tapahtuu, kun teemme muita suunnitelmia. Se, mitä oli äsken, on poissa eikä menetystä pysty paikkaamaan. On vain kestettävä. Vaikka sieluun jää kolo, uusi aamu koittaa. Valo on erilaista, mutta aurinko paistaa yhä. Kaikki kokemukset, niin kevyet kuin rankatkin, ovat osa minuutta.


HOKKANEN Erkki
Surun kanssa sinuiksi, 2015 (leskeys)
Tämä kirja on syntynyt surun keskellä ja sen puristamana. Tässä kirjassa käydään läpi surun, ikävän ja kaipauksen vuorottelua arjessa. ”Kirja on henkilökohtainen. Se kuvaa niitä tunteita ja sitä arkea, jonka puoliso kokee saatuaan kuulla rakkaimpansa vakavasta sairastumisesta, elämästä sairauden kanssa, toiminnasta omaishoitajana ja sopeutumisesta leskeyteen. Kirja kuvaa niitä tuntemuksia, joita kohdataan kotisaattohoidossa puolison rinnalla ja vielä kuoleman jälkeen, kirjoittaja kertoo.


HÄNNINEN, Juha
Eutanasia: hyvä kuolema, 2012
Ylilääkäri Juha Hännisen kannanotto ajankohtaiseen keskusteluun saattohoidosta, potilaan nukuttamisesta sietämättömien kärsimysten lievittämiseksi sekä eutanasiasta eli armokuolemasta.


IKONEN, Hanna
Pieni pala taivasta, 2017
SuomiLOVE ohjelmasta tuttu Hanna Ikonen taustoittaa koukuttavalla tavalla ja elävästi ohjelman tallennukseen johtaneita traagisia elämäntapahtumiaan. Kirja on äidin ja pojan selviytymistarina aviomiehen ja isän äkillisestä menetyksestä.


KALMANLEHTO, Margit
Pieni kirja surusta ja rakkaudesta, 2002
Jos ei ole rakastanut syvästi, ei voi myöskään surra syvästi. Todellista rakkautta ei päätä kuolemakaan, vaan rakkaus jatkuu rajan tuolle puolen. Rakkaus myös antaa voimaa kantaa surua. Pieni kirja surusta ja rakkaudesta on hiljentävä lukukokemus. Se vie keskelle ikävän, kiitollisuuden ja rakkauden syviä tunteita. Margit Kalmanlehto kirjoitti kirjansa miehensä, tunnetun ja pidetyn papin Juhani Kalmanlehdon muistoksi. Puoliso katselee teoksessaan taaksepäin, muistelee yhteisiä teitä ja polkuja. Hän kertoo myös omista keinoistaan kantaa surua: ystävät, muistot, luonnon kiertokulku ovat olleet suuria lääkitsijöitä. (Lähde: kirjasampo.fi)


KOSKENNIEMI, Lauri
Et ole yksin, 1993 (leski)
Teos sisältää lyhyitä tekstejä, jotka saavat syvyytensä omakohtaisista kokemuksista. Kirjan hartaustekstit ovat syntyneet vähitellen kirjoittajan vaimon muiston äärellä. Siksi ne ovat erityisen koskettavia ja lohduttavia, ne jakavat yhteistä kokemusta. Suru on läsnä kaikkien elämässä, mutta jakamalla surun koemme pääsevämme lähemmäs toista ihmistä. Kirja on lohduttava lahja lähimmäiselle, joka on surun sylissä. (Lähde: adlibris.com/fi/)


LAAKSO, Seppo
Kitara soi niin hiljaa – miehet puhuvat surustaan, 2007
Kirjaan on koottu eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien miesten surukokemuksia. Kokemuksistaan kertovat muun muassa eri-ikäiset leskeksi jääneet miehet, lapsensa menettänyt isä, itsemurhan tehneen veli ja vanhempansa menettänyt nuori mies. Lisäksi kirjan toimittanut Seppo Laakso kertoo omasta surutyöstään. Kirjan henkilöt haluavat omilla tarinoillaan auttaa ja rohkaista menetyksen kokeneita ja vertaistukea kaipaavia miehiä selviytymään surussaan.


LAANINEN, Tiina
Jäljellä muisto; elämää puolison menettämisen jälkeen, 2007
Laaninen on haastatellut kymmentä eri-ikäistä ja eri elämäntilanteissa olevaa ihmistä, jotka ovat menettäneet elämänkumppaninsa. He kertovat omasta surutyöstään ja elämästään menetyksen jälkeen. Kirja toimii vertaistukena läheisen menettäneelle ja antaa myös tietoa suruprosessista ja surevan ihmisen kohtaamisesta.


LEHTOLA LAURA
Pelkääjän paikalla, 2015 (leskeys)
Rakkaus ei lopu, kun toinen osapuoli kuolee. Riipaiseva, lämpimän huumorin sävyttämä romaani nuoresta perheenisästä, joka selviää vaimonsa kuolemasta, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Aapon ja Annan avioliitto muuttaa muotoaan, kun Anna sairastuu vakavasti. Leskeksi jäätyään Aapo yrittää jatkaa elämää: huolehtii tyttärestä, hoitaa työnsä ja etsii elämälle uusia merkityksiä. Insinöörin logiikalla tuntuu anteeksiantamattomalta, että toinen on noin vain häipynyt kuvioista. Surusta huolimatta on käytävä parturissa, puettava lapsi päiväkodin valokuvaukseen ja kestettävä netti­treffejä. Lukija tutustuu myös Veeraan, joka osuu Aapon tielle ihan väärällä hetkellä. Vai onko hetki sittenkin juuri oikea?


LEPPÄ, Asta
Sinä et hävinnyt, 2008 (leskeys)
Kirjan kirjoittanut Asta Leppä menetti miehensä moottoripyöräonnettomuudessa vuonna 2005. Kirja kertoo kaunistelematta surutyöstä, kahden läheisriippuvaisen karikkoisesta avioliitosta, erilleen muuttamisesta ja miehen äkkikuolemasta. Menetys koskettaa myös perheen pieniä poikia, jotka jäivät isättömiksi.


LEWIS, C.S
Muistiinpanoja surun ajalta, 2009
Lewisin puoliso Helen Joy Davidman kuoli syöpään vuonna 1960 heidän oltuaan avioliitossa vain muutaman vuoden. Lewis pohtii omaa suruaan tunteiden ja älyn tasolla, mistä kapinointikaan ei ole kaukana.


LINDQVIST, Martti
Näkymättömän paino, 1997
Kirjoittajan Hannele-vaimon äkillisestä kuolemasta on nyt kulunut yli kolme vuotta. Lindqvist kertoo muuttuneesta elämästään nyt, kun suru on muovautunut sen osaksi. Hän kirjoittaa surusta, kaipuusta, sisäisestä matkasta, etsimisestä ja elämänkysymyksistä.


LINDQVIST, Martti
Surun tie, 1999
Martti Lindqvist puhuu kirjassaan surijalle. Hän on itse kokenut vanhempiensa kuoleman, läheisten ihmisten sairastumisen ja poismenon ja vaimon äkkikuoleman. Hän ei anna kirjassaan yksityiskohtaisia neuvoja tai kerro mitä pitää tehdä. Hän vain puhuu surusta, kertoo kokemuksistaan ja myös muiden surukokemuksista. Pohdinnan kautta hän johdattelee surijan omalle surun tielleen, jota pitkin on kuljettava.


LINDQVIST, Martti
Kuolemaa väkevämpi, 2002
Lindqvist kertoo kirjassaan vaimonsa Hannelen äkillisestä kuolemasta. Päiväkirjamerkintöjen ja ensimmäisen seurusteluvuoden aikana vaihdettujen kirjeiden kautta hän pohtii rakkautta, kuolemaa ja surua. Tarkoitus oli elää yhdessä vanhaksi, mutta kohtalo päätti toisin.


LUNDAN, Tina
Ensimmäinen kesä, 2008 (leskeys)
Leskeksi ja 12-vuotiaan Ulla-tyttärensä yksinhuoltajaksi jäänyt Sanna jatkaa surun amputoimaa elämäänsä siitä, mihin se miehen yllättävän kuoleman jälkeen pysähtyi. Ensimmäinen kesä on sentimentaalisuutta karttava romaani äidin ja tyttären ponnistelusta kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta; todentuntuinen tarina toipumisesta, ystävyydestä, onnenetsinnästä ja pettymyksistä. (Lähde: adlibris.com/fi/)


MÄHÖNEN, Mervi
Rakkaus ei koskaan häviä, 2007
37-vuotiaan kolmen lapsen äidin Minnan mies kuolee yllättäen dramaattisissa olosuhteissa. Vuoden ajan Minna on pyrkinyt surun keskellä saamaan elämäänsä takaisin järjestykseen. Isän kuolema vaikuttaa myös lasten elämään: 7-vuotias Anni, 13-vuotias Pauli ja 16-vuotias Juulia jokainen surevat omalla yksilöllisellä tavallaan.


MÄNTYMIES, L
Suru, ankara ilo, 1999
Kirja on kaunokirjallinen teos, joka kuvaa rakastetun kuolemaa ja surun kahta vuotta. Kirjan poikkeuksellisen voimakas tunnelma koskettaa lukijaa ja nostattaa tuntemuksia paitsi ikävästä ja kaipuusta, myös elämän kauneudesta ja olemassaolon mysteereistä. Läheisensä menettäneelle lukukokemuksella voi olla suorastaan parantava vaikutus.


NOJONEN, Uolevi
Niin kauan kuin on elämää, 2003
Kirjailija Uolevi Nojosen vaimo Marjatta kuolee äkillisesti maaliskuussa 2001. Kaksi kuukautta aiemmin he ovat menettäneet tyttärensä Sarin. Neljänkymmenen vuoden yhteiselon jälkeen Nojonen on yksin, neliraajahalvaantuneena invalidina. Nojosen hoidosta vastanneen omaishoitaja Marjatan tilalle pestataan neljän avustajan tiimi. Liikuntakyvyttömän elämää sanelee välttämättömyyksien ja tarkkojen aikataulujen rutiini. Arkisista seikoista kirjoittaminen aloittaa Nojosen surutyön. Kesällä hän kykenee jo muistelemaan vaimoaan. Ensin puhuttelut ovat sinä-muodossa, mutta jouluun mennessä Marjatasta aletaan puhua Marjattana. Pian kirjailija alkaa hapuilla fiktion suuntaan. Huomiota herättää balladinomainen tarina karhusta ja naarassudesta.


OIKARINEN, Pirkko
Surun kipeä kosketus: ensimmäinen vuosi, 2018
Tämä kirja on tarkoitettu vertaistueksi ja toivoksi heille, jotka ovat menettäneet rakkaan puolisonsa yhtäkkiä, varoittamatta. Kirjoittaja puhuu avoimesti omakohtaisesta kokemuksestaan, surutyöstä ensimmäisenä vuotena. Se on varmasti samankaltainen, on sitten kyseessä sairaus, ruumiillinen tai henkinen tapaturma. Yhteinen tekijä on alkushokki. Ensimmäinen vuosi on kirjoittajan mukaan vaikein. Siitä alkaa toivo ja toipuminen, varovainen näkymä tulevaisuuteenkin!”Menetin rakkaan puolisoni yhtäkkiä sydänkohtaukseen. Hän oli 42-vuotias. Sain tämän kirjan käsikirjoituksen luettavakseni. Tällainen vertaistuki oli uskomattoman lohduttava ja toivoa antava. Kiitos, Pirkko, korvaamattomasta avustasi!” Kaisa Alare, luokanopettaja, 41v (Lähde: adlibris.fi)


PEART, Neil
Ghost Rider – Taipaleita toipumisen tiellä, Paasilinna 2012
Rushin rumpali Neil Peart kertoo surustaan menetettyään ensin tyttärensä auto-onnettomuudessa ja vähän ajan kuluttua siitä myös vaimonsa. Hän hyppäsi moottoripyörän selkään ja matkasi yhteensä 88 000 kilometriä pitkin Kanadaa, Yhdysvaltoja ja Etelä-Amerikkaa, vailla varsinaista päämäärää. Matkallaan hän kirjoitti päiväkirjaa. Vuoden mittaiselle matkalle sisältyy paljon tunteita, edistysaskeleita ja takaiskuja. Matkallaan hän onnistui löytämään uudelleen elämänilonsa ja merkityksen elämälleen.


PYSTYNEN, Tiina
Leskikuningattaren muistelmat: kertomuksia kuolemanjälkeisestä elämästä, 2008
Leskikuningattaren muistelmissa Tiina Pystynen heittäytyy täysillä. Miehen kuoleman synnyttämät tunteet puskevat kirjassa esiin rujonkauniina kuvina ja teksteinä, joissa ei piilotella leskeksi jääneen naisen rienaavimpiakaan ajatuksia, tekoja ja tuntemuksia. Leski on yksin, vaikka elääkin kahden lapsensa kanssa. Kun ei ole miestä, on itse vastattava kaikesta. Arki on kamppailua ja surutyötä, jossa ”touhuaminen estää lesken sydämen särkymisen”. Elämä on silti nyt, ja olemassaolo on kohdattava joka päivä. Leskikuningattaren muistelmat on omaääninen aikuisten kuvakirja, joka yhdistää karuuden ja hellyyden tavalla, joka tuottaa lukijalle puhdasta iloa.


SALLAMO-LAVI, Ainuirmeli & DANAKAS, Mari
Pieni surutarina, 2017
Pieni surutarina kertoo nuorena leskeytyneen naisen kokemuksista, kohtaamisesta edesmenneen puolison kanssa. Se on surutyö, jonka tarkoituksena on auttaa kohtalotovereita jaksamaan raskaan menetyksen jälkeen.Harso näkyvän ja näkymättömän maailman välillä on ohut. Kuolemaa ei ole, rakkaus on ikuinen.


SCHLEGEL-HOLZMANN, Uta
Ei yhteistä iltaa: siviilisääty: leski, 1993
Uta Schlegel-Holzmann oli 48-vuotias, kun hänen miehensä kuoli. Kirjassa hän käsittelee vaikeaa aikaa kuoleman jälkeen, ystävien ja tuttavien avuttomia reaktioita sekä syvää, kivuliasta yksinäisyyttä. Vähitellen hän oppii hyväksymään miehensä kuoleman ja omaksuu jälleen itsenäisen ja optimistisen suhtautumisen elämään. Kirja on apu kaikille, jotka ovat kokeneet vaikean menetyksen ja haluavat jälleen löytää tien takaisin elämään.


SUOMEN NUORET LESKET RY
Leskiopas-opas nuorena leskeytyneelle, 2010


TROPPER, Jonathan
Kuinka lähestyä leskimiestä, 2009
Sarkastinen mutta samalla viisas ja liikuttava kertomus paitsi läheisen menetyksestä, myös kolmekymppisen miehen tunnoista puun takaa tulevissa tilanteissa. (Lähde: karisto.fi)


TYLER, Anne
Jää hyvästi, Otava 2013
Aaron menettää vaimonsa tapaturmaisesti omalla kotipihallaan. Kuolemansa jälkeen Dorothy alkaa yllättäen ilmestyä Aaronin elämään, ja Aaron alkaa odottaa näitä tapaamisia ja heidän käymiä keskusteluja. Kirja on kertomus miehen surutyöstä vaimon kuoleman jälkeen.


VUORIA, Pekka
Lesken päiväkirja, 2002


WITH, Mikko
Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta, 2019
Kolmen alaikäisen lapsen perusterveellä äidillä todetaan kuukauden sisällä kaksi eri syöpää. Miksi lapset luulevat syöpää koiranpennuksi? Perutaanko Kreikan matka? Voiko sytostaattikrapulassa imuroida? Täytyykö miehen lopettaa harrastukset? Saako seksiä ajatella? Milloin pääsee takaisin töihin? Mikä suunnistusrata kannattaa valita terminaalivaiheessa? Olisiko polttohautaus kiva? Paljonko vielä on aikaa? Tiinan rinta- ja munasarjasyöpä diagnosoidaan syksyllä 2008. Pian hän alkaa kirjoittaa suosituksi nousevaa blogiaan Vasen rintani ja muuta sairasta. Leikkauksia ja hoitoja seuraa kaivattu arki, jonka uusiutuva tauti katkaisee. Perinteisten keinojen ohella kokeillaan uutta geenilääkettä. Syöpä tulee osaksi hyvää elämää aina viimeiseen päivään asti. Vaimoni vasen rinta ja muuta sairasta on Tiinan miehen Mikon kirja. Tositarinaa kerrotaan kirjassa kaunistelematta sekä Tiinan että Mikon näkökulmasta kahdeksan vuoden ajan. Välillä naurattaa ja välillä itkettää. Lääkärinlausunnoista poimitut otteet tuovat mukaan myös hoitavan tahon näkemykset. (Lähde: akateeminen.com)


ÅBERG, Christer
Syvänteessä: läheiseni päätti kuolla – kuinka selvisin surussa, 2005
Itsemurha on hätkähdyttävä kokemus perheessä. Kirjoittaja toteaa eläneensä sokkivaiheen menetettyään vaimonsa äkillisesti. Hän tuskin olisi selvinnyt ilman aikuisten lastensa, ymmärtävän ystävän, joskus jopa tuntemattoman lähimmäisen tukea. Tapahtumasta on kulunut nyt seitsemän vuotta. Teoksen pohjana ovat päiväkirjat, joihin suruprosessin aikana kertyi mittava määrä tekstiä. Raskaasta aiheestaan huolimatta teos on valoisa ja rohkaiseva.



VANHEMMAN KUOLEMA


EHNQVIST, Johanna
Isää ei enää ole, 2007
Koskettava selviytymistarina elämän romahtamisesta uuden alkuun, kun puoliso ja isä sairastuu vakavasti ja menehtyy muutamassa kuukaudessa.


KLOOSTERMAN, Brigitte & Smith Czerniak, Ruth
Vaikeat jäähyväiset, Kristillinen kirja- ja musiikkikustannus 2010
Brigitte menetti alle kymmenen vuoden sisällä molemmat vanhempansa ja molemmat lapsensa eri tapahtumien johdosta. Kirjassaan hän käy läpi menetyksiä muistojen ja päiväkirjamerkintöjen kautta. Hän puhuu surutyöstään painottaen, että toipumisen kannalta on tärkeää antaa itselle aikaa surra menetystä. Brigitte toivoo kirjan tuovan toivoa ja uskoa siihen, että elämän mustimmistakin hetkistä voi selvitä, kun antaa itsensä surra, eikä yritä tukahduttaa tunteitaan.


LAAKSO, Seppo
Kitara soi niin hiljaa – miehet puhuvat surustaan, 2007
Kirjaan on koottu eri-ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien miesten surukokemuksia. Kokemuksistaan kertovat muun muassa eri-ikäiset leskeksi jääneet miehet, lapsensa menettänyt isä, itsemurhan tehneen veli ja vanhempansa menettänyt nuori mies. Lisäksi kirjan toimittanut Seppo Laakso kertoo omasta surutyöstään. Kirjan henkilöt haluavat omilla tarinoillaan auttaa ja rohkaista menetyksen kokeneita ja vertaistukea kaipaavia miehiä selviytymään surussaan.


LOE, Erlend
Muleum, Johnny Kniga 2008
18-vuotias Julie menettää koko perheensä lento-onnettomuudessa. Hänestä tulee hyvin yksinäinen ja itsetuhoinen, elämällä ei ole enää mitään merkitystä. Vuoden ajan hän kirjoittaa päiväkirjaa, jonka kautta voidaan seurata hänen selviytymistään surun keskellä. Vuoden sisälle mahtuu paljon itsetuhoisia ajatuksia ja tekoja, mutta myös elämänhalun palautumista ja merkityksen uudelleenlöytämistä. Vaikeaa aihetta käsitellään ajoittain huumorinkin avulla.


MOODYSSON, Lukas
Isän aika, Like 2011
Lähtiessään sairaalaan Lucas ottaa mukaansa sakkipelin. Turhaan. Isä kuolee, ennen kuin poika ehtii paikalle. Muistot alkoholisti-isän julmuudesta vyöryvät päälle, ja Lucasin elämä suistuu raiteiltaan. Alkaa maaninen matka Euroopasta Aasiaan, vimmainen yritys kirjoittaa menneisyys uudelleen.


PITKÄNEN, Seija
Turvallisesti perille, 2008
Isän sairastuminen, kamppailu syöpää vastaan, saattohoito, lopullinen ero ja surutyö kuvataan koskettavasti. Omaa suruaan läpikäyvä voi helposti samaistua Pitkäsen intiimin henkilökohtaiseen tekstiin. (Lähde: adlibris.com/fi/)


RIIKONEN, Teuvo
Isäni, miksi, 1996
Kirjoittaja kertoo isänsä itsemurhasta ja sen vaikutuksista hänen lapsuuteen ja koko elämään. Riikonen ei koskaan tavannut isäänsä, sillä tämä kuoli ennen kuin hän syntyi. Hän kertoo lapsuudestaan ilman isää, pohtii tunteitaan aina vihasta suruun ja anteeksiantoon. Kirjallaan hän haluaa tuoda toivoa kohtalotovereilleen.


SOUCY, Gaétan
Tulitikkutyttö, Gummerus 2001
Kirja on tarina muusta maailmasta eristyksissä eläneestä perheestä, jossa isä kuolee yllättäen. Perheen lapsilla on tähän asti ollut seuranaan vain toisensa ja ajanvietteenä isän suuri kirjasto. Nyt kun isä on poissa, heidän täytyy opetella elämään myös ulkopuolisessa maailmassa.



OPPAAT, TIETOKIRJAT JA MUUT SURUKIRJAT


AALTO, Kirsti
Saattohoito kuolevan tukena, 2013
Kirja koostuu asiantuntijoiden artikkeleista, ja käsittelee saattohoidon merkitystä sekä kuolevan että saattajan kannalta, kuolevan sielunhoitoa, surevan tukemista ja lohduttamista ja toivon ylläpitämistä kuolevan potilaan hoidossa.


AHO, Sulo
Surun puhuteltavana: omakohtaisia kokemuksia surusta, 1995
Jokainen suree omalla tavallaan, sillä suru on subjektiivista. Samaa poisotettua läheistä surraan eri tavoin. Mutta surussa on myös jotain samaa, siksi usein kaipaamme vertaistukea. Aho pohtii surun kohtaamista, murhetta ja toivoa omakohtaisten kokemusten kautta.


AHO, Annaliisa
Äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukeminen: hoitosuositus, 2018
Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö


ALA – KAPEE, Pirjo
Auringonpilkkuja, 2003
Kirjassa pohditaan maailman menoa, iloa, luopumista ja surua ja saadaan voimaa yhteisestä uskosta.


ANTTILA, Leena & SÄKKINEN, Marjatta
Hitaasti vaalenevat varjot: kirjoituksia surusta ja luopumisesta, 2008
Läheisensä menettäneet kertovat oman tarinansa surusta ja luopumisesta. He kertovat myös uskon merkityksestä surutyössä. Aiheena on myös suruprosessin kulku ja selviytymiskeinot surussa.


AYALON, Ofra
Selviydyn! Yhteisön tuki ja selviytyminen, 1995


BJÖRKLUND, Lars
Rakkauden varjo – sanoja surussa, 2007
Lars Björklund käy kauniin pelkistetysti läpi tätä surevan matkaa. Hänellä on taito löytää oikeat sanat ja lohduttaa tuputtamatta valmiita vastauksia. Kirja on lämmin kädenojennus tilanteessa, jossa sanat usein tuntuvat tyhjiltä. Kaunis, kuvitettu kirja sopii sekä surutyön tueksi että lahjaksi surukotiin. (Lähde: minervakustannus.fi)


CASTREN, Helena
Surukodin kirja, 2011
Sureva ei tunteiden ristiaallokossa aina säilytä normaalia toimintakykyään. Tarvitaan välittäviä lähimmäisiä sekä ohjeita ja neuvoja, miten aivan uudet, kipeät tehtävät tulisi hoitaa. Helena Castrén kirjoittaa lämmöllä, papin työssä ja psykoterapeuttina saamansa kokemuksen turvin. Hän opastaa, miten saada kiinni elämästä surun keskellä. Kirja tekee hallittavan tuntuisiksi asiat, jotka pitää ratkaista hautajaisten edellä. Castrén rohkaisee rakentamaan sellaisen surujuhlan, joka sopii omaisille parhaiten ja syvimmin kunnioittaa vainajan muistoa. (Lähde: adlibris.com/fi/)


CLEVE, Elisabeth
En stor och en liten är borta, 2002
En stor och en liten är borta är en berättelse inifrån barnpsykologens rum. I ord och bild skildras hur leken  läker sorgen, utifrån både den lille patientens och terapeutens perspektiv.


DIECKMANN, Maijaliisa
Kun toinen on poissa: yksin jääneen selviytymisen keinot, Mediapinta 2013
Kirja sisältää eri henkilöiden kokemuksia elämänkumppanin menettämisestä. Dieckmann on halunnut painottaa heille esittämissään kysymyksissä sitä, miten he ovat selviytyneet kokemuksesta. Heidän jakamistaan tarinoista voi löytää lohtua ja voimaa oman surun käsittelemiseen. Dieckmann on laittanut kirjan alkuun haastattelukysymykset, joihin tässä kirjassa kokemuksistaan kertovat henkilöt ovat vastanneet. Hän antaa myös lukijoille mahdollisuuden vastata kysymyksiin ja kertoa menetyksestään hänelle.


DODDS, Eija
Kammatkaa minun hiukseni: pohdintaa elämästä kuoleman kynnyksen molemmin puolin, Mediapinta 2011
Teoksessa kuvataan kuolevaa, kuolemista ja kuolemaa monesta näkökulmasta ennen ja nyt, erilaisissa elämäntilanteissa. Kirja on käypä manuaali paitsi kuollutta sureville omaisille ja kuolevien kanssa työskentelevälle hoitohenkilökunnalle, myös ihan jokaiselle meistä. Kirjoittaja on kuvataiteilija, joka on opiskellut pappisseminaarissa Saksassa ja toiminut uskonnonopettajana sekä saattokodissa vapaaehtoistyöntekijänä. (Lähde: adlibris.com/fi/)


DOLAN Yvonne
Pieni askel –Tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen, 1998
Käytännöllinen opaskirja sinulle, joka olet joskus elämässäsi kokenut jotakin järkyttävää, mutta et halua jäädä kokemuksesi vangiksi vaan löytää tien takaisin hyvään ja arvokkaaseen elämään. Samalla se on myös erinomainen oppikirja kaikille ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta kiinnostuneille ammattiauttajille, jotka kohtaavat työssään erilaisten traumaattisten kokemusten jälkivaikutuksista kärsiviä ihmisiä.


EHDER, Karl
Surutyöni testamentti, 2000


EKOLA, Hanna
Surulla on aikansa – Muistojeni kirja, Arkki 2008
Tämän kirjan avulla voi työstää omaa surua, Hanna Ekolan runojen ja pohdintojen sekä herkkien kuvien johdattelemana. Kirjassa on tilaa omille ajatuksille, muistoille ja valokuville. Voit tehdä tästä omannäköisesi surukirjan muistoksi menettämällesi ihmiselle. Kirja auttaa kirjoittamaan omista tunteista, vaikeimpia asioita kaihtamatta. Millainen oli menettämäsi läheinen? Miten hän kuoli? Millaista on suru? Kirja sopii työvälineeksi myös sururyhmille.


EKOLA, Hanna
Otan osaa suruusi, Aurinko Kustannus 2014
Läheisen ihmisen kuolema on elämän syvimpiä ja voimakkaimpia kokemuksia. Siksi surun läpikäymiseen tarvitaan paljon tilaa ja paljon aikaa. Surun kohtaamisessa auttavat sanat, jotka kumpuavat toisen omasta kokemuksesta. Jokaisen suru on omanlaisensa, mutta saman kokeneen vierellä kulkijan ajatukset voivat auttaa ymmärtämään omaa suruaan. (Lähde: booky.fi)


ELSTAD, Gunnar
Kun elämä satuttaa, 2003
Kukaan ei kulje elämän läpi ilman kolhuja, satuttavia ja kipeitäkin kohtaloita. Tässä kirjassa norjalainen teologi, sielunhoidon opettaja ja informaatikko käsittelee erilaisia elämän kriisejä, kuten lähipiirissä tapahtunutta itsemurhaa tai sukupuolisia loukkauksia. Itsenäinen jatkoteos tekijän aikaisemmalle kirjalle Tunne itsesi – tunnista tunteesi elämäntaitosarjassa ”Rohkaiskaa toisianne”. Kirja sopii sekä apua etsivälle että lähimmäiselle, joka haluaa auttaa.


ENGBLOM, Katariina & LEHTONEN, Elisa
Läsnä ja lähellä – Opas kuolemaa ja surua kohtaaville vapaaehtoisille, Eläkeliitto 2010
Opas on osa Eläkeliitossa 2008-2010 toiminutta Läsnä ja lähellä -hanketta, jossa tuettiin vapaaehtoisia surun ja kuoleman kohtaamisessa. Opas tarjoaa tietoa ja käytännönläheisiä neuvoja kuolevia ja surevia kohtaaville vapaaehtoisille, omaisille ja eri alojen ammattilaisille.


ENGSTRÖM, Katarina
Surukirja, 2004


ERJANTI, Helena & PAUNONEN-ILMONEN, Marita
Suru ja surevat – Surevien hoitotyön perusteet, 2004
Kirja pureutuu syvälle surun olemukseen kuvaamalla luopumista ja surusta selviytymisen strategioita surevan näkökulmasta. Surun ymmärtäminen auttaa kohtaamaan ja tukemaan perheitä ja eri-ikäisiä surevia, joiden voi olla itsekin vaikea hahmottaa suruaan. Keskeisenä ajatuksena läpi koko kirjan on, että suru voidaan jakaa ja sitä voidaan lievittää keskustelemalla. Tärkeää on tukea surevaa itseään luopumista seuraavassa muutoksessa ja kasvussa. Kirja ohjaa auttamaan surevaa vuorovaikutuksen keinoin. Lisäksi lukija haastetaan pohtimaan surua aitojen surukokemusten kautta. Suru ja surevat tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia auttaa ja hoitaa surevia.


FEENIKS HANKE, TURUN KRIISIKESKUS
Läheisen menetys – palveluopas auttajille, 2010
Palveluopas on tarkoitettu työntekijöille, jotka kohtaavat työssään läheisensä menettäneitä ihmisiä. Palveluoppaaseen on kerätty Turun alueelta sekä valtakunnallisesti löytyvät palvelut, joihin voit ohjata läheisensä menettäneen asiakkaaksi.


FISKE, Heather
Elämästä on kysymys ­– itsemurhakriisin ratkaisukeskeinen hoito, Lyhytterapiainstituutti Oy 2015.
Myötätuntoinen teos, joka herättää toivoa lukijassa. Se opastaa meitä alalla työtä tekeviä ymmärtämään, miten voimme erilaisten hienovaraisten voimavara- ja ratkaisukeskeisten työkalujen avulla sekä asiakkaiden sosiaalista verkostoa hyödyntäen auttaa asiakkaitamme vapautumaan toivottomuudesta ja löytämään uusia syitä elää.


FORSSTRÖM, Sari, FRANSKI, Rauni & TAMMINEN, Sirkka
Surunauhalla sidotut – läheisen itsemurha ja vertaistuki, 2007
Joka vuosi arviolta 1000 suomalaista tekee itsemurhan. He jättävät jälkeensä tuhansia surevia läheisiä. Itsemurha herättää jäljelle jääneissä kysymyksiä, surua, syyllisyyttä ja häpeää. Surunauhalla sidotut käsittelee läheisen itsemurhaa ja kertoo, miten viiltävästä tuskasta voi selvitä, kun mahdollisuus hyvästijättöön on riistetty. Surunauha – Itsemurhan tehneiden läheiset ry:n 10-vuotisjuhlakirja tarjoaa samastumiskohteen, tietoa ja apua. Kirjan kirjoittajat ovat läheisensä itsemurhan kokeneita omaisia ja itsemurhan aiheuttamaan suruun, shokkiin ja vertaistukeen perehtyneitä ammattilaisia. ”Siitä, mistä ei voi puhua, ei voi vapautua.”


GRABER, Ann V
Matka kotiin: valmistautuminen elämän perimmäiseen seikkailuun, RKS Tietopalvelu 2011
Tässä kirjassa Ann Graber vie lukijan kiehtovalle matkalle: ensin omaan kohtaamiseensa kuolevaisuuden kanssa, kun hän vakavasti vammautuneena kävi hyvin lähellä kuolemaa ja oivalsi, miten kuolema on vain alku olemassaolomme jatkuvuudessa; sitten auttamaan muita kohtaamaan kuoleman prosessi ja siihen liittyvät pelot. Lopuksi seuraamme Kayn rohkeaa kulkua ja valmistautumista elämän viime vaiheisiin. Lukija saa mahdollisuuden osallistua hänen siirtymiseensä Valoon. Kirjassa on myös esimerkkejä tavoista, miten muistaa kuolleen läheisen elämää – ja samalla lohduttaa menetyksen kärsineitä.


GRÖNLUND, Elina & HUHTINEN Aili
Kuolevan hyvä hoito, 2011
Teos on tarkoitettu hoitotyötä ja kuolevan hoitoa opiskeleville. Se soveltuu erikoistumis- ja täydennyskoulutukseen sekä työelämässä oleville hoitotyöntekijöille. Teos antaa tärkeää tietoa kuoleman kohtaamisesta myös fysioterapeutin, sosiaalihoitajan, seurakunnan työntekijän ja vapaaehtoistyöntekijän näkökulmasta.


GUGGENHEIM, Bill & GUGGENHEIM, Judy
Koskettava kokemus –  lohdullinen yhteys läheisen kuoleman jälkeiseen elämään, 2011
Bill ja Judy Guggenheim ovat keränneet kirjaansa yli 350 tarinaa tavallisilta ihmisiltä, jotka ovat saaneet viestin jo kuolleelta läheiseltään. Monet kertoivat tällaisen kokemuksen olleen kuitenkin hyvin myönteinen ja koskettava – se on usein ollut täynnä toivoa ja rakkautta ja tuonut lohtua kaipaamaan jääneen elämään.


HAKOLA Outi, KIVISTÖ Sari & MÄKINEN Virpi (toim)
Kuoleman kulttuurit Suomessa, 2014
Kuoleman kulttuurit Suomessa pohtii suomalaisen kuoleman erityispiirteitä, kuoleman kokemusta, kuolevan kohtaamista sekä kysymyksiä itsemurhasta ja kuoleman jouduttamisesta. Esille tulevat myös koulusurmat, sodan uhrien tunnistaminen ja urheilusankarin kuolemalle annetut merkitykset. Teoksen kirjoittajat edustavat laajasti eri tieteenaloja lääketieteestä ja mediatutkimuksesta teologiaan ja uskontotieteeseen. (Lähde: gaudeamus.fi)


HALME, Liisa
Kun Sampo on poissa, 2003
Kirja on surukirja, jonka Liisa Halme on kirjoittanut kuolemansurun omakohtaisesti kokeneena. Kirja kuvaa äidin ja perheen tuskaa, mutta myös surun määrätietoista työstämistä. Kirja auttaa ymmärtämään lapsen menettämiseen liittyvän surun ja yleensäkin kuoleman surun eri vaiheita, mutta paljastaa myös jokaisen vaiheen uuvuttavuuden. Kirja on tarkoitettu vastaavaan elämäntilanteeseen joutuvalle sekä jokaiselle, joka haluaa tai jonka tarvitsee ymmärtää, miten vaativa prosessi on lapsen menettämiseen liittyvä surutyö.


HALTTUNEN, Ulla & TÄHTINEN, Paula
Matka valoon – Kriisistä voi toipua, Karas-Sana 2014
Kirja on kirjoitettu ryhmäaineistoksi, mutta sitä voi käyttää myös henkilökohtaisessa työskentelyssä. Kirjassa käydään läpi erilaisia kriisejä, traumatisoitumista ja toipumista.


HAMMARLUND, Claes-Otto
Kriisikeskustelu: kriisituki, jälkipuinti, stressin ja konfliktien käsittely, 2010
Kriisikeskustelu-teoksessa Claes-Otto Hammarlund käy systemaattisesti ja havainnollisesti läpi erilaisia kriisituen ja konfliktinkäsittelyn menetelmiä. Lisäksi hän esittelee malleja, joiden avulla voi selviytyä psyykkisestä stressistä ja käsitellä sitä. Teos on hyödyllinen monissa tilanteissa – sekä työelämässä että koulutuksessa. Se on ehdoton apuväline kaikille hoito- ja hoivatyön, järjestyksenvalvonnan, pelastustyön ja sosiaalityön ammattilaisille sekä kouluissa ja kirkon palveluksessa työskenteleville.


HARMANEN, Eija, HURMERINTA, Eeva-Liisa, KOPONEN, Pauliina & RAUTAMA, Toivo
Kuuletko, kun kysyn ja huudan? Opas sururyhmän ohjaajalle, 2008


HAUHIO, Elisa
Suru, 2008


HEDRENIUS, Sara & JOHANSSON, Sara
Kriisituki, Tietosanoma 2016
Kriisituki on kirja sairaanhoitajille, poliiseille, sosiaalityöntekijöille, psykologeille, lääkäreille, opettajille ja muille, jotka kohtaavat työssään tukea tarvitsevia ihmisiä, olipa kysymys sitten vakavien diagnoosien vastaanottamisesta tai onnettomuuksista, väkivallasta tai muista vaikeista kokemuksista selviämisestä. Tutkimuksiin ja kirjoittajien omiin käytännön kokemuksiin pohjaava kirja kertoo, kuinka ihminen reagoi vaikeita asioita kohdatessaan ja kuinka ammattilainen voi antaa näissä tilanteissa kriisitukea. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten kanssa toimimiseen sekä siihen, että ammattilaisten on pidettävä huolta myös itsestään ja toisistaan.


HEISKANEN, Ruth (toim.)
Kuolema elämän keskellä, 1985


HEISKANEN, Tarja
Viimeinen ratkaisu? Kokemuksia ja näkemyksiä itsemurhan syistä, ehkäisystä, avunsaannista ja asenteista, 2007
Miksi hätää ei oteta vakavasti? Miksi apua ei saa ajoissa? Miksi itsemurhaa yrittäneitä ja itsemurhan tehneiden läheisiä kohdellaan huonosti? Miksi moni joutuu kantamaan syyllisyyden ja häpeän taakkaa? Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen Itsemurhan voi ehkäistä -tiedonkeruukampanjassa ihmisten kokemuksista piirtyy vahva todistusaineisto. Sen ytimenä kulkee kolme keskeistä asiaa: apua on usein lähes mahdoton saada, kohtelu on monesti täysin kohtuutonta ja itsemurhavaarassa olevan hätää ei oteta todesta. Jos viesteihin suhtaudutaan vakavasti, ehkä silloin jokaisella olisi joku, joka tarttuisi käteen ja sanoisi: älä tee sitä.


HEISKANEN, Tarja (toim.)
Särkynyt sydän. Omainen ja itsemurha, 1996
Palkittu teos kertoo itsemurhan monet syyt ja seuraukset. Omainen jää usein yksin surun ja ahdistuksen keskelle. Mistä hän saa tukea. Mikä auttaa. Omaisten kirjoitusten lisäksi asiantuntijakirjoittajina ovat mm. Kalle Achté, Anni Kauppinen, Jouko Lönnqvist, Liisa Ollikainen, Raili Rinne.


HEISKANEN, Tarja (toim.)
Kun siivet kantavat, 1997
Kirja sisältää Kun siivet kantavat -kirjoituskilpailun kolme palkittua ja valikoiman koskettavimpia tai yllättävimpiä elämäntarinoita.


HULMI, Heli
Kuoleman horisontti ja kirjoitus, 2012
Miten käsitellä kuolemaa kirjoittamalla? Millaisia uskonnollisia rituaaleja kuolemaan liittyy? Ovatko edesmenneet läheisemme jossakin vielä? Miten kirjailijat sanoittavat näkymätöntä? Heli Hulmi liikkuu lyyrisellä herkkyydellä elämän selittämättömällä alueella. Esseenomaisessa kirjassa yhdistyvät konkreettiset kirjoitustehtävät runolliseen ilmaisuun ja hengellis-eksistentiaaliseen pohdintaan. Hulmi käsittelee myös häntä inspiroineiden kirjailijoiden, kuten Tomas Tranströmerin, Raija Siekkisen ja Bo Carpelanin tekstikatkelmia.


Hädän hetkellä
Psyykkisen ensiavun opas (toim. Saari, Salli ym.), Duodecim ja Suomen Punainen Risti, 2009
Kirjan tavoitteena on saada lukija kiinnostumaan psyykkisen ensiavun taidoista tilanteissa, joissa kohdataan järkytyksen kokeneita ihmisiä. Psyykkinen ensiapu on kansalaistaito ja opas rohkaisee jokaista auttamaan ja tukemaan läheistä järkyttävän tapahtuman yllättäessä. Psyykkisen ensiavun turvallisia toimintatapoja voidaan ennakolta harjoitella, oppia ja näin myös saada rohkeutta auttamiseen. Opas on tarkoitettu oppikirjaksi henkisen tuen kursseille, ensiapukursseille, itseopiskeluun ja psyykkisen ensiavun taitojen ylläpitoon. Opas soveltuu myös käsikirjaksi psyykkisen ensiavun auttamistilanteita varten kotiin, työpaikoille, kouluihin ja terveyskeskuksiin. Kirjan ovat laatineet Duodecim ja Suomen Punainen Risti.


Hännikäinen, Katariina & Laapio, Marja-Liisa & Liirus-Mäkelä, Virpi & Nurminen, Eeva (toim.), Sininauhaliitto
Päihdekuolema ja vaiettu suru, 2017
Kirja auttaa etsimään ammatillista herkkyyttä kohdata päihdekuolema ja siihen kätkeytyvä monisyinen suru. Käsikirjassa asiantuntijat kertovat, mistä tässä surussa on kyse ja minkälaisia suruprosesseja omaiset käyvät läpi. Kirjaan on koottu myös päihteisiin läheisensä menettäneiden kertomuksia kokemuksistaan, tunteistaan ja elämässä eteenpäin pääsemisestä. Päihdekuolema ja vaiettu suru tarjoaa esimerkkejä tavoista käsitellä surua ja muistaa vainajaa kaikkien elämää – ja kuolemaa – kunnioittavilla tavoilla.


HÄNNINEN, Juha
Kuolemme vain kerran, 2019
Kirja kaikille kuolevaisille.Kirja esittelee 25 vuotta saattohoitotyötä tehneen lääkärin kokemuksia ja näkemyksiä kuolemisesta. Koska kuolemassa ei ole toista mahdollisuutta, on hyvä kuolla kerralla hyvin, jos mahdollista. Kuolemasta voi puhua ja siihen voi valmistautua. Vaikka kuolemaan liittyy surua, se voi olla myös läheisille kokemus, joka kannattelee myöhemmässä elämässä.


Häpeästä myötätuntoon
Näkökulmia vakavaan traumatisoitumiseen (toim. Suokas-Cunliffe, Anne), Traumaterapiakeskus, 2015
Kirja tuo kaivattua suomalaista näkökulmaa vakavaan traumatisoitumiseen, jonka syistä ja hoidosta on Suomessa kirjoitettu vähän.  Kirja koostuu 19 suomalaisen psykoterapeutin ajankohtaisista artikkeleista.  Kirjoittajat edustavat lähtökohdiltaan eri psykoterapiasuuntauksia ja heillä kaikilla on pitkä kliininen kokemus sekä laaja traumapsykoterapian asiantuntemus. Artikkeleissa tarkastellaan vakavaan traumatisoitumiseen liittyviä kysymyksiä monipuolisesti niin psyykkisellä, neurologisella, sensomotorisella kuin yhteiskunnallisellakin tasolla.


JAEGER, Helen
Surusta toivoon – eheytymisen polkuja, 2007
Suru tulee jokaisen elämään jossain vaiheessa. Se voi tulla yllättäen tai hiljalleen. Syitä suruun on monia: sairaus, läheisen kuolema, avioero… Jaeger hahmottelee kirjassaan polkuja, joiden kautta on mahdollista kulkea kohti eheyttä. Hän kirjoittaa oman surutyönsä pohjalta, ja toivoo kirjan olevan kuin luotettu ystävä, jonka seurassa on vapaa kokemaan ja ilmaisemaan kaikkia mieleen nousevia ajatuksia ja tunteita. Kirja jakautuu yhdeksään osioon, jotka kukin sisältävät johdannon, Raamatun tekstin ja siihen liittyvät kysymykset, mielikuvaharjoituksen, rukouksen, runon ja suruun liittyviä sitaatteja.


JAKOBY Bernard, Tapani Antti
Tien tuolle puolen: miltä kuoleminen tuntuu, 2012
Rajakokemusten lisäksi teos käsittelee surutyön vaiheita ja kuoleman kokemusta universaalina, uskonnollisena ja historiallisena ilmiönä. Kirja kertoo myös kuoleman tutkimuksesta ja tutkimusten perusteella laaditusta saattohoitomallista, jossa sekä kuoleva että omaiset otetaan huomioon ja heitä tuetaan koko prosessin ajan. Jakoby korostaa, kuinka tärkeää on suoda jokaiselle mahdollisuus arvokkaaseen kuolemaan ja vapaus päättää, milloin ei enää halua elämää jatkettavan keinotekoisesti.


JAMES John W & FRIEDMAN Russell
Surun työstäminen. Toimintaohjelma kuoleman, eron tai muiden tunneperäisten menetysten työstämiseen, 2010
Kirja tarjoaa toimintaohjelman surun työstämiseen. Kirjoittajat ovat tehneet yli 30 vuotta töitä surutyön parissa ja pohjaavat paljon myös omiin kokemuksiinsa. Toinen heistä on kokenut vaikean avioeron ja toinen läheisen kuoleman. Toimintaohjelman tarkoitus on auttaa surua käsittelevää saamaan tarmonsa ja elämähalunsa takaisin.


JANIN Carlos, Dougan Anne
Itsemurhan sanakirja, Radium-kirjat 2014
Tälle itsemurhista kootulle sanakirjalle sopisi vallan mainiosti nimeksi myös ”Tuhat ja yksi itsemurhaa”, sillä sen itsemurhista rakennettuun monisyiseen labyrinttiin on eksynyt muiden mukana esimerkiksi lukuisia romaanien sankareita, kirjailijoita, mytologisia taruolentoja, oopperoiden sekä elokuvien fiktiivisiä itsemurhantekijöitä ja jopa yksittäisiä maitakin. Carlos Janín syntyi Pamplonassa vuonna 1944, opiskeli romaanista filologiaa Salamancan yliopistossa, väitteli tohtoriksi Montpellierissä Ranskassa ja on opettanut espanjalaista kirjallisuutta sekä kääntämistä Lyonin yliopistossa aina vuoteen 2008 saakka. (Lähde: booky.fi)


JÄRVELÄINEN, Matti
Elämä jatkuu: surukodin kirja, 2004
Matti Järveläisen kirjanen tukee ja lohduttaa läheisiään surevia omaisia. Kirjassa on myös käytännöllisiä neuvoja hautajaisten järjestelyyn. Kuolemantapauksen sattuessa omaiset tarvitsevat käytännöllisiä neuvoja mutta myös tukea ja lohtua surussaan. Kirjassa molemmat näkökohdat on otettu huomioon. Konkreettisten neuvojen lisäksi se tuo esiin sielunhoidollisen uskon näkökulman. Matti Järveläinen on Kuopion tuomiorovasti. (Lähde: booky.fi)


JÄRVI, Ulla
Syntymätön: tietoa ja kertomuksia keskenmenosta, 2007
Joka viides nainen joutuu elämänsä aikana kokemaan keskenmenon. Yleisyydestään huolimatta keskenmeno on yhä varsin vaiettu asia. Siitä ei välttämättä puhuta perheen ulkopuolella, ja usein pariskunta jää kovin yksin menetyksensä kanssa. Keskenmenossa on kysymys paljon muustakin kuin vain keskeytyneestä raskaudesta. Tätä ei aina ymmärretä. Moni keskenmenon kokenut nainen tuntee jopa terveydenhuollossa tulleensa huonosti kohdelluksi. Syntymätön kertoo keskenmenosta sekä fyysisenä että psyykkisenä tapahtumana. Siihen on koottu keskeinen tieto keskenmenon syistä ja hoidosta. Surutyötä kuvataan naisen, miehen ja läheisten näkökulmasta. Mukana on myös aitoja kertomuksia siitä, miltä keskenmeno tuntuu. Kirja on tarkoitettu tietolähteeksi ja vertaistueksi keskenmenon kokeneille ja heidän läheisilleen sekä terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille.


JÄRVI, Elina & POPPIUS, Olga
Elämäni ennen kuolemaa, 2017
Elämäni ennen kuolemaa kertoo 15 suomalaisen kokemuksista elämän rajallisuuden kohtaamisessa. Kirja koskettaa lukijoitaan voimakkailla elämäntarinoillaan. Kuoleman kynnyksellä tai läheisen vaikean kriisin edessä ihminen joutuu punnitsemaan, mikä on minkäkin arvoista. Mitä jää kun lähden? Tai jos saan toisen mahdollisuuden, kuinka haluan sen käyttää? Tarinansa kertovat mm. päihdeongelman kanssa kamppailleet muusikot Jussi Kinnunen (Hassisen Kone, Ismo Alanko Säätiö) ja Ville Laihiala (Sentenced, Poisonblack), Mikkelin vuoden 1986 räjähdyksessä loukkaantunut poliisi Jussi Makkula, entinen base-hyppääjä Iiro Seppänen ja vammaislumilautacrossin maailmanmestari Matti Suur-Hamari.


KANERVA, Eeva (toim.) Helsingin yliopisto, käytännöllisen teologian laitos
Toivoa ja tukea itsemurhakriisissä, 2008
Artikkeliteos sisältää ainutlaatuista aineistoa itsemurhan tehneiden läheisten, vertaistukijoiden ja työntekijöiden sekä itsetuhoisen ihmisen mietteistä ja kokemuksista. Se on tehty kaikille, jotka omakohtaisesti, läheisenä tai työssään ovat itsemurhakriisiä koskevien kysymysten äärellä, tai jotka haluavat tietää, mitä kaikkea itsemurhakriisin kohtaamiseen liittyy. Kirja on syntynyt käytännöllisestä ajatuksesta tukea ihmisiä vaikeissa olosuhteissa. Toisaalta kirja on tehty siksi, että tietoisuus aihepiirin luonteesta leviäisi mahdollisimman laajalle.


KARKOLA, Kari
Kuolemalla on tarina: oikeuslääkäri selvittää, 2006
Mitä oikeuslääkäri oikeasti tekee? Tätä kiehtovaa ja ehkä pelottavaakin ammattia kuvaa persoonallinen ja runsaasti tarinoita sisältävä kirja. (Lähde: booky.fi)


KARKOLA, Kari
Kuolema: oikeuslääkäri selvittää, 2011
Mitä tapahtuu, kun kuolinsyy selvitetään oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen avulla? Pitkän työuran oikeuslääkärinä tehnyt Kari Karkola kertoo moninaisista kuolemantapauksista, joita hän on ollut mukana selvittämässä. 15 000 ruumiinavauksen joukkoon mahtui myös erikoisia tapauksia, kuten kolminkertainen itsemurha ja tyhjä ruumis.


KILPELÄINEN, Irja
Sinun kanssasi surussa, 1989
Rakastetun sielunhoitajan surukirjaklassikko.


KILPELÄINEN, Tapani
Itsemurhan filosofia, 2012
itsemurhaa on käsitelty filosofiassa hämmästyttävän vähän, ja silloinkin useimmiten yksinkertaisesti sallien tai tuomiten. Aristoteles ja Kant vastaan, Hume puolesta. Mutta itsemurha välttää yleistykset ja kategorisoinnit: se muodostaa ongelman, joka on ajateltava jokaisessa yksittäistapauksessa uudelleen. Itsemurhan filosofia on ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys itsemurhasta filosofisena ja käsitteellisenä ongelmana. (Lähde: booky.fi)


KOMULAINEN, Inkeri
Suru helpottaa, ikävä jää, Neirol-kustannus 2009
Inkeri Komulaisen novelleissa palaa näennäisesti leppoisan ja kiireettömän kerronnan pinnan alla tuli, joskus hiljaisella liekillä, joskus roihuna. Tarinat kertovat pieniä katkelmia elämästä suurella inhimillisyydellä ja myötätunnolla, ymmärtäen, että mitä ihmiset tekevätkin, miten muita kohtaan käyttäytyvät, heidän syynsä voivat jäädä arvoitukseksi. Niin muille kuin heille itselleenkin – myös lukijoille.


KONTRO, Miia
Portilla – suomalaisia kuolemanrajakokemuksia
Kuolema on siirtymistä tuntemattomaan. Se on luopumista, loppumista, katoamista. Jotkut meistä käyvät kuoleman portilla elämänsä aikana ja palaavat takaisin. Kuolemanrajakokemus voi tapahtua ihmisen ollessa hengenvaarassa tai vaikka nukkuessa, eikä kokemuksia ole pystytty selittämään psykologisilla, fysiologisilla, neurokemiallisilla tai -anatomisilla teorioilla. Portilla sisältää 22 kertomusta kuolemanraja-kokemuksista. Kokemuksen läpikäyneet ihmiset kertovat matkasta tuonpuoleiseen ja pohtivat, miksi se tapahtui juuri heille, millaista se oli ja mitä siitä seurasi. Vaikka kokemuksissa on samankaltaisia piirteitä, jokainen kertomus on ainutlaatuinen. Portilla käynti ei unohdu koskaan mielestä vaan muuttaa kokijan ajatuksia elämästä ja kuolemasta. Moni tuntee henkisyyttä, kiitollisuutta ja sisäistä rauhaa. Joku on lakannut pelkäämästä kuolemaa ja ymmärtänyt iloita elämästä. Vielä ei ollut aika lähteä.


KOPONEN, Juha
Kuolinpesän osakkaan opas, 2010
Kuolinpesän osakkaan opas on kuolinpesän verotusta ja juridiikkaa käsittelevä käytännönläheinen perusteos. Se sisältää vastauksia kysymyksiin, joita kuolinpesissä yleisimmin nousee esille. Kirjassa kerrotaan lyhyesti sekä pesän osakkaiden oikeuksista että velvollisuuksista. Oppaan tärkeimpiä osa-alueita on kuolinpesän verosuunnittelu, jota varten annetaan runsaasti vinkkejä. Julkaisu on suunnattu kuolinpesän talousasioita hoitaville maallikoille ja ammattilaisille.


KORPELA, Salla
Hän on poissa: opas hautajaisten järjestäjälle, 2005
Kirja lähestyy hautajaisten järjestämistä sekä käytännön että surutyötä tekevän omaisen näkökulmasta. Kirjassa on runsaasti tietoa hautajaisista ja vinkkejä siitä, kuinka ne voi järjestää persoonallisesti ja läheisen muistoa kunnioittaen. Kirja opastaa, mihin kaikkeen omat voimat riittävät ja mitä kannattaa tehdä itse. Koskettavilla hautajaisilla on läheisensä menettäneen ihmisen selviytymistä ja surutyötä tukeva merkitys. Kirjassa on runsaasti tosielämän kertomuksia, joissa ihmiset kuvailevat, kuinka he ovat toimineet läheisen kuolemaan liittyvissä tilanteissa. (Lähde: biblia.fi)


KOSKELA, Harri
Lapseni elää aina sydämessäni: lapsen menetyksen merkitys vanhemman spiritualiteetin muotoutumisessa, 2011
Väitöskirjan tekijällä, Harri Koskelalla, on omakohtainen kokemus lapsen menetyksestä. Hän lähestyy tutkimuksessaan vanhempien kokemusta kokonaisvaltaisesti. Lähdemateriaalina ovat vanhempien lähettämät kirjeet. Tutkimus on lajissaan ensimmäinen Suomessa. Koskela tarkastelee väitöstyössään lapsen menetyksen vaikutuksia vanhemman spiritualiteettiin ja vanhemman suhtautumista menetykseen. Tarkastelun kohteena ovat myös vanhempien käyttämät hengelliset ja psyykkiset selviytymiskeinot. Tutkimus tarjoaa tietoa surun ja kuoleman kohtaamisesta auttamistyössä mukana oleville. Erityisesti seurakuntien ja hoitoalan työntekijät voivat käyttää tutkimustuloksia lapsensa menetystä surevan vanhemman hengellisten ja henkisten prosessien ymmärtämisessä. (Lähde: sakasti.evl.fi)


KOSKENNIEMI, Lauri
Et ole yksin, 1993 (leski)
Teos sisältää lyhyitä tekstejä, jotka saavat syvyytensä omakohtaisista kokemuksista. Kirjan hartaustekstit ovat syntyneet vähitellen kirjoittajan vaimon muiston äärellä. Siksi ne ovat erityisen koskettavia ja lohduttavia, ne jakavat yhteistä kokemusta. Suru on läsnä kaikkien elämässä, mutta jakamalla surun koemme pääsevämme lähemmäs toista ihmistä. Kirja on lohduttava lahja lähimmäiselle, joka on surun sylissä. (Lähde: adlibris.com/fi/)


KREULA, Rita
Kuvittelenko, vai kuoliko jotain? 2008
Kuvittelenko vai kuoliko jotain? -kirjaan on koottu yli 25 naisen kokemuksia arasta ja hyvin vaietusta aiheesta, raskauden keskeytyksestä sikiöpoikkeavuuden vuoksi.  Kirja koostuu Enkelinkosketusvertaistukiryhmään kuuluvien naisten kokemuksista, tuntemuksista ja ajatuksista. Kirja sisältää myös tietopaketit sikiöpoikkeavuuksista sekä niiden seulontamenetelmistä, että itse keskeytyksestä toimenpiteenä. Ei tiedä mistä pitäisi alkaa ja mitä tehdä. Kirja lähestyy hautajaisten järjestämistä sekä käytännön että surutyötä tekevän omaisen näkökulmasta. Kirjassa on runsaasti tietoa hautajaisista ja vinkkejä siitä, kuinka ne voi järjestää persoonallisesti ja läheisen muistoa kunnioittaen.


KÜBLER-ROSS, Elisabeth & KESSLER, David
Suru ja surutyö, 2006
Lääkäri Elisabeth Kübler-Ross ja saattohoidon uranuurtaja David Kessler käsittelevät kirjassaan läheisen kuoleman aiheuttamaa surua, omia kokemuksiaan surutyöstä hyödyntäen. Heidän mukaansa suruun sisältyy viisi vaihetta: kieltäminen, viha, kaupankäynti, masennus ja hyväksyminen. Myötätuntoiset ohjeet ja tapauskohtaiset esimerkit auttavat käsittelemään ja ymmärtämään omia tunteita. Kirja sopii avuksi katastrofin, menetyksen ja luopumisen kohtaamisessa. Se on tarkoitettu sekä terveydenhuollon ammattilaisille että surua työstäville ihmisille.


KUOPPALA, Pertti
Arjen pieni pikkurilli, 2007
Teos on kirjoittajan omasta elämästä ja sen kohokohdista, myöskin menetyksistä. Se kertoo sukupolvien välisestä ketjusta, jossa suvun nuorin jäsen pitää pikkurillillään tiukasti vaarin omasta pikkurillistä kiinni heidän nukkuessaan päiväunia viikkoa ennen tsunamia. Paratiisisaaren rantaan iskenyt hyökyaalto murskasi unelman riistämällä pikku-Aren isänsä sylistä. Kirja on erilaisten tunteiden sävyttämää vuoropuhelua isän ja tyttären välillä katastrofin jälkeen. Se on tarina kirjoittajan omasta ja Tuulan perheen selviytymisestä, mukana tuttujen ja läheisten, mutta aivan vieraidenkin ihmisten antama suurenmoinen tuki. Kirjoittaja haluaa omien kokemustensa pohjalta kannustaa kuitenkin erilaisissa elämän myllerryksissä kamppailevia lukijoita kirjan lopussa rohkaisemalla heitä: ”Aina on toivoa”.


KYYHKYNEN, Tapio
Suru elämän työkaluna, 2010
Läheisen kuoleman aiheuttama suru tulee jokaisella vastaan jossakin elämän vaiheessa. Kirjoittajan mukaan suru on Jumalan antama työkalu ihmiselle, ja sen avulla voidaan käsitellä menetyksen aiheuttamia ahdistavia tunteita. Hän käy läpi suruntyötä sielunhoitotyössä saamansa kokemuksen avulla.


KÄPY Ry
Lapsen kuolema: tietoa ja tukea lapsen kuoleman kohdanneille, 2014


KÄPY ry
Kun lapsi kuolee, 2011


KÄRKKÄINEN, Kati
Vahvista lasta, 2017
Miten elää arkea lapsen kanssa siten, että hänestä tulee sinut itsensä ja elämän kanssa? Tämä kirja antaa aikuiselle valmiuksia tukea lapsessaan sellaisia vahvuuksia, joiden avulla selvitään myös elämän kivikkoisemmissa kohdissa.


LAAKSO, Seppo
On surun aika – Tueksi läheisen kuoleman kohdatessa, 2014
Tämä opaskirja on tarkoitettu surevan avuksi hautajaisten järjestämiseen ja surun läpikäymiseen. Kirja sisältää myös virikkeitä muistotilaisuuksiin ja rukoushetkiin.


LAAKSONEN, M-L & TAPOLA, S
Kirja lohdutukseksi, 1998


LAATIKAINEN, Tanja (toim.)
Vertaistoiminta kannattaa, Asumispalvelusäätiö ASPA 2010
Tämä kirja on tarkoitettu virikkeeksi kaikille vertaistoiminnasta kiinnostuneille, toimintaa suunnitteleville, käynnistäville ja toteuttaville ihmisille – niin vapaaehtoistoimijoille kuin ammattilaisille. Vertaistoiminta on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kulttuurin yksilöllistyminen on johtanut siihen, että ihmiset hakevat vertaisverkostosta yhteisöllisyyttä ja identiteetin rakennuspuita.


LAIMIO, Anne & VÄLIMÄKI, Sari
Vapaaehtoistoiminta kehittyy, 2011
Kirja on Keski-Suomen sosiaaliturvayhdistyksen hallinnoiman Versova-hankkeen lopputuotos. Versova-hankkeessa kehitettiin vertais- ja vapaaehtoistoimintaa kehittämiskumppanuudessa Jyväskylän kaupungin vapaaehtoistoiminnan palveluiden kanssa. Julkaisu perustuu kirjoittajien omiin kokemuksiin hankkeessa sekä vilkkaaseen vuorovaikutukseen kansalaistoiminnan kehittäjien kanssa. Kirja on tarkoitettu erityisesti vapaaehtoistoimintaa organisoiville yhteisöille sekä niille organisaatioille, joissa työskentelee vapaaehtoisia ammattilaisten rinnalla.


LAMPINEN, Anne
Kun ihminen kuolee: toimintaopas surussa, Perhemediat 2006


LAPPALAINEN, Tertti
Elämän ja kuoleman salaisuus: ihmisiä elämän perimmäisten kysymysten äärellä, 2000


LAUKKA-SINISALO, Hilkka
Lenkkarienkelit – kirja kuolemasta, surusta ja uudesta elämästä, 1997


LEHIKOINEN, Heikki
Katkera Manalan kannu: kuoleman kulttuurihistoria Suomessa, Teos 2011
Kirjassa käydään läpi suomalaisia esihistoriallisia hautaustapoja, kristinuskon tuomia muutoksia, lääketieteen ja lääkäreiden roolia kuoleman historiassa, erilaisia kansanuskomuksia sekä vainajien muistamisen tapoja.


LEVINE, P.A
Kun tiikeri herää, Traumaterapiakeskus 2008
Traumaterapian klassikoksi muodostunut Kun tiikeri herää tarjoaa yhtenäisen kuvauksen trauman syistä, oireiden kehittymisestä ja trauman hoitamisen menetelmistä. Levinen menetelmissä korostuu kehon merkitys, ja hänen teoriansa lähtökohdat ovat luonnontieteissä. Hän jäljittää ihmisen alttiuden traumatisoitumiselle kaikille eläimille yhtenäisiin alkukantaisiin puolustusmekanismeihin. Kirja tarjoaa yleistajuista tietoa traumasta ja siitä toipumisesta.


LEPPÄNEN, Anne
Surupilven salaisuus – Miten kertoa lapselle itsemurhasta, 2019
Kun seisoin siinä eteisessä, äiti tuli luokseni. Hän halasi minua lujasti ja sanoi, ettei siskoa ole enää. Päälleni satoi pisaroita. Ehkä ne olivat äidin kyyneleitä, tai kenties ne tipahtelivat pilvestä, joka alkoi silloin ympäröidä kotiamme paksuna ja mustana.
Läheisen kuolema herättää lapsessa monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat olla erityisen vaikeita käsitellä, jos läheinen on tehnyt itsemurhan. Surupilven salaisuus on lapselle suunnattu kertomus siskon itsemurhasta, musertavista tunteista ja perheen yhteisestä surusta.
Lämpimästi kerrottu tarina herkkine kuvituksineen sopii aikuisen ja lapsen yhdessä luettavaksi. Keskustelu ja tunteiden näyttäminen tuovat lapselle turvaa. Mukana on myös ohjeita, jotka auttavat käsittelemään itsemurhaa lapsen kanssa.
Kirja on tarkoitettu tueksi perheille ja työvälineeksi lasten kanssa toimiville tahoille. Se on tehty yhteistyössä Surunauha ry:n kanssa.


LINDQVIST, Martti
Suuri suru, 1995
Sureville tarkoitetussa kirjassaan Martti Lindqvist käsittelee surua ja luopumista lämpimästi ja ymmärtävästi sekä oman surukokemuksensa että kokeneen ammattiauttajan näkökulmasta. Hän ei selitä surua eikä anna yksityiskohtaisia ohjeita, vaan kuuntelee surun sanomaa ja pohtii sen merkitystä ihmisten tarinoissa. (Lähde: booky.fi)


LINDQVIST, Martti
Surun tie, 1999
Martti Lindqvist puhuu kirjassaan surijalle. Hän on itse kokenut vanhempiensa kuoleman, läheisten ihmisten sairastumisen ja poismenon ja vaimon äkkikuoleman. Hän ei anna kirjassaan yksityiskohtaisia neuvoja tai kerro mitä pitää tehdä. Hän vain puhuu surusta, kertoo kokemuksistaan ja myös muiden surukokemuksista. Pohdinnan kautta hän johdattelee surijan omalle surun tielleen, jota pitkin on kuljettava.


LINDQVIST, Martti
Toivosta ja epätoivosta, 2007
Tämä kirja kertoo ihmisestä, joka joutuu käännekohtaan elämässään. Hän on ahtaalla kahden eri suuntiin vetävän voiman – menettämisen pelon ja muuttumisen pakon – välissä. Kun toivo murtautuu epätoivon keskelle, ihminen saa rohkeutta kohdata tosiasiat. Hän löytää mielen mielettömyydessä, astuu toisten yhteyteen ja kasvaa armollisuuteen myös itseään kohtaan.


LOUNELA, Viena-Inkeri
Surussa ja toivossa – Martti Lindqvistin ajatuksia, 2009
Lindqvistin kirjoittamista kirjoista koottuja ajatuksia, joissa kantavina teemoina ovat elämä ja kuolema, suru ja toivo, rakkaus ja luopuminen.


MÄKELIN, Henna
Kuolema: kaikki mitä olet aina halunnut tietää, 2019
Kuolema koskettaa meistä jokaista: me kaikki kuolemme ja ennen sitä koemme menetyksiä. Elämme aikana, jona kuolema on meistä useimmille tuttu lähinnä viihteestä ja lehtien lööpeistä. Kuolemaa ei tarvitse enää nähdä tai kokea arjessa. Ammattilaiset huolehtivat sairaat ja vanhukset hautaan. Kun kuolema sitten tavalla tai toisella saapuu, olemme yhtäkkiä keskellä vierasta maaperää, neuvottomina. Mitä pitää tehdä? Miten jatkaa elämää menetyksen kanssa?
Kuolema Kaikki mitä olet aina halunnut tietää koostuu haastatteluista. Kuoleman tutkijat, kuoleman parissa työskentelevät ja tavalliset, kuoleman koskettamat ihmiset kertovat kukin tarinansa. Näin kirja on sekä tietoteos suomalaisesta kuolemasta että tositarinoita ja vertaistukea tarjoava opas meidän jokaisen matkalle kohti kuolemaa.


MÄKI, Silja & LINNAINMAA, Terhikki
Hoivasanat- Opas kirjallisuusterapiaan, 2008
Lukeminen on mitä parhain tapa viettää vapaa-aikaa mutta sanat ovat muutakin. Kirjallisuus ja kirjoittaminen ovat välineitä työstää erilaisia elämänkokemuksia. Niiden avulla voi myös löytää voimavaroja arkeen. Hoivasanat esittelee kirjallisuusterapiaa yleisesti ja kertoo menetelmän käyttömahdollisuuksista vuorovaikutustaitojen edistämisessä. Kirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat lisätä itsetuntemustaan.


NAKKILA, Esa
Kuoleman koskettamat, Ves-line 2013
Novellikokoelma Kuoleman koskettamat on Esa Nakkilan esikoisteos. Tarinat käsittelevät rohkeasti kuolemaa niin inhimillisen ikävän ja kaipauksen kuin välinpitämättömyyden sekä kliinisten tapahtumaketjujen näkökulmasta – unohtamatta huumoria ja ironiaa vakavan aiheen parissa.


NISSINEN, Leena
Auttamisen rajoilla – Myötätuntouupumisen synty ja ehkäisy, Edita 2007
Myötätuntouupuminen uhkaa varsinkin heitä, jotka todistavat työssään paljon elämän nurjaa puolta: palomiehet, poliisit, hoitajat, työnohjaajat, sosiaalityöntekijät… Kaikkia, joiden työssä myötätunnolla on tärkeä osa. Elämän raadollisuus ja ihmisten kovat kohtalot jäävät mieleen pyörimään ja voivat tulla uniinkin. Psykoterapeutti Leena Nissinen puhuu kirjassaan myötätuntouupumisen synnystä ja ehkäisystä. Kirja on erityisesti suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille, kirkon työntekijöille ja auttamisorganisaatioissa työskenteleville vapaaehtoisille.


NISSINEN, Leena
Rajansa kaikella – Miten estää myötätuntouupuminen?, Edita 2012
Kirjassa puhutaan myötätuntouupumisen ilmiöstä työpaikoilla. Siinä valotetaan myötätuntouupumisen, stressin ja loppuun palamisen syntymistä, myötätuntouupumisen oireita ja niiden tunnistamista sekä sen haasteita työorganisaatiolle ja johtamiselle. Kirjassa esitellään menetelmiä, joiden avulla myötätuntouupumista voidaan ehkäistä. Menetelmissä painottuu kulttuurin ja luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille. Jos kohtaat työssäsi paljon kovia kohtaloita kokeneita ihmisiä, tämä kirja on suunnattu sinulle.


OLKINUORA, Hilkka
Surun vuosi, 2009
Suru ei ole kaunista tai helppoa. Se on rujoa ja vaikeaa, varsinkin jos läheinen on kuollut yhtäkkiä, ilman mitään varoitusta. Kirjassa puhutaan läheisen äkillisen kuoleman aiheuttamasta surusta, vihasta ja tuskasta. Vähitellen murhe muuttuu suruksi, jonka kanssa pystyy sittenkin elämään. Kirja auttaa myös surevan ihmisen kohtaamisessa.


OGDEN, Pat, MINTON, Kekuni & PAIN, Clare
Trauma ja keho, Traumaterapiakeskus 2009
Psykologinen trauma vaikuttaa syvällisesti kehoon, ratkaisemattomana se usein häiritsee normaalia fyysistä toimintaa. ”Trauma ja keho” tarjoaa yksityiskohtaisen katsauksen neurotieteen, traumaan liittyvän dissosiaation ja kiintymyssuhdeteorian tutkimukseen, joka osoittaa että on tarpeen löytää kokonaisvaltainen mielen ja kehon yhdistävä lähestymistapa traumaan. Lukijoille neuvotaan käytännöllisiä tekniikoita, jotka auttavat asiakkaita tulemaan toimeen traumojensa kanssa.


PALOSAARI, Eija
Lupa särkyä – Kriisistä elämään, 2007
Mitä ihmiselle tapahtuu kriisissä? Mitä hän tuntee ja tekee? Psykologian tohtori Eija Palosaari kertoo kirjassaan niistä menetelmistä, jotka hän on tunnistanut toimiviksi omassa työssään kriisi- ja traumatyön parissa. Käsiteltäviä aiheita ovat muun muassa kriisit ja traumatisoituminen, äkillisen kriisin vaiheet ja niiden tukemisen muodot, miten toipumiseen voidaan vaikuttaa, palvelujärjestelmät Suomessa, kriisityön eettisyys ja jaksaminen kriisityössä. Kirja sopii kaikille, jotka haluavat auttaa kriisissä olevaa.


PAUSCH, Randy & ZASLOW, Jeffrey
Jäähyväisluento, 2009
Amerikkalaisen Carnegie Mellon -yliopiston ohjelmassa oli taannoin luentosarja, johon kutsuttujen toivottiin puhuvan siitä, mikä heille oli kaikkein tärkeintä ja mitä he haluaisivat sanoa muille ennen kuolemaansa. Oli siis puhuttava niin kuin kyseessä olisi jäähyväisluento. Tällaisen luennon yhteydessä kuulijatkin tulisivat miettineeksi, mitä itse haluaisivat sanoa, jos kyseessä olisi viimeinen mahdollisuus. Kun tietojenkäsittelytieteen professoria Randy Pauschia pyydettiin pitämään tällainen luento, hän oli juuri saanut tietää sairastavansa parantumatonta syöpää. Hänen ei siis tarvinnut kuvitella. Hän ei kuitenkaan käsitellyt kuolemaa, vaan puhui elämästä otsikolla ”Kuinka todella toteutat lapsuudenhaaveesi”. Hän puhui esteiden voittamisen, muiden ihmisten unelmien mahdollistamisen ja hetkeen tarttumisen tärkeydestä. Luentoon Pausch tiivisti kaiken sen, mitä piti tärkeänä; hän puhui arvoista ja elämisestä. Jäähyväisluennossa Randy Pausch on antanut pysyvän muodon huumorille, innoitukselle ja älykkyydelle, jotka tekivät hänestä kollegoitten mielestä ”parhaan puhujan tietojenkäsittelytieteen laitoksella ikinä”. (Lähde: adlibris.com/fi/)


POIJULA, Soili
Resilienssi, 2018
Elämä ja arki yllättää meidät jatkuvasti. Pienet ja suuret muutokset ja vastoinkäymiset haastavat meitä ja mieltämme. Mitä parempi on resilienssin kykymme, sitä mielekkäämmin ja menestyksekkäämmin selviydymme ja palaudumme muutoksista. Resilienssi auttaa meitä joustamaan ja orientoitumaan muutoksissa uudelleen. Omaa resilienssiään voi onneksi kehittää kaikenikäisenä. Maailmalla resilienssi kiinnostaa suuresti ja sitä hyödynnetään monilla elämänaloilla psykologiasta ja kasvatuksesta maanpuolustukseen. Tämä kirja on ensimmäinen suomalainen tietoteos aiheesta. Se esittelee havainnollisesti resilienssin rakentumista ja tarjoaa lukijalle keinoja oman resilienssin tunnistamiseen ja vahvistamiseen. POIJULA on tehnyt Suomessa uraauurtavaa työtä traumatisoituneiden ja surevien auttamisen ja hoidon kehittäjänä. Hän on traumapsykologian ja -psykoterapian keskus Oy Synolon Ltd:n toimitusjohtaja. (Lähde: adlibris.com)


POIJULA, Soili
Suru: sydämen matka, 2004
Suru sysää ihmisen usein tolaltaan. Surutyö on kenties raskainta työtä, mitä ihminen koskaan joutuu tekemään. Nykykäsityksen mukaan surevan ei tarvitse unohtaa kuollutta läheistään, vaan sureva voi muistelun ja suremisen kautta liittää rakastamansa ihmisen osaksi elämäänsä. Ikävän ja tuskan aallot huuhtovat surevan ylitse, mutta vähitellen niiden voima laantuu, ja sureva jatkaa elämää kuolleen muisto seuralaisenaan. Hän toipuu, mutta hänen ei tarvitse unohtaa. Teos on erilainen surukirja, joka rakentuu tämän uuden surukäsityksen pohjalle. Soili Poijulan lyhyiden tekstien lomassa kulkee Ulla Halkolan puhutteleva, kaunis kuvitus. Surutyön prosessi piirtyy esiin niin kuvin kuin sanoinkin.


POIJULA, Soili
Surutyö, 2002
Poijula käsittelee teoksessaan muun muassa vanhoja ja uusia surukäsityksiä, surua ja traumaa, perheen, aikuisen ja lapsen surua sekä surun ja trauman itsehoitomenetelmiä. Teoksen pohjana on uusi surukäsitys, jonka mukaan kahden ihmisen välinen kiintymyssuhde ei pääty kuolemaan, vaan muuttaa vähitellen muotoaan muistojen kautta mielikuvasuhteeksi. Kirjan avulla Poijula haluaa tuoda ymmärrystä surua ja surevia kohtaan. Kirja antaa välineitä läheisensä menettäneelle surun käsittelyyn ja ammattiauttajalle oikeanlaiseen kohtaamiseen.


PORIO, Anja
Rakkaus on väkevämpi, 2009
Kirjoittaja toivoo kirjan tekstien tuovan lohtua surun hetkiin. Niitä voi lukea vähitellen ja valita aiheita, jotka sillä hetkellä kiinnostavat. Sisältää pohdintaa, psalmeja, virsiä, runoja ja kauniita valokuvia.


PORIO, Anja & PORIO, Ilkka
Ystävä auttaa – Opas lähimmäiselle, Kirjapaja 2002
Ystävän tuki vaikeana aikana on korvaamatonta. Tämä kirja antaa tietoa siitä, miten läheistään voi tukea esimerkiksi alkoholiongelmien, perheongelmien, sairauden, surun tai työttömyyden kohdatessa. Kirja sisältää paljon esimerkkejä erilaisista tilanteista, missä ystävän apu on koettu tärkeäksi.


PULKKINEN, Eija
Syntymän ja kuoleman kirja: riittejä ja uskomuksia maailmalta, 2017
Syntymään ja kuolemaan liittyy kaikissa kulttuureissa mystiikkaa ja uskomuksia. Elämän porteista kulkevia saatellaan eri puolilla maailmaa monenlaisin menoin ja siirtymäriitein, jotka ulkopuoliselle usein näyttäytyvät varsin outoina ja eksoottisina. Eija Pulkkinen on asunut Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa ja merkinnyt muistiin erilaisia syntymään ja kuolemaan liittyviä riittejä ja juhlamenoja sekä haastatellut kohtaamiaan ihmisiä paikallisista tavoista ja uskomuksista. Tuloksena on kiehtova kirja siitä, miten elämän ääripäät kohdataan eri puolilla maailmaa. Teos kuvaa mukaansatempaavasti syntymän ja kuoleman rituaaleja ja magiaa mm. Filippiinien Ifugao-heimon parissa, Myanmarissa, Bhutanissa, Guatemalassa ja Meksikon Tarahumara-intiaanien keskuudessa. (Lähde: adlibris.fi)


PULKKINEN, Mari
Surun sylissä -Suomalaisten kokemuksia menetyksestä, 2017
Väitöstutkimukseen pohjautuva teos käsittelee läheisen menettämistä kokonaisvaltaisena kokemuksena. Surevien suomalaisten kirjeiksi kertomien menetyskokemusten kautta piirtyy kuva surevien arjesta, jossa murhe on täynnä merkitystä.


REPO, Hannele
Lohtu – kirja surevalle, 2008
Lohduttava kuvitettu kirja opastaa käytännön asioissa läheisen kuoleman jälkeen, kertoen samalla surusta ja kristillisen kirkon uskosta. Kirjasta on apua muun muassa hautajaisten, muistotilaisuuden ja siunaustilaisuuden järjestämisessä.


REPO, Simo
Surussa on valo, 1994


RUISHALME, Outi & SAARISTO, Liisa
Elämä satuttaa: kriisit ja niistä selviytyminen, 2007
Kirjassa käsitellään muun muassa sitä, mitä kriisissä tapahtuu, kriisistä selviytymistä ja kriisin merkitystä elämänkokemuksena. Aiheena on myös suru, äkillinen menetys ja luopumisen tuska. Lisäksi aiheena on kriisitilanteessa olevan auttaminen ja auttajien oma jaksaminen. Kirja on tarkoitettu niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin kriisissä olevien läheisillekin.

Kirjassa käsitellään muun muassa sitä, mitä kriisissä tapahtuu, kriisistä selviytymistä ja kriisin merkitystä elämänkokemuksena. Aiheena on myös suru, äkillinen menetys ja luopumisen tuska. Lisäksi aiheena on kriisitilanteessa olevan auttaminen ja auttajien oma jaksaminen. Kirja on tarkoitettu niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille kuin kriisissä olevien läheisillekin.


RUUSUNEN, Raija & HEIKKINEN, Mervi & MONNI, Anne
Ei itkeä saa, 2019
Tämä kirja kertoo tarinan, jossa äiti menettää tyttärensä. Tarinassa kulkevat rinnatusten mennyt ja nykyisyys, mielikuvitus ja todellisuus sekä elävät ja kuolleet. Punaisena lankana tarinassa on surun ja työn yhteensovittaminen. Kirja kertoo, miten työyhteisö reagoi ja toimii haastavassa tilanteessa. Se antaa vinkkejä surevan kohtaamiseen. Kirja on kirjoitettu vertaistueksi.


SAARI, Salli
Kuin salama kirkkaalta taivaalta: kriisit ja niistä selviytyminen, 2003
Saari käsittelee kirjassaan monipuolisesti äkillisiä traumaattisia tilanteita ja tapahtumia ja niihin liittyvää kriisityötä. Aiheena ovat muun muassa erilaiset traumaattiset tapahtumat, traumaattisen kokemuksen käsittelyprosessi ja traumatisoitumisen hoito ja ennaltaehkäisy. Kirjassa sisältää paljon tosielämän esimerkkitilanteita.


SEPPÄNEN, Liisa
Surun satuttamat: kertomuksia läheisen kuolemasta, 2012
Liisa Seppänen on haastatellut seitsemää suomalaista, joita suru on satuttanut kipeästi. Tärkeä ihminen kuoli. Tapahtuma muutti heitä syvästi, mutta he ovat selviytyneet. Jokaista surukertomusta seuraa hengähdystaukona ja syventelynä kirjailijan oma, lyhyt pohdinta. Teos edustaa hengellistä elämäntaitoa parhaimmillaan: tyrkyttämättä mitään se antaa näkökulmia, jotka auttavat surevaa tai surevan lähellä elävää jäsentämään kokemaansa uudella tavalla. Kirjailijan sanoin: ”On suuri lahja saada tutustua kuolemaan ennen kuin oma lähtemisen aika koittaa. – Kuoleman ja surun tarinat synnyttävät myös syvää iloa ja kiitollisuutta itse elämästä.”


SIHVOLA, Arja
Narri, Piispa ja Lintu, Basam Books 2015
Ensin alakuloinen Narri asuu talossaan yksin, mutta vähitellen sinne kotiutuvat myös määrittelemätön Lintu ja potkupyörällä kiitävä lempeä ja salaperäinen Piispa. Ystävyys kasvaa vähitellen valokuvien, lämpimien keittojen, lentoharjoitusten ja katolla istumisen myötä. Piispa ja Lintu kehittelevät myös salaista viljelyprojektia. Mutta eräänä päivänä Lintu haluaa lähteä metsään yksin ja kaikki muuttuu.
Narri, Piispa ja Lintu on monen ikäisille lapsille ja aikuisille sopiva tarina siitä, miten kolme erilaista olentoa opettelee elämään yhdessä, kuinka oma ainutlaatuisuus löytyy, miten surun tiellä kuljetaan ja löydetään sovinnon mahdollisuus. Mukana on myös Piispan parhaiden keittojen reseptit ja lyhyimmät minisaarnat.


SILTALA, Pirkko
Elämän päättyessä: matka kohti kuolemaa, 2017


SOLASTIE, Katariina
Lohdun sanoja suruun, Otava 2014
Ilon kyynelen pohjalla kimmeltää… Kauniisti kuvitetun lahjakirjan herkät ja viisaat säkeet tarjoavat lohtua surevalle ja tyynnyttävät murheista mieltä. (Lähde: booky.fi)


SOS-keskus, Suomen mielenterveysseura
Suru, 2007


OS-keskus, Suomen mielenterveysseura
Kriisi, 2009


STAKES (toim.Lönnqvist, Jouko, Aro, Hillevi & Marttunen, Mauri)
Itsemurhat Suomessa 1987-projekti: toteutus, aineistoa ja tutkimustuloksia, 1993


SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA
”KYLLÄ me yhdessä selvitään”: voimauttavaa vertaistukea kriisitilanteissa, 2010


SUOMEN NUORET LESKET RY
Leskiopas-opas nuorena leskeytyneelle, 2010


SYLVA RY
Lapseni on kuollut – jäi jälkeeni kaipuu, jäi sanaton suru, 2005


TIKKA, Eeva
Hiljainen kesä, Gummerus 1980
Nuori mies lähtee soutamaan myrskyävälle järvelle, mutta ei koskaan pääse takaisin kotiin. Perheellä on edessä hiljainen kesä, kun jokaisella on oma surunsa käsiteltävänä. Pohjoiskarjalainen maisema ja murre tuovat oman piirteensä kirjaan.


TIKKANEN, Henrik
Testamenttini elämälle, 2018
Henrik Tikkasen rohkeista ajatuksista ja eroottisista kuvista koottu kaunis ja raju teos kertoo kuolevan taiteilijan viestin jälkimaailmalle.


UUSITALO, Tuula
Yli mahdottoman: itsemurha ja läheinen, 2007
Läheisen itsemurha jättää jälkeensä syvät arvet. Itsemurhan tehneiden läheiset tuntevat usein surunsa keskellä syyllisyyttä, vihaa ja häpeää. Kirjassa käsitellään itsemurhaa ilmiönä, itsemurhien syitä ja seurauksia, itsemurhan tehneiden läheisten selviytymistä ja tukemista sekä itsemurhien ehkäisytyön haasteita. Kirja sisältää itsemurhien tehneiden läheisten kertomuksia kokemastaan surusta.


VAKKURI, Kai
Kohtuullinen kuolema: näkökulmia kuolemaan, lohduttavia ajatuksia, 1996


VALONEN, Helena
Hautajaiskirja, 2000


VETTENTERÄ, Minttu
Jonakin päivänä kaduttaa, Books on Demand 2012


VIDA, Vendela
Rakastavat, Schildts & Söderströms, 2012


VIHERKANTO, Marianna
Potilaan polku: kertomus toivosta ja luopumisista, 2011


VIHERKOSKI, Pirkko
Kätketty suru: sanat jotka jäivät sanomatta, 1999


VIKSTRÖM, John
Otan osaa, Minerva 2013
Omien kokemustensa perusteella emeritus-arkkipiispa John Vikström ymmärtää, miltä tuntuu, kun suru kutsumatta liittyy ihmisen seuraan. Kirja kertoo siitä, minkälainen seuralainen suru on. Mitä kulkeminen tämän seuralaisen kanssa merkitsee? Mitä se vaatii? Mitä surun seuralaisena kulkiessaan oppii, mitä siitä saa? Ja miten uusi elämänvaihe, uusi maisema, vähitellen avautuu?


VÄLIMÄKI, Elina
Ei unohdu koskaan: Henkirikoksen jäljet, 2017.
Henkirikos on julma, luonnoton kuolinsyy. Tuo kohtalokas tapahtuma mullistaa uhrin omaisten ja läheisten elämän täysin. Henkirikosuhrien läheiset eroavat muista surevista, ja heidän kohtaamisensa vaatii paljon myös kokeneelta ammattilaiselta. Millaista kriisiapua uhrien omaiset ja läheiset kaipaavat ja millaisten tukimuotojen piiriin heidät voi ohjata? Miten he kokevat poliisin, oikeuslaitoksen, sosiaali- ja terveydenhuollon ja median toiminnan? Kuinka heidän kokemuksensa voitaisiin paremmin ottaa palveluissa huomioon? Tässä kirjassa tarinansa kertovat ihmiset, joiden perheenjäsen on kuollut henkirikoksen uhrina. Omaisten lisäksi äänen saavat eri alojen ammattilaiset, jotka valottavat henkirikosten jälkien syvyyttä ja moninaisuutta.


WIEBE, Katie
Yksin, 1990


WISLÖFF, Fredrik

Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi, 1984


WUORI-TABERMANN, Tuija
Meitä oli kaksi, 2011


YLIKARJULA, Simo
Kuolema on, Kirjapaja 2008
Simo Ylikarjula lähestyy lämmöllä kuoleman aihepiiriä teemoittain kuolemaan suhtautumisen muuttumisesta, eri-ikäisten ihmisten kuolemista, surusta, syyllisyydestä, kuolemanpelosta ja siitä, mitä on kuoleman jälkeen – toivoa unohtamatta. Me elämme maailmassa, jossa sairaus, kuolema ja suru, mutta myös toisista välittäminen kuuluvat ihmisen osaan. Kuolema on… ja elämä. Simo Ylikarjula on teologian tohtori ja tietokirjailija, joka on pitkään toiminut sairaalapappina.


ZINK, Jörg
Surussa on kantavaa voimaa, Kirjaneliö 1990



LASTENKIRJOJA KUOLEMASTA JA SURUSTA


Airik, Enna
HAAVEMAA
Isänsä ja äitinsä menettänyt orpotyttö Aana saa Oili-tädiltään lahjaksi hopeisen päiväkirjan. Kirja onkin oikea taikakirja! Aana kirjoittaa siihen tarinaa Haavemaasta ja öisin hän seikkailee siellä. Haavemaassa kipeimmätkin toiveet toteutuvat. (Karisto, 2012)


Andersen, Hans Christian
PIENI TULITIKKUTYTTÖ
Klassikkosatu köyhästä tytöstä, joka uudenvuodenaattona ei uskalla mennä kotiin, koska ei ollut saanut yhtään tulitikkua myytyä. Hän menee seinän vierelle istumaan, ja alkaa sytytellä tikkuja yksi kerrallaan, jotta saisi niistä vähän lämpöä. Hän näkee tulitikun valossa ihania asioita! Mummonkin, joka on taivaassa. Mutta kun aamu valkenee, tyttö löytyy kuolleena seinän viereltä. Satu on sydäntä särkevä, mutta omalla tavallaan lohdullinen kertomus kuolemasta. (Lasten Keskus, 1983)


Baric, Maija
JOEN LAULU
(Lasten keskus, 1999)

Bourguignon, Lawrence
VANHA ELEFANTTI
Pikku hiiri ja Vanha elefantti ovat ystävykset, joista on ollut paljon iloa ja apua toisilleen. Vanha elefantti on nyt kuitenkin jo hyvin väsynyt eikä se enää näekään kunnolla. Se alkaa kaivata vain lepoa ja rauhaa, pois viidakon iloisesta elämästä. Vähitellen Pikku hiiri ymmärtää, että myös luopuminen kuuluu elämään. Eläinystävien kautta kirja kertoo kuoleman lähestymisestä ja surun kohtaamisesta. (Lasten keskus, 2005)


Chichester Clark, Emma
KOIRIEN TAIVAS
Koiravanhus Niki menee eräänä iltana nukkumaan, mutta herää aamulla taivaasta. Sieltä hän seuraa pientä Arto-poikaa, joka on jäänyt Nikiä ikävöimään. Voi kunpa Niki voisi kertoa Artolle, että taivaassa on hyvä olla! (Mäkelä, 2003)


Dieckmann, Maijaliisa
ELLI ENKELI JA KEIJUJEN MAA
(Gummerus, 1989)


Durant, Alan & Gliori, Debi
AINA JA IKUISESTI
Kun kettu kuolee, hänen ystävistään tuntuu, etteivät he toivu ikinä surusta. Myöhemmin he kuitenkin tajuavat, että Kettu elää heidän sydämissään ja muistoissaan…. aina ja ikuisesti. (Mäkelä, 2004)


Eerikäinen, Marjo
SURU VIERAANA KODISSAMME
Tyttö muistelee kuollutta pikkuveljeään. (Omakustanne, 1995)


Egger, Bettina
MARIANNE MUISTELEE MUMMOA

Kauniit muistot lievittävät Mariannen surua realistisessa kuvakirjassa. (Mäkelä, 1987)


Finne, Anneli
…MUTTA TÄHTEIN TUOLLA PUOLEN

Kirja kertoo ystävän kuolemasta. (Lasten keskus, 1990)


Franzon Päivi & Airola Sari
SURUSAAPPAAT

Eemillä on maailman paras keinu- ja kalakaveri, hänen mummonsa. Kun mummo sairastuu, yhteiset leikit vaihtuvat sairaalavierailuihin. Sitten mummo kuolee, ja Eemin kodin valtaa varovainen hiljaisuus perheenjäsenten koettaessa peittää surunsa toisiltaan. Sydämessä painava surumöykky saa pojan askeleen yhä raskaammaksi. Eemi kuitenkin oppii itse ja opettaa äidille ja isällekin, että vaikeat asiat ovat helpompi hyväksyä, kun niistä uskaltaa puhua. Vaikka sanoja surun ilmaisemiseen on aluksi vaikea löytää, voi yhdessä turvallisen aikuisen kanssa itketyillä kyynelillä olla puhdistava vaikutus. (Lasten keskus, 2006)


Garvey, Linda
LAHJA KATILLE

Katin äiti on kuollut ja kirjassa Katin ystävä Kaapo pohtii miten tukea ja huomioida surevaa ystäväänsä. (Helsinki Media, 1999)


Georgiou, Melissa
TIMO SUREE YSTÄVÄÄ
(Helsinki: Breino, 2018)


Gray, Nigel
PIKKUNALLEN ISOISÄ

Pikkunalle ja Ukki ovat parhaat kaverukset. Eräänä päivänä vanha Ukki sairastuu eikä enää parane. Lohdullinen tarina korostaa elämän jatkumista uusissa sukupolvissa. (Mäkelä, 2000)


Hartman, Bob
TILKKUTAULU

Kirja siitä, miten ukkinsa menettänyt pikkupoika käsittelee suruaan yhdessä mummin kanssa. Mummi osaa lohduttaa pientä surijaa oman ikävänsä keskelläkin, ja hänen keinonsa ovat hyvin käytännöllisiä. Kirja muistuttaa myös taivaallisen Isän huolenpidosta. (2011)


Hurme, Maija & Hurme, Anssi
VARJOSTAJAT
(Helsinki: Kustantamo S&S)


Hytönen, Ville
ISOVAARIN ALPPIRUUSU
Pieni poika näkee vaarinsa pitkästä aikaa. Vaari on kuollut, mutta on tullut kertomaan pojalle minne on mennyt ja minne kaikki lopulta päätyvät. Hän näyttää kaunista metsää, jonka puut ovatkin aivan erityisiä. Tarinassa kuolema ei olekaan lopulta niin pelottava asia. (Savukeidas, 2015)

Impey
HÖYHENTYYNYT
Pikku-Saaraa kyllästyttää, kun aikuiset vain puhuvat ja itkevät. Saara tietää, että mummu on kuollut, mutta koko asia tuntuu etäiseltä. Höyhen vajan ikkunalaudalla herättää eloon muiston mummusta, äidistä ja Saarasta höyhentyynyjä täyttämässä, ja silloin itku ja nauru tulevat yhtä aikaa. (Mäkelä 1997)


Issakainen Tytti & Lindfors Helena
ATTE JA ANNA. TOIVO KANTAA. Kun meillä on suru
Pieni kirjanen käsittelee kuolemaa ja surua kristillisestä näkökulmasta Aten ja Annan Esa-sedän kuoltua. Hautajaisten kulkua ja niihin liittyä asioita käydään läpi tarinan kautta. (Lasten keskus, 2007)


Jalonen, Riitta
ELISABET, NALLE JA PIKKUVELI JOTA EI OLE
Veljen kuolema (Tammi, 1994)


Jalonen, Riitta
TYTTÖ JA NAAKKAPUU
Tyttö ja naakkapuu kuvaa keskittyneesti lapsen elämän käännekohtaa, isän kuoleman aiheuttamia väistämättömiä muutoksia sekä tytön tunteita ja ajatuksia. (Tammi 2004)


Janosch
VANHA MIES JA KARHU
(WSOY, 1990)


Jeffs, Stephanie
JOEL (ystävän kuolema)
REETA (siskon kuolema)

(Päivä, 2005)


Kaskinen, Anna-Mari
KERRO MINULLE TAIVAASTA: KUN KUOLEMA KOSKETTAA

Kirja kertoo kuolemasta, hautajaisista, surusta ja muistelusta kristillisen näkemyksen mukaan. Kirjassa on kaunis kuvitus ja se sisältää Kaskisen runoja. (Kirjapaja, 2003)


Kaskinen, Pekka
VIETETÄÄNKÖ TAIVAASSA SYNTTÄREITÄ? Pekka-pappi vastaa
(Kirjapaja, 2002)


Kellomäki, Ullamari
VARJOMAAN PRINSSI

Veljen kuolema (Lasten keskus, 1997)


Kellomäki, Ullamari
VILINAN SALAISUUS

(Lasten keskus, 1996)


Korolainen, Tuula
KISSAENKELI MUUTTAA TAIVAASEEN

Aleksilla on kauhea ikävä auton alle jäänyttä Roope-kissaa. Kun pojan suru on suurimmillaan, Roope vierailee maan päällä kissaenkelinä, yhtä kissamaisena kuin eläessäänkin. (Tammi 1999)


Koskinen Juha-Pekka, Koskinen Miranda
HALLAVA HEVONEN
Kun Joni täyttää kuusi, isoisä muuttaa heille asumaan. Isoisä on usein kipeä ja nukkuu paljon, mutta muulloin Joni saa nauttia tämän huikeista tarinoista ja kiireettömästä seurasta. Kunnes eräänä yönä isoisän odottama hallava hevonen ilmestyy pihaan ja vie isoisän viimeiseen seikkailuun. (Karisto, 2013)


Kuisma, Titta & Nevakivi, Laila
PUUVANHUS JA PIKKUKOIVU
Vanha ja nuori koivu olivat hyvin läheisiä. Eräänä yönä hurjasti puhaltava tuuli kaatoi puuvanhuksen ja vähitellen se kuoli. Ennen kuolemaansa puuvanhus ehti antaa pikkukoivulle arvokkaan lahjan. Lahja hälvensi pikkukoivun suurta surua. (Kustannus Oy Pieni Karhu, 2010)


LEPPÄNEN, Anne
SURUPILVEN SALAISUUS – MITEN KERTOA LAPSELLE ITSEMURHASTA
Kun seisoin siinä eteisessä, äiti tuli luokseni. Hän halasi minua lujasti ja sanoi, ettei siskoa ole enää. Päälleni satoi pisaroita. Ehkä ne olivat äidin kyyneleitä, tai kenties ne tipahtelivat pilvestä, joka alkoi silloin ympäröidä kotiamme paksuna ja mustana.
Läheisen kuolema herättää lapsessa monenlaisia kysymyksiä ja tunteita. Ne voivat olla erityisen vaikeita käsitellä, jos läheinen on tehnyt itsemurhan. Surupilven salaisuus on lapselle suunnattu kertomus siskon itsemurhasta, musertavista tunteista ja perheen yhteisestä surusta.
Lämpimästi kerrottu tarina herkkine kuvituksineen sopii aikuisen ja lapsen yhdessä luettavaksi. Keskustelu ja tunteiden näyttäminen tuovat lapselle turvaa. Mukana on myös ohjeita, jotka auttavat käsittelemään itsemurhaa lapsen kanssa.
Kirja on tarkoitettu tueksi perheille ja työvälineeksi lasten kanssa toimiville tahoille. Se on tehty yhteistyössä Surunauha ry:n kanssa.


Liikkanen, Annu
HEI VAAN, MUMMI!
Ei kai voi olla olemassa koko ajan ja sitten yhtäkkiä ei ollenkaan, ajattelee Alma, kun mummi kuolee. Mummin iloinen olemus ja hauskat jutut tulevat koko ajan mieleen, ja välillä Almaa kiukuttaa, vaikka olo onkin surullinen. Hautajaisten jälkeen on helpompi hyväksyä se, että mummi on mennyt taivaaseen. (Lasten keskus, 1998)


Liukko-Sundström
KORKEALLA PÄÄLLÄ PILVIEN PUUTARHA SININEN
Pikkutytön isoäiti on kuollut ja muuttunut enkeliksi. Enkeliä seuraten tytölle kerrotaan isoäidin koko elämänkaari syntymästä lähtien. Samalla selviää myös lapsen oma asema sukupolvien ketjussa. (Otava, 1999)


Lindgren, Astrid
SOITTAAKO LEHMUS, LAULAAKO SATAKIELI?
(WSOY, 1984)


Lindgren, Astrid
VELJENI LEIJONAMIELI
(WSOY, 1990)


Lipsanen, Anja
TILHIKANKAAN JANNE
(Sley, 1989)


Marlee, Alex
HEI SITTEN, UKKI
Valokuvin kuvitettu lastenkirja, joka kertoo Maria-tytön ukin sairastumisesta ja kuolemasta kristillisen näkemyksen mukaisesti. (Kirjapaja, 1983)


Marttinen, Tittamari
SAARAN TAIKA

Nelli ja Saara ovat hyvät ystävät, vaikka heillä on ikäeroa kymmeniä vuosia. Saara kertoo Nellille taiteesta ja menneistä ajoista, myös kuolleesta pikkusiskostaan Iidasta. Saaran taika on hänen valoisa suhtautumisensa elämään ja rakkautensa taiteeseen, jotka hän pystyy välittämään Nellillekin. Kertomuksen lopussa Saara kuolee, mutta hänen muistonsa jää elämään Nellin mieleen. (WSOY, 1996)


McDonald, Avril
JUKKA HUKKA JA ISO HUKKA
(Jyväskylä: PS-Kustannus, 2018)


Merrington, Bill
PIILO

Nuori Bill nauttii elämästään: hänellä on hyvä koti, hän pelaa jalkapalloa ja toivoo saavansa tilaisuuden päästä hyvämaineiseen joukkueeseen. Juuri ratkaisevalla hetkellä, kun Billillä on hyvä tilaisuus saada potkaistua pallo maaliin, Billin elämään tulee kuitenkin suru, joka muuttaa hänen koko elämänsä. Kirjassa kerrotaan nuoren Billin vaiheista, kun hänen äitinsä kuolee yllättäen. Bill kohtaa uusia asioita: hautajaiset, perheessä tapahtuvat muutokset, koulutoverien ja opettajien suhtautuminen, selviäminen ikävästä ja monista tunteista. Kirjan jokaiseen lukuun sisältyy pohdintaosa avuksi lukijan oman surun käsittelemiseen. Kirjasta saavat apua surevat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä, mutta myös ne, jotka haluavat löytää tapoja kulkea menetystään surevien rinnalla. (Sompsa Oy, 2007)


de Monsabert, Anne-Sophie
TUHAT JA YKSI KUOLLUTTA LEHTEÄ

Syksy on tullut, ja puut varistavat kuolleita lehtiä. Pupuperhe tekee yhdessä pihatöitä, ja mummikin käy kylässä. Eräänä päivänä mummi joutuu sairaalaan eikä pikkupupu näe häntä enää koskaan. Luonnon kuoleminen ja mummin kohtalo kietoutuvat yhteen. Kuuluu Osaan jo lukea -sarjaan. (Mäkelä, 1999)


Mähönen, Leea
NALLE PILVENNUKKA KAIPAA YSTÄVÄÄ
Tarina Nalle Pilvennukan elämästä. Kirja kertoo toivosta, odotuksesta, menetyksestä, surusta ja ystävyydestä. (Kirjapaja, 1995)


Mäkelä, Hannu
KAI JA PARIISI
Kain isä on kuollut, ja pojan on vaikea sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Kai tietää isän menneen Paratiisiin ja lähtee etsimään häntä Pariisi-koiran kanssa. (Tammi, 1993)


Mäkelä, Hannu
OLIPA KERRAN JA MONTA KERTAA
Innan paras ystävä on Malla, mutta Malla sairastuu. Ja sitten tulee päivä, jolloin Mallaa ei enää ole. Koulussa on tyhjä pulpetti ja tyhjä on myös Innan olo. Kunnes Mallan äiti tuo Innalle kirjat, jotka Malla on halunnut lahjoittaa. Mukaan Malla on kirjoittanut kirjeen, oman testamenttinsa. Kirjat ovat kirjoja, mutta kun Malla avaa yhden, hän joutuu mukaan seikkailuun, josta ei ole tulla loppua. Ja heti perään toiseen, ja sitten kolmanteen. Monien käänteiden jälkeen Inna kirjojen kautta lopulta tavoittaa myös Mallan. Ja Inna ymmärtää, että jokainen ihminen elää niin kauan kuin hänet muistaa. (Paasilinna, 2014)


Mörö, Mari
SURUNAPPI
Olli on sairas, eikä parane. Ollin sisarukset kohtaavat elämän rajallisuuden, kun Olli menehtyy. Koko perheellä on surun ja ikävän aika. Silloin mummo ompelee mustan napin tuhatjalkaiselle – Se on vähän kuin surunappi, mummo sanoo. Nappi kertoo, että sen kantaja on menettänyt läheisensä ja suree häntä. Kirjassa seurataan menetyksen kokeneen perheen arkisia tilanteita hyvinä ja huonoina päivinä. Tarinoissa ihmetellään ja kysytään miksi. Hyvien muistojen vaaliminen auttaa surussa eteenpäin ja läheisten ihmisten tuki tuo lohtua. (Lasten keskus, 2009)


Nilsson, Ulf
LEIKITÄÄN HAUTAJAISIA
(Mäkelä, 2006)


Parvela Timo
TULEEKO VAARI VIELÄ TAKAISIN

Eliaksen ja Oulan vaari kuolee. Lapset surevat, kumpikin omalla tavallaan. Äiti ja isä saavat vastattavakseen suuria kysymyksiä elämästä ja kuolemasta. Yhteiset muistot lohduttavat surussa. (WSOY, 2009)


Pikkujämsä, Matti
SURUNSYÖMÄ
(Hämeenlinna: Karisto Oy, 2018)


Puskala, Sirpa
PIKKURUU MUSTANMUSTA

Pikkuruu Mustanmusta on peikkoperheen kuopus. Se on olemukseltaan erilainen kuin muut ja heikkona pidetty. Suuruutensa se kuitenkin osoittaa lähtiessään etsimään vanhaa isäpeikkoa, joka ei palaa matkaltaan kohti unelmien täyttymystä – merta. ”Elämä jatkuu, muuttaa muotoaan”, ehtii isäpeikko vielä lohduttaa poikaansa ennen kuolemaa. (WSOY, 1999)


Ranssi-Matikainen, Hanna
JOSPA UKKI NUKKUUKIN?

Aiheena lapsen suhtautuminen isovanhempien kuolemaan ja siihen liittyviin käytännön asioihin. (Suomen hautaustoimistojen liitto, 2002)


Robrecht, Thierry
EEVA KADONNEIDEN SISKOJEN MAASSA

Elisa ja Eeva olivat erottamattomia ja jakoivat keskenään kaikki salaisuudet. Nyt Elisaa ei enää ole, sisko on kuollut. Eeva matkustaa kadonneiden siskojen maassa, missä huoneet ovat liian suuria ja illat liian pimeitä. Joskus pilvetkin näyttävät Elisalta, mutta katoavat sitten. Kun aika kuluu, tuska ei ole enää niin suuri ja suru löytää paikkansa sydämestä. (Lasten keskus, 2004)


Saler, Karin & Backström, Siri Ahmed
NE, JOTKA JÄÄVÄT JÄLJELLE

Salo Outi
PUUKENKÄKESÄ

7-vuotias Essi ja hänen isänsä viettävät ensimmäistä kesää perheen äidin kuoltua. (WSOY, 1988)

Sandman Lilius, Irmelin
PETTERIN KOIRANPENTU

(Tammi, 1995)


Siltala Sami, Wren Jason
SÄRKYNEEN LASIPALLON SALAISUUS
Aleksi on menettänyt isänsä ja kantaa siitä syyllisyyttä. Puhuva kissa, Ropponen, lähtee Aleksin kanssa selvittämään silinterihattuiselta mieheltä saamaansa tehtävää, särkyneen lasipallon salaisuutta. Aleksin ja Ropposen tarina kertoo, miten lapsi suree. Se sopii lapsen luettavaksi itsenäisesti tai käsiteltäväksi tutun ja turvallisen aikuisen seurassa, jolloin aikuinen voi vastata lapsen kysymyksiin. (Aikamedia, 2014)


Sundström & Bondestam,
LINNEA JA ÄITIENKELI
7-vuotias Linnea- tyttö asuu isänsä kanssa. Hänen äitinsä on kuollut ja hän on nyt äitienkelinä pilvien yläpuolella. Kirja kertoo Linnean tunnelmista, kun isä rakastuu vieraaseen tätiin, Helgaan. Kirjan ote asiaan on lämminhenkinen ja humoristinen. (Tammi, 2003)


Surojegin, Pirkko-Liisa
MAAHISEN VIIMEINEN MATKA
Vanha juurimaahinen hyvästelee sukunsa ja aloittaa pitkän matkan Valon valtakuntaan. Myyttinen tarina maahisen matkasta kohti kuolemaa. (Otava, 1995)


SURUN LINTU: Lapsi kysyy kuolemasta.
(Tyttöjen Keskus, 1988)


Teckentrup, Britta
MUISTOJEN PUU
Kettu oli elänyt pitkän ja onnellisen elämän, mutta nyt se oli väsynyt. Se katsoi rakasta metsäänsä viimeisen kerran, sulki silmänsä ja vajosi ikuiseen uneen. Eläinten oli vaikea kuvitella elämää metsässä ilman Kettua, mutta Kettua muistellessa niiden surusta raskaat sydämet kevenivät. Samaan aikaan pieni puun taimi nousi lumesta juuri siitä kohdasta, jossa Kettu lepäsi. Tarina tarinalta se kasvoi suuremmaksi, vahvemmaksi ja kauniimmaksi. (Lasten Keskus, 2013)


Thun, Margareta
ENKELIMUKSU
7-vuotiaan Veeran pikkuveli Olli kuolee ja Veerasta tulee niin surullinen, että ruokakaan ei maistu ja vatsaa kivistää. Muutaman päivän päästä Veera huomaa, että Olli on muuttunut enkeliksi. Kun lastenhuoneessa painaa oikeaa kohtaa tapetista, sitä mihin Olli aina ennen nojaili, pikkuveli tulee esiin. Veera alkaa kertoa hänelle päivän tapahtumista ja kirjoittaa veljelle runoja. Kukaan muu ei pysty Onnia näkemään, se onkin Veeran ikioma salaisuus. (Tammi, 1990)


Tiitinen
LINTU JA PORO
Vanha poro ja tunturiin talveksi jäänyt lapinsirkku selviävät yhdessä ankarasta talvesta. Kevään tultua poroa ei enää ole, mutta elämä jatkuu. (Tammi, 1990)


Tikka, Eeva
YÖN LINTU JA SIIVETÖN: SATUJA

Satuja itsensä löytämisestä, kuolemasta ja rakkaudesta. Lapsen ja aikuisen yhdessä luettavaksi. (Gummerus, 1989)


Topelius, Zacharias
KOIVU JA TÄHTI
Kirjassa Suomalaisten satujen helmiä (toim. Jaatinen, Eila)
Koivu ja tähti on yksi Topeliuksen tunnetuimmista saduista. Se on tarina sisaruksista, jotka vietiin isonvihan aikaan Venäjälle. Kymmenen vuotta on kulunut ja he kuulevat, että kotona Suomessa on nyt rauha. He lähtevät matkalle kohti kotia, muistonaan vain kotipihan koivu ja sen oksien lomasta iltaisin pilkottava tähti. Pitkällä matkan varrella heitä ilmestyy opastamaan kaksi lintua. Myöhemmin he ymmärtävät, että linnut olivat heidän edesmenneet siskonsa. (Kirjapaja, 2000)
Tarinan perinteinen versio löytyy monista satukirjoista, mutta myös moderniin muotoon kirjoitettuna kirjasta Topeliuksen lukemisia lapsille (WSOY, 2013).


Vainio
LUMIHANHI

Pikku-Annan hoivaama hanhi menehtyy, mutta hanhen pesästä löytyy suuri valkea muna… Kertomus elämän kiertokulusta pienille lapsille. (Lasten Keskus, 1993)


Vainio, Tuomo
ENKELIKOIRA
Enkelikoira on kertomus Pamista ja Jamista, kahdesta koirasta, joista toinen on salaperäinen ja oikeasti ”enkelikoira”. Enkelikoira on mielikuvitukseen ja tunteisiin vetoava tarina, joka ohjaa lukijaa tutustumaan myös omiin tunteisiinsa: pelkoon, suruun, ystävyyteen, luottamukseen. (Päivä, 1997)


Varley, Susan
MÄYRÄN JÄÄHYVÄISLAHJAT

Metsäneläinten suru vanhan viisaan mäyrän kuolemasta lievittyy, kun ne muistelevat, mitä hauskaa mäyrä elämänsä aikana kaikille opetti. (Lasten keskus, 1996)


Vikström-Jokela, Monica
TYHJÄ PAIKKA: SURUKIRJA
Kirja käsittelee miltä tuntuu, kun joku josta kovasti pitää kuolee. Kouluikäisille sopiva pieni surukirja. (2010)


Vinje, Kari
PEKKA JA KAKSI KÄSINETTÄ: KIRJA KUOLEMASTA
Sisaren kuolema (Perussanoma, 2000)


Wahl, Mäkelä
VAARIN LAIKA
Isoisän Laika-koira on Matiaksen hyvä kaveri. Laika on kuitenkin jo vanha ja ero on edessä sen sairastuttua parantumattomasti. (1989)


Wolf, Kuv. Eugen Sopko
JOULUAATTO ISOISÄN LUONA

Tunnelmallinen vanhan ajan joulu maaseudulla lohduttaa Tuomoa ja hänen äitiään perheen isän kuoltua. (Lasten keskus, 1994)


Wolf
INTIAANIPOIKA PIENI KUU

Etsiessään omaa heimoaan Pieni Kuu tapaa vanhan intiaanivaimon, joka ennen kuolemaansa ennustaa pojalle onnellista tulevaisuutta. (Lasten Keskus, 1992)


Weitze & Battut
KUINKA PIKKU ELEFANTTI PARANI SUURESTA SURUSTAAN

Pienellä vaaleanpunaisella elefantilla oli sydänystävä. Mutta eräänä päivänä niiden perheet vaelsivat eri suuntiin, ja ystävykset joutuivat eroamaan toisistaan. Pieni elefantti oli niin murheissaan, ettei sitä huvittanut edes leikkiä. Onneksi pöllö Heureka osasi neuvoa, miten pieni vaaleanpunainen elefantti paranisi suuresta surustaan. Viisas koskettava tarina ystävän menettämisestä ja kaipauksesta, jonka läpikäyminen auttaa löytämään sydämestä tilaa uusille asioille ja ilolle. (Lasten keskus, 1999)


Kirjoja tunteista ja erilaisuudesta


URHEA PIKKU MÖRKYLI
Donaldson Julia, Scheffler Alex, Kustannus-Mäkelä 2004


MILTÄ SIPUKAISESTA TUNTUU?
Huikko Eeva, Psykologien Kustannus Oy 2006


HIRVEÄÄ, PARKAISI HIRVIÖ
Kirkkopelto Katri, WSOY 1990


NÄIN PIENISSÄ KENGISSÄ
Nuotio Eppu, Tammi 2003
Runokirja, jossa runoja myös suruun ja ikävään.


PETEN JA PATEN ROHKEUS LÖYTYY
Oliver & Wright, Kirjatoimi 1998
Tapaa Pete ja Pate – pesukarhuveljekset, jotka lähtevät tutkimusmatkalle ja tutustuvat pelon hyviin ja huonoihin puoliin.


JESSE JÄNIS JA PUNAISET KORVAT
Oliver & Wright, Kirjatoimi 1998
Tämä on kertomus Jesse Jäniksestä, metsän hauskimmasta pupujussista. Jessellä on vaikeuksia vihantunteidensa kanssa, kunnes ystävällinen närhi tulee apuun.


HANNES HIRVI JA ENTÄSJOSSIT
Oliver & Wright, Kirjatoimi 1998
Hannes Hirvi on huolestunut. Häntä vaivaavat entäjossit, jotka estävät Hannesta leikkimästä ystäviensä kanssa Ikimetsässä.


OTSO ONNINEN HYMY HUKASSA
Oliver & Wright, Kirjatoimi 1998
Otso Onninen on surullinen ja masentunut. Hänen paras ystävänsä Katariina Karhu on muuttanut toiselle puolelle vuorta, hyvä mustikkapaikka on mennyttä ja muutenkin kaikki on kurjaa. Ystävät päättävät yhdessä piristää Otsoa. Kirjan viimeisellä aukeamalla on pohdintaa, miten voi auttaa lasta selviämään masennuksesta.


SUUKKO VIE SURUN POIS
Oram, Mäkelä 1999


PERHEKIRJA
Parr Todd, Pieni karhu 2006
Pienten kuvakirja, jossa esitellään erilaisista perheistä.


EI HAITTAA JOS ON ERILAINEN
Parr Todd, Pieni karhu 2005
Pienten kuvakirja ihmisten erilaisuudesta.


LAPSEN LOHTUKIRJA
Perkiö Pia 2010
Pienten ihmisten suuriin suruihin tarvitaan joskus lohdutuksen sanoja. Pia Perkiön kauniit ja koskettavat runot sanoittavat lasten surua ja ikävää menetyksen kohdatessa. Lapsen lohtukirja tarjoaa aikuisen ja lapsen yhteistä luettavaa ja katseltavaa silloin, kun sanat surussa loppuvat kesken. Tekstit sopivat myös muulloin tueksi keskustelulle, kun lapsella on suuria kysymyksiä esimerkiksi kuolemasta. Teoksessa on hengellinen sävy.


TÄNÄÄN OLEN AURINKOINEN
Shields Gillian 2012
”Tänään olen aurinkoinen” on kirja tunteista. Kirjan lapset ovat iloisia ja uteliaita –ja joskus surullisia tai kiukkuisia. Jotkut päivät ovat yhtä kutinaa ja raapimista, toisinaan taas kaikki on satumaista ja ruusunpunaista.


IHAN HILJAA
Underwood Deborah, Karisto 2011
Mietipä, milloin on ihan hiljaista? Suloiseen lasten kuvakirjaan on koottu pieniä arkisia hetkiä, kun äänet kaikkoavat tai kukaan ei sano mitään: kun sataa ensilumi, kun sukeltaa veden alle, imaisee lohdutukseksi saatua tikkaria, odottaa jännittyneenä piiloleikissä milloin löydetään…


SIKA JA TUNTEET
Vuori Julia, Otava 2004
Sika ja tunteet käsittelee tunteita, joita sika ystävineen kokee, muun muassa ilon, pettymyksen, kiukun, pelon ja rakkauden.


KELTAINEN KIRAHVI
Wahlforss, Jaana, Tammi 2001



NUORTENKIRJOJA KUOLEMASTA JA SURUSTA


ALMOND, David
Pimeän peli
Kuolema seuraa Kitiä rakkaan isoisän viimeisten päivien aikana ja vanhassa hiilikaivoksessa kuolleiden
lasten tarinassa. (2001)


BEARD, Philip
Siskoni Zoe
15-vuotias Tess kirjoittaa kirjettä kuolleelle pikkusiskolleen. (2005)


BLUME, Judy
Tiikerisilmä
Daveyn isä kuolee ryöstön yhteydessä. Davey ei pääse eroon peloistaan ja kaipauksestaan, kunnes muuan nuori mies saa hänet vakuuttuneeksi, ettei maailma ole sittenkään pelkkä viidakko. (1985)

CREECH, Sharon
Kulje kaksi kuuta
13-vuotiaan Salamancan äiti on jättänyt perheen. Monet kysymykset ja ongelmat selviävät vasta kirjan lopussa. (2006)


DOWNHAM, Jenny
Ennen kuin kuolen. (2009)


ELLILÄ, Kirsti
Kesä kummitustalossa
Peltsi riitaantuu vanhempiensa kanssa ja muuttaa ystävineen autioon taloon. Onnettomuudessa kuollut poikaystävä palaa usein mieleen. (1995)


ERLINGSSON, Fridrik
Ritari Benjamin kyyhkynen
Islantilaisten poikien ritarileikit keskeytyvät yhden pojan kuolemaan. (1996)


FORMAN, Gayle
Jos vielä jään (2009)


FRIMAN, Terhi
Mummien ei kuulu koskaan kuolla
Viisitoistavuotias Jonna kokee ison menetyksen, kun hänelle rakas ja tärkeä Ristiinan mummi kuolee yllättäen. Suru kulkee nuoren tytön elämässä monen kuukauden ajan. Mummin jäämistön selvittäminen tuo esiin yllättäviä asioita ja Jonna saa nähdä, että lastenlasten kanssa touhuava ja askarteleva mummikin on joskus ollut nuori neitonen toiveineen ja unelmineen. (2011)


GAARDER, Jostein
Appelsiinityttö
Georg on menettänyt isänsä 4–vuotiaana. 15–vuotiaana hän löytää isän hänelle kirjoittaman kirjeen, jossa tämä pohtii elämää, rakkautta ja kuolemaa. (2004)


GAARDER, Jostein
Enkelimysteerio
Enkeli nimeltä Ariel vierailee kuolemansairaan Cecilien luona. He keskustelevat niin filosofisista kuin arkisista kysymyksistäkin. (2002)


GOOTMAN, Marilyn E.
Kun ystävä kuolee – Kirja nuorille surusta ja selviytymisestä
Ystävänsä menettäneille nuorille kirjoitettu opas, joka antaa vertaistukea, auttaa hakemaan apua ja auttaa kertomaan omista tunteista. (Suomen Punainen Risti, 1998)


GREEN, John
Kaikki viimeiset sanat
Palkittu esikoisromaani sisäoppilaitoksessa ystävystyvien nuorten elämäntuskan labyrinteista, syyllisyydestä, toivosta ja anteeksiannosta. Yksinäisyyteensä alistunut Miles Halter siirtyy vanhempiensa suojista Culver Creekin sisäoppilaitokseen Alabamaan. Oliko Milesilla edes elämää ennen sitä – muuta kuin pakkomielle kuuluisiin viimeisiin sanoihin? Kaikki muuttuu, kun kämppäkaveri Chip johdattaa Milesin kielletyn keppostelun pariin. Samassa asuntolassa majaileva Alaska varastaa pian kokemattoman pojan sydämen. Tästä alkaa Milesin matka rakkauden petollisiin kiemuroihin, kunnes kaikki päättyy – aivan liian varhain. (2014)


GREEN, John
Tähtiin kirjoitettu virhe
Rakkaus on aina vaikeaa, mutta ei mahdotonta silloinkaan, kun on parantumattomasti sairas. Syöpää sairastava 16-vuotias Hazel on onnekas saatuaan muutaman lisävuoden. Elämä tuntuu silti jo eletyltä, kunnes hän tapaa hurmaavan Augustus Watersin. Toisistaan Hazel ja Augustus löytävät sen, mitä eivät ole vielä ehtineet menettää. Tähtiin kirjoitettu virhe on riipaisevan hauska, filosofisen älykäs ja vimmaisen rohkea romaani rakkaudesta, periksi antamattomuudesta ja elämän odottamattomuudesta. (2014)


HAGERUP, Hilde
Voikukkien laulu
Norjalaistyttö Gerd kaipaa veneilyonnettomuudessa kadonnutta isäänsä. Äidistä ja isosiskosta ei ole apua, heillä on omat surunsa. (2005)


HERKIÄ, JyrkiSykkivä universumi
Luukas käy säännöllisesti katsomassa isäänsä, joka on ollut jo viisi vuotta sairaalassa, eikä kuule tai näe mitään. (2001)


HIETALA, Nelli
390 luoteeseen (2009)

HUHTALA, Tarja
SALATUT ELÄMÄT: Ken ja isosiskon viimeinen kesä
Kenin isosisko kuolee purjehdusretkellä. Ken on katkera isolleveljelleen joka ei pystynyt pelastamaan sisartaan. (2003)


HUOTARINEN, Vilja-Tuulia
Valoa valoa valoa
Mistä muusta voi kirjoittaa kuin kuolemasta tai rakkaudesta? Kirjan kertoja on 14-vuotias Mariia Ovaskainen, joka vihaa kirjoittamista. Silti hänen on kerrottava meille tarina vuodelta 1986, jolloin räjähti sekä Tshernobyl että Mariian tajunta. Kirja rosoinen rakkaustarina seksuaalisuuden puhkeamisesta ja neljätoistavuotiaana tehdyistä mahdottomista valinnoista. Mariian kertomuksen kipeät teemat tulevat lukijan silmille sekä hämmentävän suoraan että rivien välistä ja koettelevat tarinan kertomisen rajoja. (2011)


HUOVI, Hannele
Tuliraja
Dementia nostaa mummosta esiin tuntemattoman ihmisen, ja Janne joutuu pohtimaan monelta puolelta ihmisen elämänhistoriaa. (1994)


HYVÖNEN, Heli
Ei keijut kenkiä käytä
Peruskoulun päättänyt 15-vuotias Rosa on täynnä elämää – hänellä on musiikki, Rafan baari ja rakkaus Kimiin. Sitten tapahtuu jotain odottamatonta: viattomalta näyttänyt sydämenmuotoinen luomi ei olekaan merkki rakkaudesta, vaan ihosyövästä. Rosa löytää kiirastulensa keskeltä myös todellista rakkautta, välittämistä, ja sitä kautta omat voimavaransa. (1996)


JÄRVINEN, EsaPeli poikki, Juho
12 – vuotias Juho menettää molemmat vanhempansa liikenneonnettomuudessa. Muuttaako hän enonsa vai ukkinsa luo? (1997)


KALLIONIEMI, TuulaViimeinen juna
Novellikokoelman kaikissa kertomuksissa kuvataan kuolemaa nuoren ihmisen näkökulmasta. Perussävy ei kuitenkaan ole synkeä vaan toipumista ja elämän jatkumista korostava. (1990)


KURONEN, Kirsti
Paha Puuska
Neljätoistavuotiaan Hillan vuotta nuorempi pikkuveli Lauri tekee itsemurhan menemällä junan alle. Hilla kelaa tapahtumat läpi suurella tunteella: poliisien ilmoitus, vanhempien reaktio, kavereiden kohtaaminen, hautajaiset… Äiti purkaa suruaan kotitöihin, isä asuu toimistollaan kunnes muuttaa pois kotoa kokonaan. Hilla istuu Laurin lempikivellä ja käy armotonta keskustelua veljensä kanssa, yrittää löytää tapahtuneelle syyn. (2015)


LAINE, Sinikka
Kuujuhla
Tuomas pakenee kotoaan ja tapaa vanhan naisen, jonka kanssa hän puhuu kuolemasta. (1995)


LAITINEN, Eija
Lokkeja rakastava veli
Tuukka on työttömänä eikä tiedä kuinka jatkaa elämäänsä isoveljensä itsemurhan jälkeen. (2000)

LAURELL, Seppo
Paikatun kevätesikon tarina
Teemu saa apua puhuvalta rotalta seuratessaan äitinsä menehtymistä keuhkotautiin. Sodanjälkeisen Suomen kuvausta. (2006)


LEHTINEVA, Tiina
Älä itke enkeli (2009)


LEINO, Anna
Mustat siivet
Mikki yrittää huolehtia pikkuveljestään Jukasta, joka sairastuu syöpään. (1998)


LEINO, Katariina
Haaveiden nuorallatanssi
Lotta on 18-vuotias kiltti ja taitava viulisti, jonka elämää isoäiti on pitänyt tiukassa kurissa. Isoäidin sairastuttua Lotta muuttuu. (2003)


LEMPINEN, Marja-Leena
Mustaa lunta
17-vuotias Hanne käy läpi suruaan, kun isä on ajautunut itsemurhaan. (2006)


LEVOLA, Kari
Dumdum
Äidin kuoleman jälkeen kaikki tuntuu 16-vuotiaasta Dumdumista yhdentekevältä. Isosiskon uusi poikaystävä saa perheen elämän sekaisin. (1998)


LINDGREN, Astrid
Veljeni, Leijonamieli
Klassikkokirja veljeksistä, jotka kuoltuaan aloittavat uuden elämän toisessa maailmassa, Nangijalassa. (1974)


LINTUNEN, Martti
Älä yritä unohtaa

”Kaikille lapsille on hyvä ja turvallista lukea tätä kirjaa aikuisen sylissä, vaikka vanhemmat lapset voivatkin lukea itsekseen.” Iso teksti on helppolukuinen, ja kuvitus tukee tekstin sanomaa. Aukeamilla on tilaa, johon voi kirjoittaa kysymyksiä, kertoa vaikeistakin tunteista, jakaa oman tarinan, piirtää tai liimata valokuvia. (2010)


MAHY, Margaret
Hitaat tunnit

Ellis muistelee itsemurhan tehnyttä ystäväänsä. Hän tapaa kaksi tyttöä, joiden menneisyyteen liittyy väkivaltainen kuolema. (2003)


MAHY, Margaret
Vaarallisia unia
11-vuotiaan Anthean vanhemmat ovat kadonneet purjehdusmatkalla ja hän joutuu asumaan tätinsä ja setänsä perheeseen. (1994)


MARTTINEN, Tittamari
Saaran taika
Nelli ja Saara ovat hyvät ystävät, vaikka heillä on ikäeroa kymmeniä vuosia. Saaran taika on hänen valoisa suhtautumisensa elämään ja rakkautensa taiteeseen, jotka hän pystyy välittämään nuorelle Nellillekin. Kertomuksen lopussa Saara kuolee, mutta hänen muistonsa jää elämään Nellin mieleen. (1996)


MARTTINEN, Tittamari
Seelan aurinkokello
Seela viettää kesää kaupungissa. Hän muistelee edellistä kesää, jolloin isoäiti oli vielä elossa. (1998)


MARX, Vibeke
Onnea matkaan, Robinson
Robert saa tietää, että hänen äitinsä on parantumattomasti sairas. Hän lähtee etsimään isäänsä, jota ei ole koskaan tavannut. (1994)


MAZETTI, Katarina
Sielunsiskot
Linnea löytää ystäväkseen, sielunsiskokseen Pian. Lyhyt ystävyys päättyy Pian itsemurhaan. (2002)


MERRINGTON, Bill
Piilo – Kirja lapsille ja nuorille, jotka surevat

Piilo on tarina pojasta, joka menettää äitinsä auto-onnettomuudessa. Kirjan tarkoitus on auttaa lapsia ja nuoria käsittelemään ja ymmärtämään surua ja siihen liittyviä tunteita. (2007)


MIETTINEN, Jenna
Ikävistä pohjattomin
”Kaipaus syntyy heti. Se kuristaa kurkkua ja asettuu sydämeen asumaan. Miten kukaan voi kantaa tätä ikävää mukanaan loppuelämänsä ajan? Miten on mahdollista selvitä tulevaisuudesta, kun joku meistä on poissa? Miten perheeni selviää? Sattuu. Sattuiko häneen? Mitä tapahtui? Missä minä olin? Miksi en voinut auttaa? Kysymykset tulvivat mieleen mutta yhteenkään ei ole vastausta.” Sisaruksen kuolema jättää jälkeensä monia vastaamattomia kysymyksiä. Tähän kirjaan on koottu sisaruksen menettäneiden tarinoita surusta ja ikävästä. Sisaruksen menettäneet kertovat, miten elämä on mennyt eteenpäin surun ja ikävän kanssa hiljaa rukoillen tai toivoen, että kipu joskus helpottaisi. He kertovat vahvoilla sanoilla surustaan ja siitä, miten elämässä alkaa näkyä mustan ja harmaan lisäksi myös muita värejä, ja pimeyden lisäksi valoa. (2013)


MIETTINEN, Jenna
Liian nuori
”Isän puhelun jälkeen ei mennyt kauaa, kun puhelin soi uudelleen. Karoliinan ystävä soitti.
– Onko Karoliina kotona?
– Ei.
– No tuleeko hän huomenna kouluun?
– Tulee.
Ei, Karoliina ei tule huomenna kouluun, eikä enää koskaan. Karoliina on ollut kuolleena puolitoista tuntia.”
Kun lapsi kuolee traagisesti liikenneonnettomuudessa, koko perheen elämä muuttuu tavalla, joka vaikuttaa vuosienkin päähän. Krista joutuu kohtamaan asioita, joiden ei pitäisi kuulua kenenkään nuoren elämään. Mikä auttaa elämässä eteenpäin? Kuinka toivottomilta tuntuvissa tilanteissa voi löytää toivon? Liian nuori on koskettava tarina surusta, elämän jatkumisesta ja rinnalla kulkevien ihmisten tärkeydestä. (2009)


MIETTINEN, Mari
Suudelma taivaassa
Astan päiväkirjamerkintöjä sairaalavuoden ajalta. Asta odottaa kuolemaa ja miettii monia asioita. (2005)


MORI, Kyoko
Shizukon tytär
Kirjassa kuvataan japanilaista elämäntapaa ja nuoren tytön kasvamista äidin kuoleman jälkeen. (1999)


NEWTH, Mette
Pimeä valo
1800-luvun alun Norjaan sijoittuva tarina nuoren tytön menehtymisestä parantumattomaan sairauteen. (1998)


NISKANEN, Kirsi-Marja
Vastaamatta jääneet puhelut
Atte kavereineen suree parasta ystäväänsä, joka kuoli autokolarissa. (2006)


PARVELA, Timo
Poika
Pojalla on päässään monenlaisia kysymyksiä, joihin isoisä ehtii tuoda vähän selvyyttä ennen kuolemaansa. (1989) (uusi p. 2001)


PERSSON, Gunilla Linn
Jäätynyt sydän
Allis ei voi unohtaa auton alle jäänyttä ystäväänsä Annia, vaikka hän muuttaa uuteen kaupunkiin isovanhempiensa luo. (1998)


POHJOLA, Mike
Kadonneet kyyneleet (2008)


POHL, Peter
Sinä ja minä ikuisesti
Tinan kaksoissisar Cilla jää auton alle ja kuolee. Tina jää surun ja vihan valtaan. (1997)


POHL, Peter
Valonarkaa
Isoveli selvittelee murhatun 12-vuotiaan pikkusisarensa kohtaloa. (2000)


PUSA, Timo
Barentsilta tuulee
Akseli asuu vaarinsa kanssa ja kaipaa isäänsä ja äitiänsä jotka katosivat kalastusmatkalla Pohjois-Norjassa. (1994)


PUSKALA, Sirpa
Euroopan pehmeimmät huulet
Hanna ikävöi liikenneonnettomuudessa kuollutta sisartaan Minnaa. Miksi hän ei kuollut Minnan sijasta? (1996)


RANNELA, Terhi
Taivaan tuuliin (2007)


RANTALAIHO, Anneli
LIIAN iso ikävä: nuoret kertovat surukokemuksistaan (2001)


SCHMITT, Eric-Emmanuel
Oscar ja Roosa-mamma (2005)


SCHUURMAN, Nora
Auringonkukkatalvi
Kun Emman ja Sannin äiti kuolee auto-onnettomuudessa, tytöt muuttavat isän luo. Uuden elämän aloittaminen on vaikeaa ja tytöt muistelevat äitiään. (2005)


SIHVOLA, Arja
Narri, Piispa ja Lintu
Tarina monen ikäisille ilosta, surusta ja ystävyydestä. (2015)


SINGER, Nicky
Höyhenpoika
Robertin luokka aloittaa projektin vanhainkodin asukkaiden kanssa. Salaperäisessä tarinassa Robert oppii rohkeutta kuolemansairaan vanhan rouvan tarinasta. (2002)


SJÖQVIST, Suzanne
Hän on kanssani kumminkin – Vanhempansa menettäneet kertovat surukokemuksistaan. (2006)


STARK, Ulf
Voitko vislata Hanna
Ulf ja Pera menevät vanhainkotiin hankkimaan isoisää, jonka kanssa voisi puuhata kaikenlaista. Lyhyt ystävyys päättyy kuolemaan. (2005)


TEERIALHO, Taina
Jopokompleksi
Miriam ja isä yrittävät selviytyä äidin kuolemasta. Isä pakenee suruaan alkoholiin. (2005)


THYDELL, Johanna
Katon kokoinen tähtitaivas
13-vuotias Jenna seuraa äitinsä menehtymistä rintasyöpään. (2004)


TIAINEN, Marja-Leena
Rakas Mikael
Tarinan kertojana on pyöräonnettomuudessa kuollut 16-vuotias Mikael, joka seuraa kuinka hänen tyttöystävänsä ja perheensä selviävät hänen kuolemansa jälkeen. (1999)


TIAINEN, Marja-Leena
Poistui kotoaan
Hannan 16-vuotias veli katoaa. Pitkään jatkuvassa epätietoisuudessa on vaikeaa viettää tavallisen lukiolaistytön arkea. (2005)


UUSITORPPA, Aino-Kuutamo
Sä et tiedä miltä musta tuntuu
Kaksitoista menestyvää suomalaista kertovat oman tarinansa selviytymisestä. Miten voi selvitä masennuksesta, koulukiusaamisesta tai läheisen kuolemasta? Muun muassa Axl Smith, Iso H, Samu Haber ja Olli Herman kertovat oman nuoruutensa kipupisteistä, ja siitä miten vaikeistakin kokemuksista voi selvitä. Kirjasta saa myös tietoa psyykkisen pahoinvoinnin oireista ja avun hakemisesta. (WSOY, 2011)


VIKSTRÖM-JOKELA, Monica
Tyhjä paikka – Surukirja
Pieni kirja, joka sisältää tekstejä läheisen menettämisestä kirjoittajan ja myös muiden ihmisten kokemuksiin perustuen. He ovat kirjoittaneet ylös niitä tunteita ja ajatuksia, mitä herää kun läheinen ihminen on kuollut. Joskus kun on surullinen, auttaa kuulla miltä toisista on tuntunut samassa tilanteessa. (2010)