Ohjelma 2027

Päihdekuolemat ovat lisääntyneet Suomessa erityisesti nuorten keskuudessa. Esityksessä käsitellään elämää päihteitä käyttävän perheenjäsenen kanssa, läheisen päihdekuoleman aiheuttaman surun erityispiirteitä, läheisten selviytymisprosessia sekä heidän saamaansa ja tarvitsemaansa tukea.

Anna Liisa Aho (TtT, dosentti ja yliopistolehtori) johtaa Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikössä Surututkimushanketta, jossa tutkitaan läheisten suru- ja selviytymisprosessia eri kuolinsyiden ja kulttuurien näkökulmasta sekä kehitetään surevien selviytymistä edistäviä tuki-interventioita ja arvioidaan niiden vaikutuksia ja vaikuttavuutta. 

Lasten omien kokemusten surusta on tärkeää kuulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Heillä voi olla erilaisia ilmaisun tapoja ja tarpeita surussaan, ja tämä saattaa edellyttää aikuisten apua ja tukea. Tällä luennolla käsitellään lasten ja nuorten kokemuksia läheisen kuolemaan liittyvästä surusta ja sen vaikutuksista. Lisäksi tarkastellaan sen mukanaan tuomia tuen tarpeita ja kokemuksia siitä, mikä surussa auttaa. Luento perustuu lapsilta ja nuorilta tutkimushankkeessa Lasten ja nuorten suru perhe- ja läheissuhteissa (2019–2026) kerättyihin tutkimusaineistoihin.

Henna Pirskanen, YTT, dosentti, sosiaalityön yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Miten käsitellä läheisen kuolemaa, jonka ajatteleminenkin saa kehon ja mielen hätätilaan? Miten toipua surussa, joka tuo mieleen järkyttäviä ja sietämättömiä takaumia, joita on vaikea hallita? Luento avaa näkökulmia traumaan kietoutuneen surun hoitoon sekä sureville itselleen että surevia kohtaaville.

Teppo Kupias, psykoterapeutti, teologi

Puheenjohtaja: Anna Jarske-Fransas, TM, Helsingin yliopisto

12.32 ”Olen pieni veljesi, tulen taivahasta”: Linnut viestinviejinä elämän ja kuoleman välillä.
Anna Jarske-Fransas, TM, Helsingin yliopisto

12.54 Sisaruksen menetyksen merkityksellistäminen aikuisuudessa: uskonnollisuus, hengellisyys ja jatkuva tunneside. Milla Korkalainen, TM, väitöskirjatutkija, käytännöllinen teologia, Helsingin yliopisto

13.16 Suru ja rakkaus – Martti Lutherin surukäsitys teoksessa Letters of Spiritual Counseling
Juha Itkonen, TT, Helsingin yliopisto

13.38 ”Sinun rakkaittesi perintöosa”. Johannes Viiniköynnös ja kuolema
Nico Lamminparras, sotilasasiantuntija, FM, väitöskirjatutkija, yhteiskuntatieteiden tohtoriohjelma, Helsingin yliopisto

Puheenjohtaja: Elina Haavisto, Turun yliopisto

12.32 Anticipating the Inevitable: A Bibliometric Analysis of Anticipatory Grief in Caregivers of Terminal Illnesses. Fallah Armaki, Zeinab, Master of Clinical Psychology, Clinical psychologist and grief therapist

12.54 Kun läheisiä ei ole – yksinäisyys, tukiverkottomuus ja terveyssosiaalityö elämän loppuvaiheessa. Miia Kontro, sosiaalityöntekijä, VTM, TT, HUS

13.16 Läheisenä kuoleman äärellä – kokemus syöpää sairastaneen kotisaattohoidosta
Petra Auramo ym., TtM, sh, Turun yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, hoitotieteen laitos; Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Palliatiivisen hoidon keskus ja Kotisairaala, Espoo

13.38 Sairaanhoitajien ammatillinen elämänlaatu ja selviytymiskeinot palliatiivisessa hoitotyössä Virossa. Marianne Annion ym., MSc, RN, Tampereen yliopisto, terveystieteet, hoitotiede; Tallinnan terveydenhuollon korkeakoulu, hoitotyön osasto

Muistisairaus muuttaa sairastuneen lisäksi myös hänen läheistensä elämää ja tuo mukanaan surua. Omaisten kokemuksissa suru ei useinkaan ala vasta kuoleman hetkellä, vaan rakentuu vähitellen sairauden edetessä erilaisten menetysten, huolen ja luopumisen kokemusten kautta. Muistisairauteen liittyvään suruun kietoutuu usein monenlaisiin tunteisiin aina turhautumisesta huoleen, syyllisyyteen ja uupumiseen. Surua voi liittyä erityisesti tilanteisiin, joissa sairauden oireet muuttavat sairastuneen käyttäytymistä tai persoonallisuutta. Esityksessä tarkastellaan myös kuoleman jälkeistä surua. Muistisairaus kuolinsyynä ja sitä usein edeltävä pitkä hoivapolku voivat tehdä suruprosessista erityislaatuisen.

Lina Van Aerschot (Sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori, dosentti, Tampereen yliopisto) on käsitellyt viimeaikaisessa tutkimuksessaan muun muassa läheisten kasvavaa hoivavastuuta, hoivan sosiaalisia seurauksia sekä sitä, miten hoivan järjestämisen muutokset vaikuttavat omaisiaan hoitavien ihmisten elämään. Van Aerschot on tutkinut myös muistisairaiden ihmisten mahdollisuuksia elää omannäköistä elämää sairaudesta huolimatta sekä sitä, miten he itse kuvaavat kokemuksiaan ja arkeaan. Hänen työnsä yhdistää yksilöiden ja perheiden kokemukset laajempiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin sekä avaa uusia näkökulmia hoivan, läheissuhteiden ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin.

Aivojen toiminnan lakkaaminen on kuoleman varmin merkki, mutta aivot joutuvat kohtaamaan kuoleman myös elämän aikana kun kohtaamme läheisten kuoleman. Toiset ihmiset ovat meille elintärkeitä, ja heidän menettämisensä tuntuu kirjaimellisesti kivuliaalta. Tällainen henkinen kipu toimii samalla tavalla kuin somaattinen kipukin: sen on viesti siitä, että sosiaalinen verkostomme on vaurioitunut. Aivot virittävät surevan ihmisen mielen ja elimistön säästöliekille, jolloin meille jää voimia toipumiseen ja uuden elämäntilanteen hyväksymiseen. Tämä esitelmä kertoo surun psykologisesta merkityksestä sekä siitä miten aivot käsittelevät menetyksiä ja kuoleman aiheuttamaa sosiaalisten siteiden peruuttamatonta katkeamista. 

Lauri Nummenmaa (FT, professori) on tunteiden tutkimuksen kansainvälinen huippunimi, aivokuvantamisen ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen asiantuntija sekä laillistettu psykologi. 

Lasten omien kokemusten surusta on tärkeää kuulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Heillä voi olla erilaisia ilmaisun tapoja ja tarpeita surussaan, ja tämä saattaa edellyttää aikuisten apua ja tukea. Tällä luennolla käsitellään lasten ja nuorten kokemuksia läheisen kuolemaan liittyvästä surusta ja sen vaikutuksista. Lisäksi tarkastellaan sen mukanaan tuomia tuen tarpeita ja kokemuksia siitä, mikä surussa auttaa. Luento perustuu lapsilta ja nuorilta tutkimushankkeessa Lasten ja nuorten suru perhe- ja läheissuhteissa (2019–2026) kerättyihin tutkimusaineistoihin.

Henna Pirskanen, YTT , dosentti, sosiaalityön yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto

Miten käsitellä läheisen kuolemaa, jonka ajatteleminenkin saa kehon ja mielen hätätilaan? Miten toipua surussa, joka tuo mieleen järkyttäviä ja sietämättömiä takaumia, joita on vaikea hallita? Luento avaa näkökulmia traumaan kietoutuneen surun hoitoon sekä sureville itselleen että surevia kohtaaville.

Teppo Kupias, psykoterapeutti, teologi

Puheenjohtaja: Anna Liisa Aho, TtT, dosentti, Tampereen yliopisto

12.02 Grief and Meaning-Making After Human-Caused Spousal Loss: The Role of Iranian Culture and Mourning Rituals. Parastou Yousefali ym., Department of Psychology, Faculty of Educational Sciences and Psychology, Shahid Beheshti University, Tehran, Iran

12.24 Henkilön katoamiseen ja kadoksissa olemiseen liittyvät kokemukset läheisten näkökulmasta. Tuuli Mäki-Porkola ym, TtM, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen Yliopisto

12.46 Naisten parisuhteessa tekemien henkirikosten taustatekijät ja motiivit – integroiva kirjallisuuskatsaus. Sara Kari ym., TtM-opiskelija, Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

13.08 What Is Revenge Trying to Preserve? Helplessness, Loyalty, and Continuing Bonds After Human-Caused Spousal Loss. Parastou Yousefali ym., Department of Psychology, Faculty of Educational Sciences and Psychology, Shahid Beheshti University, Tehran, Iran

Puheenjohtaja: Suvi Ronkainen, professori, Lapin yliopisto

12.02 Kansalaisten asenteet eutanasiaa kohtaan
Maarja Paasovaara ym., TtM, Terveydenhuollon kehittämisen maisteriohjelma, Helsingin yliopisto

12.24 Kansalaisten näkemyksiä eutanasian kliinisistä perusteista
Riina Skyttä ym, TtK, TtM-opiskelija, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

12.46 Miten sairaanhoitajat toimivat kohdatessaan eutanasiapyynnön?
Anja Terkamo-Moisio ym, TtT, dosentti, Helsingin yliopisto

13.08 Surun tilat: työelämästä muihin sosiaalisiin konteksteihin ja surevan näkökulmasta yhteisön kokemukseen. Kalle-Pekka Nikander, filosofian maisteri ja yhteisöpedagogi (ylempi AMK).

Mikä tekee työstä ja elämästä merkityksellistä? Frank Martela esittelee merkityksellisyyden keskeiset lähteet ja kertoo miksi toisten auttaminen on yksi keskeisiä merkityksellisyyden lähteitä ihmiselämässä. Hän pohtii myös mikä auttaa ihmistä jaksamaan silloinkin kun työ on raskasta ja kun kokee ettei pysty auttamaan niin paljoa kuin haluaisi.

Frank Martela (Filosofi ja psykologian tutkija) toimii apulaisprofessorina Aalto-yliopistossa ja on kansainvälisesti tunnustettu ja Suomen johtava merkityksellisyyden, hyvinvoinnin ja sisäisen motivaation asiantuntija. Hän on pitänyt asiantuntijaluentoja yliopistoissa viidellä eri mantereella, häntä on haastatellut niin New York Times ja Le Monde kuin CNN ja BBC ja hänen kirjojaan on käännetty 30 eri kielelle. Hänen tuorein kirjansa on Älä etsi onnea – Epätyypillisiä elämänohjeita nykyihmiselle.